Oon lähiaikoina menettänyt ruokahaluni ja saatan paastota viikon kerrallaan sitten on taas pakko syödä.kun syön oksennan ruuan ulos .nykyään jopa nautin ruuantunteesta ja juon paljon vettä.miuelenterveyteni on heikentynyt viimeisen voden aikana ja ole viillellyt jo pitkään nautin siitä nykyään.Se että pystyn siirätämään henkisä kipua fyysiseksi.kun satutan itseniä mm.viiltelen,leikkelen hakkaan yms päääsen omaan kuplaan jossa unodan kaiken.
itken lähes kaikesta mutta tunnen myös olevani tuntematta mitään.Päälimmäiset tunteeni ovat haluan kuola,mua kiinnosta,vituttaa ja pettymys.Oon menettänyt lähes kaikki ihmisuhteeni mutta ei oikeastaan kiinnosta.MInua ei kiinnosta elää jotan miten jaksaisin ylläpitää suhteita ihmiseen.olen menettänyt mielenkiinotoni kaikkeen.
lopetin harrastukseni nykyään nukun vain ja makoilen sängyssä ja usein ajankuluksi satutanitseäni suunnittelen itsemurhaa tai istun peilin edessä ja vihaan sitä mitä näen.Olen laihtunut jo parikiloa ja se on ihanaa.
koulunkäyntiin olen menettänyt motivaationi.käyn koulsussa jos jaksan nousta sängystäni en jaksa opiskella tunnilla ja ravaan vessassa koska saan ahdistus kohtauksia.numeroni laskevat ja lähes kaikki tehtävät jää tekemättä.
käyn kuraattorilla mutten hänelle oikeen mitään jaksa kertoa koska sinne en edes itse halunnut jousuin koska äitimi näki viiltojälkiä ja oli hulissaan.e mielestäni kuulu hänelle mutta ihs.
kotonani on erittäin ahdistava ilmapiiri ja koen olevani yksin kaikkialla .haluaisin ehkä osastolle ihan vain katsomaan auttaisiko.
mitä minun pitäisi tehdä pitäisikö vain jatkaa näin?
itken lähes kaikesta mutta tunnen myös olevani tuntematta mitään.Päälimmäiset tunteeni ovat haluan kuola,mua kiinnosta,vituttaa ja pettymys.Oon menettänyt lähes kaikki ihmisuhteeni mutta ei oikeastaan kiinnosta.MInua ei kiinnosta elää jotan miten jaksaisin ylläpitää suhteita ihmiseen.olen menettänyt mielenkiinotoni kaikkeen.
lopetin harrastukseni nykyään nukun vain ja makoilen sängyssä ja usein ajankuluksi satutanitseäni suunnittelen itsemurhaa tai istun peilin edessä ja vihaan sitä mitä näen.Olen laihtunut jo parikiloa ja se on ihanaa.
koulunkäyntiin olen menettänyt motivaationi.käyn koulsussa jos jaksan nousta sängystäni en jaksa opiskella tunnilla ja ravaan vessassa koska saan ahdistus kohtauksia.numeroni laskevat ja lähes kaikki tehtävät jää tekemättä.
käyn kuraattorilla mutten hänelle oikeen mitään jaksa kertoa koska sinne en edes itse halunnut jousuin koska äitimi näki viiltojälkiä ja oli hulissaan.e mielestäni kuulu hänelle mutta ihs.
kotonani on erittäin ahdistava ilmapiiri ja koen olevani yksin kaikkialla .haluaisin ehkä osastolle ihan vain katsomaan auttaisiko.
mitä minun pitäisi tehdä pitäisikö vain jatkaa näin?
Vastaukset 1
Vanhimmat
Hei, mä tiiän et tulin tänne oikeesti tosi myöhään ja sen takia olis kiva tietää et miten sä voit nykyään? Tosta on suunnilleen vuosi aikaa ja luulen et voisin auttaa paremmin jos tietäsin nykysen tilanteen.
Niin. Sä puhuit siitä et mietit itšaria ja näin ja mä tiiän et voin olla liian myöhässä. Toivon vaan etten oo :/