55v. Tajusin juuri ettei minulla ole mitään onnellisia aikoja tai muistoja. Vain katkeraa taistelua jotta jotenkin selvittäisi. Mitä tämä tämmönen elämä on. Nyt en enää jaksa.
Hyvät muistot
Anonyymi
858
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Olen usein miettinyt samaa, mutta tilastollisesti kuitenkin jokaisella ihmisellä on elämässään myös hyviä hetkiä. Onko se luonne? Onko se jatkuva masennus, vai mikä, ettei vain sitten osaa nauttia niistä hetkistä.
Mistä se katkeruus tuli?
https://youtu.be/MBT63_AEHcg
Tilastot ei kerro yhden ihmisen elämästä mitään. Mulle tulee kohta 20 vuotta mielenterveyskuntoutujana. Toivo lähti lopullisesti 10 sairausvuoden jälkeen. Mä en oo uskaltanut vuosiin haaveillakaan normaalielämästä, enkä mistään muustakaan. Mä väitän olevani luonteeltani tosi kärsivällinen, ei sitä aina nykyisin kyllä huomaa. Mun stressinsietokyky on matala ja mulla kiertää nää tietyt tapahtumat mielessä koko ajan ja oon koko ajan jatkuvan ahdistuksen vallassa. Aika usein mä en tunnista itse itseänikään, kun oon koko ajan niin ärtynyt.
En mäkään oikein tunnsta enää itseäni. En ärtynyt ole minä tosin vaan semmnen väsynyt ja pessimistinen kaikkeen.. olen vaan yksin hiljaa kotona itsekseni koska ei kukaan kaipaa. En kellee oikein puhu enää paitsi mitä pakko. Koko elåmä ollu aina pelkkää keljuilua muilta ni ei enää. Töihin kyllå yksin raaytamaan kelpas kunnes terveys meni ihan kokonaan.En oikein halua sanoa mitä tästä kaikesta ajattelen. Kuitenin omaa syytå ninku nykyään sanotaan. Mutta katkera joo sillä en saanu mahista.
Jokaisella on elämässään myös niitä hyviä muistoja.
Mutta mistä se sitten johtuu, että ajattelee, ettei niiitä ole ?
Jos on masentunut, katkeroitunut tai pessimistinen, ehkä niitä hyviä muistoja ei halua muistella, vaan sulkee ne mielestään.
Kenties siitä johtuu, ettei masentunut tunne mistään mitään iloa, sillä hetkellä kaikki tuntuu vain ikävältä ja pahalta.
Muistoihin ei pidä juuttua, ei hyviin eikä varsinkaan huonoihin. Nyt on elettävä tätä päivää ja samalla katsottava tulevaisuuteen.
Tulevaisuuteesi voit vaikuttaa sinä itse nyt. Itse luot oman tulevaisuutesi nyt.
Ei muistoihin juuttua tosiaan kannata, mutta aina muistella saa.
Ja mieluumminhan sitä muistelee hyviä kuin huonoja muistoja.
Tulevaisuuteenkaan ei kannata katsoa liikaa, ihan aina ei odotukset täytykään, jos sellaisia on.
Tulevaisuuteen ei edes pysty rajattomasti itse vaikuttamaan, osittain vain.
Mitä järkeä olisi tietää kaikki, mitä tulevaisuudessa mahdollisesti tulisi tapahtumaan ?
Mä en muista mitään hyvää. Pelkkää ikävää juttua mutten niitäkään kovin paljoa. Onneksi.
Voi kun nuori vielä olis.