Mutta mun pitäs saada totta tästä elämästä. Mut me nyt kuvittellaan vaan. Kuvittele meidät yhteen, piirrä kuva meihin kahteen, kelaa vaan et oltais siinä kahdestaan. Me kuvitellaan vaan.
Hei mä voisin olla se joka vie ulos sua
Anonyymi
762
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kiitos vaan mutta en ole koira. Osaan mennä ulos ilman ulkoiluttajaa.
Kuvia on mielessä piirrettynä kauniita, lämpimiä, kuumia, herkkiä. Niitä on tahtoo tai ei. Rakkaus sen tekee. Piirrokset on ”taiteilijan” näkemys, joka odottaa mielessä kauniina visiona, jotta pääsisi vielä tallentumaan elämän tauluun .Se on kuin eksoterminen kemiallinen reaktio, joka vaatii pienen aktivaatioenergian tapahtuakseen. Kun ”taitelija” pääsee maalaamaan, vapautuu lämpöä ja energiaa.
Tosiaan ei puutu kuin saada tuosta sisäisestä elämästä totta. Aktivaatioenergia, se on hänen käsissään. Yritin itse aiemmin, mutta se ei tuottanut vielä reaktiota.
Miten yritit itse?
Kirjoitat kuin paljon itseäni nuorempi ihminen. Kaivattuni taas on vanhempi. Toivoin aikanaan tuollaisia sanoja häneltä.
Jos saisin jonkun edes pienen, pienen merkin siitä että henkilö pitää minusta edes vähän ihmisenä, voisin saada rohkeutta kertoa tunteista. Todellisuudessa käytös oli hyvinkin viileää. Mielikuvituksessani lämpimämpää. Mielikuvituksessa ei pitäisi elellä liikaa, tiedetään.
Millaisessa todellisuudessa teit havaintoja?
Aika arkisessa ympäristössä jossa oli joukko loppujen lopuksi ihan kivoja tyyppejä. Hän oli aluksi lämmin, sitten viileä. Jotenkin outo tunne jäi koko jutusta.