Ulkona ulko-oven vieressä seinässä valaisin. Sähkökaapeli onnettoman lyhyeksi jätetty. Piti siirtää 10cm valaisinta, jatkoin kaapelia sokeripalalla, onko tuo oikein vai miten se olisi pitänyt jatkaa, tinaanallako?
Seinävalaisimen paikan vaihdoin
Anonyymi
38163
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Jännittää tulevien kommenttien määrä...
Jakorasia reiän päälle ja siitä oli valaisimen.
Kiitos ruuvilittimellämtai vagoilla. Ja madoituksen jatkuvuuden todennus .
Arvo alle o,3 ohmia
Ammattimies
Millon kerrot mistä tuo alle 0,3 ohmia tulee?
Okei sulla oik3 arvo on varmaan Maija riittävä kun fluke piippaa.
Et sitten vieläkään kertonut mistä olet tuon arvon vetässyt -no et ainakaan mistään määräyksestä.
Ihan normijräjellä ne sokeripalan liittimet on näkyvillä, ja on ruma kun hitto. Jakorasiaan kaikki ja sokeripalaa voit käyttää, jos ei muuta ole. Mitään jännitteellistä ei saa olla näkyvillä.
Ei näy koska pyöritin sähköteippiä paljon ympärille.
Ei tuollaisia virityksiä saa tehdä mihinkään, eikä varsinkaan ulkona! Järki käteen.
Ei se ole ihan ulkona tai no on mutta eteisen edessä olevan lipan alla.
Lopeta tuollaisten sähellysten tekeminen, jos oikeasti olet jotain sokeripalaa teippaillut pihalla tai edes sisällä. Joko opettele tekemään oikein tai teetä hommat jollain, joka ne osaa oikein tehdä.
Siis ihan samalla tavallahan jakorasiassa piuhojen päät laitetta ruuvien alle kuten myös sokeripalassa...tai itse asiassa nykyiset jakorasiat on ihan rimpuloita, isossa sokeripalassa lyhyesti kuorittu johdon pää uppoaa hyvin suojaan ja pysyy kiinni varmasti ruuvin alla. Joissakin nykyjakorasioissa johdot vaan työnnetään kiinni pidikkeeseensä ja on minusta surkea liitos sähkötöihin.
...lisäksi jos haluaa niin voi peittää sokeripalan kokonaan sikaflexillä se kun jämähtää kumimaiseksi niin sitähän et saa helposti auki edes puukolla. Niin olen jotkut kaapeliliitoksetkin tehnyt ja ne olleet sateessa kun kuten sähkösirkkelin piuhan kun jatkoin.
Minä kun olen viisaampi ja kekseliäästi kuin sähköinsinööri.
Sittenhän se on ihan helvetin hyvä. Laita siihen vielä nippu erikokoisia o-renkaita päällekkäin, pyörittele hamppua ja kittiä päälle ja vuoraa se vielä silikonilla ja sen jälkeen vala sementillä. Mitä siis halusitkaan kysyä?
Ei hemmetti... Wagot on hyviä liittimiä ja ap9 on mukavan vesitiivis kun sitä käyttää oikein. Tuo sinun viritelmä on ihan tarpeeton. Teen itse siistimmän, turvallisemman ja tyylikkäämmän pienemmällä vaivalla mitä tuohon olet itse käyttänyt. Se sinun teippi kestää muutaman vuoden ja sitten on sokeripala kaikkien ihasteltavana. Miksi pitää keksiä outoja macgyver-juttuja kun on ihan selkeä tapa tehdä asiat oikein?
Oikeiden tarvikkeiden tuntemus on myös osa sähköasentajan ammattitaitoa. Jos ei tiedä minkälaisia tarvikkeita on olemassa ja mitä milläkin pitää tehdä, niin raneilla ainoa mahdollisuus on ranettaa.
Tuostakin kävi hyvin ilmi, että kysyjällä ei ole hajuakaan jakorasioista ja wagoista. Sen verran sekavia horisi.
Minä voin teipin uusia sokeripalan ympärille vaikka kaksi kertaa vuodessa ja samalla kiristää ruuvit ja kun vedän valkoisen sikaflexin niin kestää isältä pojalle
Hemmetisti näet vaivaa huonon lopputuloksen vuoksi.
Sikaflexiä kun löytyy asennuksista se tietää pitkiä tarkastuksia ja korjauksia. On kuin olisi kirjoitettu rane was here.
Jos se jakorasia on ruma limaa siihen kanteen päälle vielä paneelin tai laatan pala .
Aloitus han on ihan hupi juttuttu.
Mutta raati otti sen tosissaan
Ammattimies
Täällä lässytetään jostain "vakoista".
Kynsiliitin lienee oikeampi ilmaisu.
Sähköisesti luotettavamman liitoksen saa juuri tinajuotoksella ja valamalla sen liitoksen vaikka hartsiin. Maakaapelitkin jatketaan maassa puristusliittimillä ja valetaan valumuovimuottiin.
Ulkoseinällä tämä lienee esteettisesti ruma ja liitostapana sähkönjohtavuutta ajatellen yliammuttu.
Pienen jakorasian sisälle ruuvikiristimien alle kiristetyt johdonpäät lienee järkevin ratkaisu.
Kynsiliittimiä vältän kun kosketuspinta on heikompi kuin " sokeripalassa" jossa ruuvit.
Tinauksia ei pidä mennä verkkojänniteliitoksiin tekemään -ja aika paljon muutakin soopaa tuossa taas tuli
Soopaa tai ei mutta virrankulutuksen ollessa lähellä johdolle sallittua maksimia, kuumenee ensimmäiseksi johdinliitokset. Kynsiliittimen kohdalla sähkönjohtavuus kuristuu oleellisesti.
Kunnollisella juotosliitoksella johtimen poikkipinta ei muutu edes liitoksen kohdalla.
Se vaan on nyt niin että juotosliitokset ovat oikeasti ongelmallisia ja SFS 6000 käskee välttämään niitä.
(SFS 6000-5-52: 526.2)
Hitsata ne täytyy, jos ei luota liittimiin, joilla kaikki asennukset Suomessa tehdään. Juottaminen on ihan pilipalihommaa.
Mitä "oleellisesti" tarkoittaa käytännön lukuina.
Johtuisiko juotosliitosten epävarmuus nyky tinasta, joka on lyijytöntä. Vanhalla lyijytinalla tuli kestävämmät liitokset. Juotosliitoksissa myös työvirheiden mahdollisuus kasvaa vaikkapa puristusliitoksiin verrattuna.
Ei johdu vaan samat ongelmat lyijylliselläkin.
Sähköpalot useimmiten alkaakin löystyneistä ja huonoista liitoksista. Standardeista kannattaakin poiketa jos voi varmistaa luotettavan lopputuloksen
Jousiliitokset nimenomaan ei löysty. Ruuviliitokset löystyy.
Ruuviliittimen ruuvi puristaa pyöreän kuparijohdon tasaiseksi ja kosketuspinnasta tulee laajempi. Jousiliittimen kosketuspinta ottaa toki johdinlankaan kiinni mutta itse kosketuspinta jää pienemmäksi koska pehmeä kuparijohdin ei muokkaannu ( puristu tasaiseksi)
Tätä liitosten lämpenemistä voi helposti havaita lämpökameralla kun kuormitetaan johdinta liitoksineen. Kynsiliittimet on katsottu riittäväksi liitäntätavaksi mutta liitos ei täysin vastaa itse johtimen poikkipintaa johtavuudeltaan. Siksi lämmöntuotto ilmenee juuri liitoksissa.
On se sitkeässä tämä esittämäsi uskomus vaikka osoitettu vääräksi.
Kolme vaihtoehtoa:
1. Liian lyhyt johto korvataan edelliseen jakorasiaan asti uudella riittävän pitkällä sähköjohdolla
2. Valaisin asennetaan siihen kohtaan mihin sähköjohto yltää
3. Liian lyhyt johto jatketaan ulkokäyttöön hyväksytyssä jakorasiassa
Tee-se-itse mies kun tekee niin tulee parempi kuin mitä ohjeet on.
Minä kun olen ikäni tehnyt kaikki itse, niin putkityöt kuten myös sähkötyöt, ikinä ei ole vesivahinkoa sattunut..no yksi mutta ei ollut paha ja omien sähkötöiden takia ei ole palanuttsloja, ulkosauna kyllä paloi mutta syttymissyytä ei tiedetä, ehkä kipinä tms.
Nii just. Huolel tekemäl hyvin.
Sitten ku viäl asennuksis välttää kaikkei
uusimpii keksintöi ja hianouksii ni välttää tulipalot ym vahingot. Tavalline kuluttaja ei aina huomaa et kaikki uusi hieno ei ole turvallista ja laadukasta. Esim komposiittiputkee en asenna mihinkää enkä mitää halpoi ledipaskoi. Niistähä ne takasinvedot tulee. Millon palaa kenenki talo jonku kiinalaise tekelee takia. Tai huanon jatkojohdon.
Jatkojohdot yleensä paremmassa kunnossa kuin vanhat sähköasennukset, mulla on jopa kolmekin jatkojohtoa peräkkäin olohuoneessa kun kaikki niin lyhyitä.
Miksikähän laitteisiin asennetaan niin lyhyet liitosjohdot että eivät ylety juuri koskaan pistorasiaan ja joutuu käyttämään jatkojohtoja ?
Puhelimem latausjohtokin 60 cm. Ja käyttö latauksen aikana hankalaa. Ilman sitä jatkoroikkaa.....
Tuota olen itsekin ihmetellyt! Samoin kuten sitä kun asennetaan joku laite, vaikkapa radio autoon, johdot jätetään niin lyhyeksi että jos haluaa ottaa radion pois asennusaukostaan niin hädin tuskin käsi mahtuu ottamaan irti kaapeleita liittymistään, samoin on monen muun laitteen kanssa. Viisikin senttiä lisää johtimia kun jättäisi niin olisi jo parempi.