Onko 70% veroprosentti kohtuullinen köyhälle (mutta kohtuuton rikkaalle) ?

"Näyttää taasen olevan talous ja verotus hakusessaan aloittajalla."

No eipä ole yhtään "hakusessa" !

Siis varsinaista VEROA menee 20%.

MUTTA kun samaan aikaan jokainen ansaittu BRUTTOeuro vähentää työmarkkinatukea 0,50 €, niin tuon työmarkkinatuen pienenemisen ja verotuksen yhteisvaikutus on se, että saat 30% palkkarahasta itsellesi, verovirasto ottaa n. 20% ja KELA 50% vähentämällä työmarkkinatukea bruttoansioon suhteessa 50% bruttoansiosta.

Ja siitä 30%:sta bruttopalkasta, mikä jää sinulle itsellesi, maksat kaikki työssäkäynnin kustannukset.

Varsinkin yötyössä tilanne on yleensä se, että joukkoliikennettä joko ei ole lainkaan käytettävissä tai jos onkin, niin kävelymatkat muodostuvat pitkiksi samoin odotusajat joukkoliikennevälineeseen.

"Oman auton käytöstä voi vähentää verotuksessa kaavamaisesti kulut, eli ei todellisten kulujen mukaan tai saa vastaavasti kilometrikorvauksen."

Saako muka kodin ja työpaikan väliset km -kulut vähentää verotuksessa ?

Olen ymmärtänyt asian niin, että nimenomaan kodin ja työpaikan väliset matkat ovat niitä joita ei saa vähentääm vaan ainoastaan ns. työmatkat saa, ja niillä siis ei tarkoiteta matkaa kotoa töihin eikä takaisin, vaan tarkoitetaan esim. sitä, kun keikkatyötä tekevä rakennustyömies matkaa rakennusyhtiön toimistolta kulloiseenkin rakennuskohteeseen ja takaisin sekä vaikkapa rautakauppaan tai sähkötukkuun tekemään työhön liittyviä tarvikeostoja.

Tosiaan, tuo KELA:n 50 % ei nimellisesti ole vero, mutta vaikutus työntekijän talouteen on aivan sama kuin verollakin: se vähentää palkan sitä osuutta, joka jää itsellesi.

Tai no, saahan sen loppuosankin itselleen, mutta kun työmarkkinatuki pienenee samassa suhteessa, niin lopputulos on se, että vain 30% bruttopalkasta hyödyttää itseäsi ja osa siitä vain teoriassa, jos ajat töihin autolla, sillä ne bensiini- ja muut vastaavat kulut joudut maksamaan siitä 30% osuudesta, minkä verran bruttopalkasta tosiasiassa jää itsellesi, kun otetaan huomioon sekä 20% varsinainen vero, että se tosiasia, että työmarkkinatuki alenee 0,50€ jokaista ansaittua bruttopalkkaeuroa kohti.

Toki, onhan asiassa tuo ns. suojaosuus, jonka verran saa ansaita ilman, että työmarkkinatuki alenee, mutta sekin suojaosuus nyt alenee 1. joulukuuta 2021 alkaen.

Tuo 30.11.2021 oleva ns. "korotettu suojaosuus" on ollut voimassa koronapandemian aikana. Ilmeisesti viranomaisten mielestä mitään koronapandemiaa ei enää ole olemassa 1. joulukuuta 2021 alkaen.

No, täten julistetaan koronarokotteiden ottaminen ja maskien käyttäminen tarpeettomaksi 1. joulukuuta 2021 alkaen.

Anonyymi kirjoitti:

"Näyttää taasen olevan talous ja verotus hakusessaan aloittajalla."

No eipä ole yhtään "hakusessa" !

Siis varsinaista VEROA menee 20%.

MUTTA kun samaan aikaan jokainen ansaittu BRUTTOeuro vähentää työmarkkinatukea 0,50 €, niin tuon työmarkkinatuen pienenemisen ja verotuksen yhteisvaikutus on se, että saat 30% palkkarahasta itsellesi, verovirasto ottaa n. 20% ja KELA 50% vähentämällä työmarkkinatukea bruttoansioon suhteessa 50% bruttoansiosta.

Ja siitä 30%:sta bruttopalkasta, mikä jää sinulle itsellesi, maksat kaikki työssäkäynnin kustannukset.

Varsinkin yötyössä tilanne on yleensä se, että joukkoliikennettä joko ei ole lainkaan käytettävissä tai jos onkin, niin kävelymatkat muodostuvat pitkiksi samoin odotusajat joukkoliikennevälineeseen.

"Oman auton käytöstä voi vähentää verotuksessa kaavamaisesti kulut, eli ei todellisten kulujen mukaan tai saa vastaavasti kilometrikorvauksen."

Saako muka kodin ja työpaikan väliset km -kulut vähentää verotuksessa ?

Olen ymmärtänyt asian niin, että nimenomaan kodin ja työpaikan väliset matkat ovat niitä joita ei saa vähentääm vaan ainoastaan ns. työmatkat saa, ja niillä siis ei tarkoiteta matkaa kotoa töihin eikä takaisin, vaan tarkoitetaan esim. sitä, kun keikkatyötä tekevä rakennustyömies matkaa rakennusyhtiön toimistolta kulloiseenkin rakennuskohteeseen ja takaisin sekä vaikkapa rautakauppaan tai sähkötukkuun tekemään työhön liittyviä tarvikeostoja.

Tosiaan, tuo KELA:n 50 % ei nimellisesti ole vero, mutta vaikutus työntekijän talouteen on aivan sama kuin verollakin: se vähentää palkan sitä osuutta, joka jää itsellesi.

Tai no, saahan sen loppuosankin itselleen, mutta kun työmarkkinatuki pienenee samassa suhteessa, niin lopputulos on se, että vain 30% bruttopalkasta hyödyttää itseäsi ja osa siitä vain teoriassa, jos ajat töihin autolla, sillä ne bensiini- ja muut vastaavat kulut joudut maksamaan siitä 30% osuudesta, minkä verran bruttopalkasta tosiasiassa jää itsellesi, kun otetaan huomioon sekä 20% varsinainen vero, että se tosiasia, että työmarkkinatuki alenee 0,50€ jokaista ansaittua bruttopalkkaeuroa kohti.

Toki, onhan asiassa tuo ns. suojaosuus, jonka verran saa ansaita ilman, että työmarkkinatuki alenee, mutta sekin suojaosuus nyt alenee 1. joulukuuta 2021 alkaen.

Tuo 30.11.2021 oleva ns. "korotettu suojaosuus" on ollut voimassa koronapandemian aikana. Ilmeisesti viranomaisten mielestä mitään koronapandemiaa ei enää ole olemassa 1. joulukuuta 2021 alkaen.

No, täten julistetaan koronarokotteiden ottaminen ja maskien käyttäminen tarpeettomaksi 1. joulukuuta 2021 alkaen.

Lue lisää

Sinulla on edelleenkin verotus näköjään ihan täyttä utopiaa, et ymmärrä siitä mitään!

Kyselet työmatkojen vähentämisistä. Todellakin kodin ja työpaikan matkat saa vähentää verotuksessa tai vastaavasti työnantaja maksaa niistä kilometrikorvauksen.

Meidänkin perheessä vaimoni työnantaja maksaa kilometrikorvausta työmatkoista 0,44€/km, jotka hän ajaa vanhalla halpisautollamme. Minä saan vastaavasti vähentää KAIKKI tulonhankintaa liittyvät ajot verotuksessa. Lisäksi vielä päivärahat verottomana. Saan myös edunvalvonnasta aiheutuneet matkakulut vähentää verotuksessa ja luottamustehtävistä saan valtion matkustussäännön mukaisesti kilometrikorvaukset ja päivärahat.

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/auto/kilometrikorvaus_ja_paivaraha/

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla on edelleenkin verotus näköjään ihan täyttä utopiaa, et ymmärrä siitä mitään!

Kyselet työmatkojen vähentämisistä. Todellakin kodin ja työpaikan matkat saa vähentää verotuksessa tai vastaavasti työnantaja maksaa niistä kilometrikorvauksen.

Meidänkin perheessä vaimoni työnantaja maksaa kilometrikorvausta työmatkoista 0,44€/km, jotka hän ajaa vanhalla halpisautollamme. Minä saan vastaavasti vähentää KAIKKI tulonhankintaa liittyvät ajot verotuksessa. Lisäksi vielä päivärahat verottomana. Saan myös edunvalvonnasta aiheutuneet matkakulut vähentää verotuksessa ja luottamustehtävistä saan valtion matkustussäännön mukaisesti kilometrikorvaukset ja päivärahat.

https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/auto/kilometrikorvaus_ja_paivaraha/

Lue lisää

Linkkaamallasi sivullahan NIMENOMAAN sanotaan, että:

"Verotuksessa työmatkalla tarkoitetaan tilapäistä matkaa, jonka teet työhön liittyvien työtehtävien takia.

Asunnon ja työpaikan välinen matka EI OLE verotuksessa työmatka.

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut saat vähentää omassa verotuksessasi halvimman (yleensä julkisen) kulkuneuvon mukaan."

Eli kun tässä nimenomaan on kyse oman asunnon ja työpaikan välisestä matkasta, niin se on vähennyskelpoinen pääasiassa julkisen liikenteen lippujen hinnan mukaan.
Ainoana poikkeuksena se, jos työaika alkaa tai päättyy sellaisena ajankohtana, jolloin julkista liikennettä ei ole käytettävissä.

Tämä tietysti on tulkintakysymys!

Mitä verottaja sanoo näistä asioista:

1) Kuinka pitkän kävelymatkan työntekijän oletetaan kävelevän esim. työpaikan ja lähimmän juna-aseman välillä, jos tilanne on yöaikaan sellainen, että työpaikan läheisyydessä bussit / raitiovaunut eivät kulje lainkaan (kun ovat yötauolla), ja ainoa käytettävissä oleva joukkoliikenne on juna, jolla voisi tehdä 80% -90% työmatkasta (kilometreinä laskettuna) siten, että loppuosa (10% - 20%) on käveltävä, koska muita vaihtoehtoja ei ole?

2) Jos silti haluaa käyttää bussia tai raitiovaunua (kun käveltävä matka lähimmälle juna-asemalle olisi huomattavan pitkä), kuinka kauan työntekijän katsotaan kohtuudella voivan odottaa julkisen liikenteen välinettä (siis bussia tai raitiovaunua) yöllä tehtävän työn työajan päättymisen jälkeen, ennen kuin aamun ensimmäinen bussi tai raitiovaunu on käytettävissä? Miten asiaan vaikuttaa se, jos työpaikalla ei ole mahdollisuutta odottaa aamun ensimmäistä joukkoliikennevälinettä sisätiloissa, vaan tällainen odottaminen (myös talven pakkasilla) tapahtuisi ulkona ?

Eli missä vaiheessa olosuhteiden katsotaan olevan sellaiset, että oman auton käyttö asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla olisi verottajankin mielestä verovähennyskelpoinen (em. sivun mukaanhan se voi poikkeustapauksissa olla vähennyskelpoinen, jos julkista liikennettä ei ole käytettävissä tai sen käyttö muodostuisi huomattavan hankalaksi joko pitkien kävelymatkojen tai pitkien odotuaikojen takia) ?

Ilman tuollaista poikkeuksellista syytähän nimenomaan ko. matkoilla ei hyväksytä oman auton käyttöä, vaan työmatkavähennyshän tehdään pääsääntöisesti julkisen liikenteen lippuhinnaston mukaisesti, jollei poikkeuksellisista olosuhteista muuta johdu.

Anonyymi kirjoitti:

Linkkaamallasi sivullahan NIMENOMAAN sanotaan, että:

"Verotuksessa työmatkalla tarkoitetaan tilapäistä matkaa, jonka teet työhön liittyvien työtehtävien takia.

Asunnon ja työpaikan välinen matka EI OLE verotuksessa työmatka.

Asunnon ja työpaikan väliset matkakulut saat vähentää omassa verotuksessasi halvimman (yleensä julkisen) kulkuneuvon mukaan."

Eli kun tässä nimenomaan on kyse oman asunnon ja työpaikan välisestä matkasta, niin se on vähennyskelpoinen pääasiassa julkisen liikenteen lippujen hinnan mukaan.
Ainoana poikkeuksena se, jos työaika alkaa tai päättyy sellaisena ajankohtana, jolloin julkista liikennettä ei ole käytettävissä.

Tämä tietysti on tulkintakysymys!

Mitä verottaja sanoo näistä asioista:

1) Kuinka pitkän kävelymatkan työntekijän oletetaan kävelevän esim. työpaikan ja lähimmän juna-aseman välillä, jos tilanne on yöaikaan sellainen, että työpaikan läheisyydessä bussit / raitiovaunut eivät kulje lainkaan (kun ovat yötauolla), ja ainoa käytettävissä oleva joukkoliikenne on juna, jolla voisi tehdä 80% -90% työmatkasta (kilometreinä laskettuna) siten, että loppuosa (10% - 20%) on käveltävä, koska muita vaihtoehtoja ei ole?

2) Jos silti haluaa käyttää bussia tai raitiovaunua (kun käveltävä matka lähimmälle juna-asemalle olisi huomattavan pitkä), kuinka kauan työntekijän katsotaan kohtuudella voivan odottaa julkisen liikenteen välinettä (siis bussia tai raitiovaunua) yöllä tehtävän työn työajan päättymisen jälkeen, ennen kuin aamun ensimmäinen bussi tai raitiovaunu on käytettävissä? Miten asiaan vaikuttaa se, jos työpaikalla ei ole mahdollisuutta odottaa aamun ensimmäistä joukkoliikennevälinettä sisätiloissa, vaan tällainen odottaminen (myös talven pakkasilla) tapahtuisi ulkona ?

Eli missä vaiheessa olosuhteiden katsotaan olevan sellaiset, että oman auton käyttö asunnon ja työpaikan välisillä matkoilla olisi verottajankin mielestä verovähennyskelpoinen (em. sivun mukaanhan se voi poikkeustapauksissa olla vähennyskelpoinen, jos julkista liikennettä ei ole käytettävissä tai sen käyttö muodostuisi huomattavan hankalaksi joko pitkien kävelymatkojen tai pitkien odotuaikojen takia) ?

Ilman tuollaista poikkeuksellista syytähän nimenomaan ko. matkoilla ei hyväksytä oman auton käyttöä, vaan työmatkavähennyshän tehdään pääsääntöisesti julkisen liikenteen lippuhinnaston mukaisesti, jollei poikkeuksellisista olosuhteista muuta johdu.

Lue lisää

No löytyihän lopulta veroviraston sivulta oikeaa tietoa asiasta:

"Voit vähentää matkakulut oman auton käytön mukaan laskettuna vain niiltä työvuoroilta, jolloin työaikasi alkaa tai päättyy klo 0.00–5.00. Muiden matkojen matkakulut voit vähentää halvimman julkisen kulkuneuvon lippuhinnan mukaan."

Eli jos työvuoro alkaa vaikkapa 01:00, niin oman auton käyttökulut ovat verovähennyskelpoisia.

MUTTA:

Jos työvuoro olisi esim:

23:55 - 05:05, niin silloin muuten täysin samassa tilanteessa veroviranomainen EI hyväksyisi oman auton käyttöä, eli omaa autoa voi käyttää, mutta verovähennyksen saisi silti tehdä vain julkisen liikenteen lippuhinnaston mukaan.

Veroviraston sivuilta löytyi vastaus myös noihin kävelymatkoihin ja odotusaikoihin:

JOS julkista kulkuneuvoa käytettäessä yhdensuuntainen kävelymatka on yli 3 km, oman auton käyttö on verovähennyskelpoinen (omassa tapauksessa on 2,7 km, eli jää tuon rajan alle, vaikka kävelisi lähimmälle juna-asemalle, kun yöllä bussit/raitiovaunut eivät alueella kulje).

samoin:

JOS julkista kulkuneuvoa käytettäessä odotusaika meno-paluumatkalla yhteensä on 2 tuntia tai enemmän, myös silloin oman auton käyttö on verovähennyskelpoinen.
Tämäkään ei auta, koska jos haluaa odottaa bussia/raitiovaunua, niin odotusaika siihen on 48 min, ja tuohon vielä junan odotusaika päälle.

Kaikista kummallisin ja epäoikeudenmukaisin on kuitenkin se veroviraston tulkinta, että:

verotuksessa ei hyväksytä matkoja oman auton kustannusten mukaan vain sillä perusteella, että Tarvitset työssäsi autoa.

Eli siis jos on työssä vaikkapa autolähettinä (ns. kuriiri) joka koko työpäivän ajaa autolla eri kohteisiin ja noutaa / jättää paketteja, kirjeitä tms.

niin verovirasto olettaa, että jos käytät työssä omaa autoasi (ei siis työnantajan omistamaa tai työnantajan leasing -sopimuksella hankkimaa autoa),

niin:

1) pysäköit auton työvuoron päätyttyä työnantajan toimipisteen lähelle

2) maksat itse mahdolliset edellisestä aiheutuvat pysäköintimaksut

3) teet asunnon ja työnantajan toimiston väliset matkat julkisella liikenteellä

4) vaikka omistat auton, et siis käytännössä voi käyttää autoa vapaa-aikana (kun se auto ei ole lähelläkään asuntoasi, vaan pysäköitynä lähellä työnantajasi toimistoa).

JOS silti ajat joskus auton työpaikalta kodin parkkipaikalle vaikkapa siksi, että tarvitset autoa ostosmatkalla, teet vierailun jonnekin, johon olisi julkisella liikenteellä hankalaa päästä jne. , niin tässäkin tapauksessa kodin ja työpaikan välisen matkan voit vähentää vain julkisen liikenteen hinnaston mukaan.

ja 5) jos yleensä koskaan ajat autoa kodin lähellä olevalle parkkipaikalle, niin joudut siis käytännössä maksamaan kuukausimaksun molemmista parkkipaikoista, sekä kodin että työnantajan toimiston lähellä olevasta.

JOS ja kun joskus vaihdat sen vanhan bensiinimoottorisen autosi sähköautoon, niin
tällöin sen työpaikan lähellä olevan parkkipaikan tulisi vielä sisältää sähköauton latausmahdollisuus.

Säännöt on siis laadittu pääosin autoilijavihamielisesti.

Eli jos noita veroviranomaisen sääntöjä oikeasti noudattaisi julkisia liikennevälineitä käyttämällä, niin silloin:

a) joko odotat ulkona ensin 48 min bussia, kuljet bussin kyydissä juna-asemalle, odotat siellä 20-30 min junaa, kuljet kotiasi lähimmälle toiselle juna-asemalle, ja kävelet kotiin.

TAI

b) kävelet 2,2 km työpaikkaa lähimmälle juna-asemalle, odotat junalaiturilla ulkona junaa 20-30 min, menet junalla kotiasi lähimmälle juna-asemalle, ja kävelet kotiin.

Ainoa muu vaihtoehto:

Ajat työmatkasi autolla, mutta et saa verovähennystä oman auton käytön kustannuksien mukaan, vaan ainoastaan julkisen liikenteen hinnaston mukaisesti.

Ja vielä:

JOS perheessä on lapsia, niin vaikka veisit lapsen tai lapset päiväkotiin tai kouluun ennen työpäiväsi alkua omalla autolla, niin verottajan mielestä tämä ei ole hyväksyttävä syy oman auton käyttämiseksi.

Vaikuttaa siltä, että pääosin näitä sääntöjä ei ole laadittu kansalaiselle oikeudenmukaiseksi, vaan sääntöjen pääsääntöinen tarkoitus on maksimoida valtion verotulot, ainoana poikkeuksena yöllä alkava tai päättyvä työ (onkohan tässä otettu huomioon kohonnut riski esim. raiskauksen tai väkivaltarikoksen uhriksi joutumisen osalta, mikäli tekee yöllä työmatkansa kävellen, odottaen, ja julkista liikennettä käyttäen) ?

"Köyhä mitään maksa vaan köyhälle maksetaan"

Kyllä köyhäkin maksaa veroja, sekä työmarkkinatuesta, että esim. osa-aikatyön palkasta.

Köyhän nauttimat tuet (kuten työmarkkinatuki) voivat toki olla suuruudeltaan suurempia kuin köyhän maksamat suorat tuloverot. Mutta entä, jos köyhän verorasitukseen lasketaan mukaan bensiinin valmisteverot (jos köyhä kulkee asunnon ja työpaikan väliset matkat autolla, kun yötyössä julkista liikennettä käytettäessä muodostuisi joko huomattavan pitkä odotusaika aamun ensimmäiselle bussille/raitiovaunulle tai vaihtoehtoisesti huomattavan pitkä kävelymatka lähimmälle juna-asemalle ja siinäkin tapauksessa odotusaika seuraavalle junalle) sekä arvonlisävero 24% kaikesta köyhän ostoksista (niin bensiini kuin muutkin kuten esim. ruokaostokset) ?

Ja sinä rikas, joka et ymmärrä, miten verorasitus voisi ylittää köyhän tulot, niin se on mahdollista esim siten, että tuon köyhän aviopuoliso maksaa tuon erotuksen (eli sen, kuinka paljon isompi on köyhän kulut kuin tulot).

Tietysti, jos joko ei alun perinkään ota vastaan osa-aikatyötä, silloin jää tosiaan työn tekemisestä aiheutuneet kulut pois. Jos osa-aikatyön on jo aloittanut, tuota vaihtoehtoa ei käytännössä ole, koska osa-aikatyöstä irtisanoutuminen (jos muuta työtä ei ole) johtaa karenssiin, ja siten taloudelliseen ahdinkoon.

Ei nykysysteemi ainakaan kannusta työtöntä ottamaan vastaan osa-aikatyötä (jos tilanne on se, ettei koko-aikatyötä ole saatavilla, kuten usein näin on).

Kirjoitit väärin. Työmarkkinatukeen ei vaikuta omaisuus.
"Työmarkkinatuki on tarveharkintainen eli tuen suuruuteen vaikuttavat omien tulojesi lisäksi vanhempiesi tulot, jos asut heidän kanssaan samassa taloudessa."
https://www.kela.fi/tyomarkkinatuki
Itsekin olen saanut vuosikausia työmarkkinatukea, vaikka asun velattomassa osakeasunnossa. Työmarkkinatuki vähenee sitten, jos omistaa jonkin muun asunnon, josta saa pääomatuloa.

Pitkäaikatyötön

Niin, kyllä me köyhät ollaan saajia yhteiskunnalta, vaikka vähän veroja maksetaankin. Monessa asiassa me saadaan tulonsiirtoja yhteiskunnalta verotuksessa, kun vähennykset tehdään kaavamaisesti, kuten mm. matkakulut, päivärahat, työhuonevähennys, eikä todellisten kulujen mukaan.
Ainut mikä on omalla kohdallani huono, niin maksan Yle veroa laskennallisen YEL-tulon mukaan, eikä todellisten tulojen mukaan. Todelliset tulot ovat huomattavasti pienemmät, mitä tuo YEL-tuloni on. Toisaalta pystyn kyllä kompensoimaan erilaisilla verovähennyksillä tuon Yle veron kohtuuttomuuden, kun toteutan verosuunnittelua.

Kyllä ei ole köyhällä valittamista verotuksen suhteen!

Köyhän osa-aikatyössä käyvän tilanne on todellisuudessa vielä hunompi kuin yllä esitetty

30% - työssäkäyntikulut itselle

20% verovirastolle

50% bruttotulosta pienentää KELAn maksamaa työmarkkinatukea !

Laskelmasta nimittäin unohtui kokonaan se, että asumistuki pienenee sitä enemmän, mitä isompi on kokonaisbruttotulo!

Se, kuinka paljon asumistuki pienenee, ei ole vielä tiedossani,
mutta kunhan jätän asumistukihakemuksen KELAlle,
niin eiköhän se aikanaan selviä !

JOS tuo vastaisi vielä 20% tulonmenetystä (eli jokainen 100€ lisää bruttotuloa vähentää asumistukea 20€), niin silloin laskelma näyttää tältä:

10% - työssäkäyntikulut itselle

20% verovirastolle

50% bruttotulosta pienentää KELAn maksamaa työmarkkinatukea !

20% bruttotulosta pienentää KELAn maksamaa asumistukea !

Tällöin siis verotuksen ja tukien pienenemisen yhteisvaikutus on 90% bruttotuloista, eli itselle jää 10%, mutta kun siitä vähentää työssäkäyntikulut, niin saattaa käydä niin,

että ns. elämäntapatyötön, joka ei lainkaan käy työssä, pärjää taloudellisesti paremmin kuin osa-aikatyötä matalapalkka-alalla tekevä, joka saa ns. soviteltuapäivärahaa KELAsta !

Poliitikkojen juhlapuheissa: "Työssäkäynti on aina parempi vaihtoehto kuin työttömänä oleminen"

Arkitodellisuudessa:

Kun pienikin ansiotulo

1) aiheuttaa veronmaksuvelvollisuuden

2) pienentää työmarkkinatukea

3) pienentää asumistukea

ja

4) aiheuttaa työssäkäyntikuluja,

niin lopputulos on se, että ainakin osa-aikainen työssäkäynti heikentää tuensaajan taloudellista asemaa !

"Niimpä on se verotus mikä tahansa niin kyllä köyhä on saaja puolella. Jos jollakin 50000eur vuositulot niin paljonkos veroja maksaa"

Veikkaanpa, että 50000 € vuosituloilla = 4167 €/kk tuloilla

veroa maksetaan huomattavasti vähemmän kuin tuo köyhän verojen ja tukien pienenemisen vaikutuksena aiheutuva 90% !

Kansalaispalkka olisi oikein toteutettuna reilumpi, koska tällöin tulojen nousu ei koskaan olisi kokonaisvaikutukseltaan negatiivinen, kuten nyt on!

Eli kansalaispalkalle kyllä, kansalaispalkan takaisinperinnälle ansioista EI, ja tasaveroprosentti kaikille käyttöön !

Voisi olla aluksi 70%, mutta sitä tulisi tietenkin pienentää heti, kun valtion taloustilanne sen kestää, ja sitä ennen ylijäämää pitäisi käyttää valtion taloustilanteen parantamiseen, ja valtiollakin pitäisi olla ns. tiukka talouskuri !