Olen varmaan loppu elämäni vihainen isälleni.

Olen alaikäinen, tarkkaa ikää en kerro ettei minua tunnisteta. Vuoden sisällä olen ymmärtänyt, miten isäni on käyttänyt minua hyväkseen kun olin todella nuori (8-10 -vuotias). Kyllä mä silloinkin koin nämä asiat epämukavina, ja se tuntui jotenkin väärältä, mutta en tiennyt mitä se oli. Nyt vanhempana tiedän. Mun isä varmaan luulee etten muista. Nyt koen valtavaa vihaa sekä itseäni että isääni kohtaan. Miten voin ikinä antaa tällaista anteeksi?
5930
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

Miksi pitäisi antaa anteeksi? Voit heti kärkeen unohtaa koko anteeksiantovelvoitteen. Ehdotan ettet tuhlaa anteeksiannon pohtimiseen yhtään energiaa. Vapauta itsesi anteeksiannon vaatimuksesta. Se on salaliitto väärintekojen uhreja vastaan jotta tekijä pääsisi pälkähästä. Anteeksianto ei vapauta anteeksiantajaa kuten väitetään. Se vapauttaa sen jolle annetaan anteeksi.

Käytä se energia mieluummin oikeuksiesi vaatimiseen ja oman elämäsi rakentamiseen jonka yhteiskunta vaatii sinua kuluttamaan anteeksiantotyöskentelyyn "itsesi vuoksi" jotta "pääsisit mielenrauhaan". Se on täyttä fuulaa.

Suosittelen varomaan myöskin mielenterveyshuoltoa.

Äänestä
  • Anteeksi ei tarvitse antaa, se on totta. Välit voi katkaista isään, ja sillä lailla ilmaista mielipiteensä. Nyt jos isä on perheen ainoa elättäjä, niin kannattaa tosissaan miettiä seuraava steppi.. Mikä tulee olemaan suhde äitiin ja sisaruksiin?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Anteeksi ei tarvitse antaa, se on totta. Välit voi katkaista isään, ja sillä lailla ilmaista mielipiteensä. Nyt jos isä on perheen ainoa elättäjä, niin kannattaa tosissaan miettiä seuraava steppi.. Mikä tulee olemaan suhde äitiin ja sisaruksiin?

    Alaikäisenä välien katkaisu voi olla vaikeaa. Hyväksikäyttävä ja väkivaltainen vanhempi on usein kontrolloiva, ja naamioi tämän yleensä huolenpidoksi ja auttamiseksi. Hän on olevinaan liikuttavan "huolissaan" pahoinvoivan lapsensa hyvinvoinnista. Tai sitten esiintyy vastuuntuntoisena kasvattajana joka "pistää rajoja" lapsilleen ajatellen heidän "omaa parastaan". Mutta Suomessa on sosiaaliturvajärjestelmä eikä kenenkään tarvitse sen takia olla riippuvainen perheestä ettei ole muuta elättäjää.

    Äänestä

Kannattaa tarkkaan pohtia mitä tekee..

Äänestä
  • Mitä tarkoitat sillä että kannattaa tarkkaan pohtia mitä tekee?

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Olen alaikäinen, tarkkaa ikää en kerro ettei minua tunnisteta. Vuoden sisällä olen ymmärtänyt, miten isäni on käyttänyt minua hyväkseen kun olin todella nuori (8-10 -vuotias). Kyllä mä silloinkin koin nämä asiat epämukavina, ja se tuntui jotenkin väärältä, mutta en tiennyt mitä se oli. Nyt vanhempana tiedän. Mun isä varmaan luulee etten muista. Nyt koen valtavaa vihaa sekä itseäni että isääni kohtaan. Miten voin ikinä antaa tällaista anteeksi?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu