Jokainen uskovainen on kutsuttu pitämään esillä Jumalan sanaa tässä maailmassa puheellaan ja elämällään.
Sunnuntain evankeliumi on Jeesuksen vuorisaarnasta, joka on hänen pisin yhtenäinen puhe omille seuraajilleen. Edellisessä kirkkokäsikirjassa päivän teksti oli pyhäinpäivän evankeliumi, ja se liittyykin olennaisesti vuorisaarnan alkuun, jossa Jeesus kertoo autuaan eli onnellisen ihmisen tuntomerkkejä.
Jeesuksen puheesta käy selkeästi esille, että kristitty on taistelussa pahan valtaa vastaan maan päällä eläessään ja seuratessaan uskossa Vapahtajaa Jeesusta Kristusta. Jeesuksen kertoman mukaan hänen seuraajansa kokevat uskon kilvoituksessa hengellistä köyhyyttä, murhetta, nälkää ja janoa vanhurskauteen sekä pilkkaa ja vainoa Jeesuksen seuraamisen tähden. Näistä vaivoista ja taakoista johtuen Herran seuraaja saattaa joskus jopa epäillä omaa uskoaan ja sen näkymistä toisille ihmisille. Uskovainen on kuitenkin onnellinen, koska hän saa kaikissa vaivoissa avun Jumalalta. Hän saa turvautua uskossa Herraan ja olla hänen varjeluksestaan ja voimastaan osallisena.
Elävä sana valaisee
Todellinen valo on lähtöisin kolmiyhteisestä Jumalasta jo luomisen työstä alkaen. ”Jumala, joka sanoi: Tulkoon pimeyteen valo, valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan ja se levittää valoaan.” (2. Kor. 4: 6.) Tuo valo ei ole mitään luonnollista aistein havaittavaa ja järjellä ymmärrettävää valoa, vaan se valo on Jumalan sana: ”Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo matkallani” (Ps. 119: 105).
Jumalan sanan kirkkaus tuli maan päälle hänen Pojassaan. Jeesus sanoi: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh. 8: 12.) Herran sana on elävä sana, joka valaisee ja ilmoittaa oikean ja väärän ja sen, kuinka ihminen pelastuu ainoastaan Jumalan armosta, eikä omien töiden tai onnistumisien perusteella.
Suolana ja valona maailmassa
Omille seuraajilleen, niille, jotka kuuntelivat tuota puhetta ja uskoivat häneen, Jeesus sanoi heidän olevan maan suola ja maailman valo. Tämän Jeesus totesi heille, riippumatta siitä, millaiseksi opetuslapset itsensä omassa mielessään ja kilvoituksessaan tunsivat ja kokivat.
Jokainen uskovainen on kutsuttu pitämään esillä Jumalan sanaa tässä maailmassa puheellaan ja elämällään. Siinä maistuu suola ja näkyy valo, sillä Herran sanan voima on Pyhässä Hengessä eikä ihmisessä. Tuon tehtävän tähden Jumala pitää vielä valtakuntaansa maan päällä ihmisten keskellä. Hänen tahtonsa on, että kaikki ihmiset saisivat elämän valon ja pelastuisivat paholaisen vallasta.
Seurakunta on kaupunki vuorella
Maailmassa, ihmisten keskellä, Jumalan seurakunta on kuin vuorella oleva kaupunki. Sitä ei voida peittää eikä piilottaa, vaan se näkyy Jumalan vanhurskauttavan sanan tähden. Vain tuosta kaupungista, Jumalan seurakunnasta, kuuluu anteeksiantamuksen sovintosaarna. Jokaisen, joka haluaa tulla autuaaksi, pitää kuulla ja uskoa tuo saarna. Se sana siirtää vieläkin ihmisen hengellisestä pimeydestä Jumalan ihmeelliseen valoon (1. Piet. 2:9).
Jumalan sanan valossa elivät aikanaan Jeesuksen opetuslapset ja apostolit. Vaikka he lankesivat monesti elämässään, he turvautuivat tuohon sanaan ja evankeliumin lupaukseen syntien anteeksi saamisesta. Evankeliumi puhdistaa omantunnon synnistä, ja Kristuksen valo heijastuu edelleen ympäröivään maailmaan, ja suolakin säilyttää makunsa.
Heikki Saarikoski
Sunnuntain evankeliumi on Jeesuksen vuorisaarnasta, joka on hänen pisin yhtenäinen puhe omille seuraajilleen. Edellisessä kirkkokäsikirjassa päivän teksti oli pyhäinpäivän evankeliumi, ja se liittyykin olennaisesti vuorisaarnan alkuun, jossa Jeesus kertoo autuaan eli onnellisen ihmisen tuntomerkkejä.
Jeesuksen puheesta käy selkeästi esille, että kristitty on taistelussa pahan valtaa vastaan maan päällä eläessään ja seuratessaan uskossa Vapahtajaa Jeesusta Kristusta. Jeesuksen kertoman mukaan hänen seuraajansa kokevat uskon kilvoituksessa hengellistä köyhyyttä, murhetta, nälkää ja janoa vanhurskauteen sekä pilkkaa ja vainoa Jeesuksen seuraamisen tähden. Näistä vaivoista ja taakoista johtuen Herran seuraaja saattaa joskus jopa epäillä omaa uskoaan ja sen näkymistä toisille ihmisille. Uskovainen on kuitenkin onnellinen, koska hän saa kaikissa vaivoissa avun Jumalalta. Hän saa turvautua uskossa Herraan ja olla hänen varjeluksestaan ja voimastaan osallisena.
Elävä sana valaisee
Todellinen valo on lähtöisin kolmiyhteisestä Jumalasta jo luomisen työstä alkaen. ”Jumala, joka sanoi: Tulkoon pimeyteen valo, valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan ja se levittää valoaan.” (2. Kor. 4: 6.) Tuo valo ei ole mitään luonnollista aistein havaittavaa ja järjellä ymmärrettävää valoa, vaan se valo on Jumalan sana: ”Sinun sanasi on lamppu, joka valaisee askeleeni, se on valo matkallani” (Ps. 119: 105).
Jumalan sanan kirkkaus tuli maan päälle hänen Pojassaan. Jeesus sanoi: ”Minä olen maailman valo. Se, joka seuraa minua, ei kulje pimeässä, vaan hänellä on elämän valo.” (Joh. 8: 12.) Herran sana on elävä sana, joka valaisee ja ilmoittaa oikean ja väärän ja sen, kuinka ihminen pelastuu ainoastaan Jumalan armosta, eikä omien töiden tai onnistumisien perusteella.
Suolana ja valona maailmassa
Omille seuraajilleen, niille, jotka kuuntelivat tuota puhetta ja uskoivat häneen, Jeesus sanoi heidän olevan maan suola ja maailman valo. Tämän Jeesus totesi heille, riippumatta siitä, millaiseksi opetuslapset itsensä omassa mielessään ja kilvoituksessaan tunsivat ja kokivat.
Jokainen uskovainen on kutsuttu pitämään esillä Jumalan sanaa tässä maailmassa puheellaan ja elämällään. Siinä maistuu suola ja näkyy valo, sillä Herran sanan voima on Pyhässä Hengessä eikä ihmisessä. Tuon tehtävän tähden Jumala pitää vielä valtakuntaansa maan päällä ihmisten keskellä. Hänen tahtonsa on, että kaikki ihmiset saisivat elämän valon ja pelastuisivat paholaisen vallasta.
Seurakunta on kaupunki vuorella
Maailmassa, ihmisten keskellä, Jumalan seurakunta on kuin vuorella oleva kaupunki. Sitä ei voida peittää eikä piilottaa, vaan se näkyy Jumalan vanhurskauttavan sanan tähden. Vain tuosta kaupungista, Jumalan seurakunnasta, kuuluu anteeksiantamuksen sovintosaarna. Jokaisen, joka haluaa tulla autuaaksi, pitää kuulla ja uskoa tuo saarna. Se sana siirtää vieläkin ihmisen hengellisestä pimeydestä Jumalan ihmeelliseen valoon (1. Piet. 2:9).
Jumalan sanan valossa elivät aikanaan Jeesuksen opetuslapset ja apostolit. Vaikka he lankesivat monesti elämässään, he turvautuivat tuohon sanaan ja evankeliumin lupaukseen syntien anteeksi saamisesta. Evankeliumi puhdistaa omantunnon synnistä, ja Kristuksen valo heijastuu edelleen ympäröivään maailmaan, ja suolakin säilyttää makunsa.
Heikki Saarikoski
Vastaukset 21
Vanhimmat
”Jokainen uskovainen on kutsuttu pitämään esillä Jumalan sanaa tässä maailmassa puheellaan ja elämällään.”
Mitä tämä lause tarkoittaa? En tiedä miten tuon pitäisi elämässä näkyä? Minusta aika monella vl-ihmisellä näkyy aika pilkallisena suhtautumisena toisiin, liikkeen ulkopuolisiin lähimmäisiin.
Kannattaa ensin opiskella, kuka on tai mikä on Jumalan Sana.
Jumalan Sana tarkoittaa Kristusta ja Jumalan sana Raamattua.
Totta, jo ensimmäinen jaekokonaisuus kertoo myös sen, että Jeesus on Jumala.
Joh 1
1 Alussa oli Sana. Sana oli Jumalan luona, ja Sana oli Jumala.
Kannattaa ensin opiskella, kuka on tai mikä on Jumalan Sana.
Turhaa, ensinmäinen on RAKKAUS !
Jumalan Sana tarkoittaa Kristusta ja Jumalan sana Raamattua.
Rakkaus on niistä suurin,kun ymmärrät sen .
En kirjoittanut Jeesuksesta, joka on Jumalan Sana nimisenä ennen ihmiseksi syntymistä, vaan Jumalan sanaa kirjoitettuna, josta suuri osa on Raamatussa.
Kirjoitin Jumalan sanan pienellä eli juuri kirjoitettua Jumalan mobilisoimaa tekstiä.
Olen opiskellut sen ja minut on kastettu Jeesukseen, upottamalla, joten olen oksastettu Häneen (Sanaan), miten Sinulla.
Itse luotan LED-valaistikseen vaikka niissä onkin heikkolaatuisia. Parempi kuin huhupuheoptiot kuitenkin
Liikaa suolaa kannattaa vältellä, ja maan suola tappaa kokolailla täydellisesti.
Hienoa huomata että olette siirtyneet palvomaan aurinkoa. Voitte toki kutsua sitä haluammallanne nimellä, vaikka sitten kristukseksi. Onhan se sentään jotain todellista aiempaan virtuaaliversioon verrattuna. Molemmissa on hyviä ja huonoja puolia. Auringon aiheuttamilta ongelmilta on onneksi helpompaa suojautua kuin pään sisäiseltä hahmolta.
Tosin sekin välittää teidän riiteistä ja rukoiksista täsmälleen saman verran.
Kristus on valo maailmassa!
Niin on aina,vaikka en ole lestaadiolainen,en mihinkään kuuluva.
Hän on minun herrani aina ja valoni!
Uskokaa,sillä minä kävelin Kristuksen askeleita osin Israelissa ja osin Via dolorosaa.
Veit sanat suustani.
Olisi rehellisempää ja realistista todeta auringon olevan maailman valo.
Vai olisi rehellisempää ja jopa realila, että Aurinko on maailman valo.
Katso mitä Raamattu kertoo, ainut kirja jossa on otteita luomisesta.
Se onkin kirjattu Raamattuun nimellä, Genesis, luominen.
Onko Sinulla tiedossa jokin vanhempi teos, josta ammennat tietoa, tai jonkin lahkon sanoma, vai aivanko itse hokasit asian.
Suomalaisessa Raamatussa se on nimeltään 1 Mooseksen kirja ja siellä jo koko Kirjaakin ajellen jo kolmannessa jakeessa, kerrotaan, mikä tai kuka valo on?
Gen 1;3 Jumala sanoi: "Tulkoon valo!" Ja valo tuli!
Valo oli persoona, koska Hän tuli ja vahvistus on 2 Kor 4;6 Jumala, joka sanoi: "Tulkoon pimeyteen valo", valaisi itse meidän sydämemme. Näin Jumalan kirkkaus, joka säteilee Kristuksen kasvoilta, opitaan tuntemaan, ja se levittää valoaan.
Kristus on se maailman valo, ja iankaikkisesti, josta Ilmestyskirja 21:23 Kaupunki ei myöskään tarvitse valokseen aurinkoa eikä kuuta, sillä Jumalan kirkkaus valaisee sen, ja sen lamppuna on Karitsa
Siihen vahvistus Jes 60;19 Aurinko ei enää ole sinun päiviesi valona eikä kuu kirkasta sinun teitäsi, vaan Herra on sinun ikuinen valosi ja sinun Jumalasi on sinun kirkkautesi
Taas luomisesta, Aurinko ja kuu luotiin vasta 3 päivänä; Gen 14 Jumala sanoi: "Tulkoon valoja taivaankanteen erottamaan päivän yöstä, ja olkoot ne merkkeinä osoittamassa määräaikoja, hetkiä ja vuosia.
15 Ne loistakoot taivaankannesta ja antakoot valoa maan päälle." Ja niin tapahtui.
16 Jumala teki kaksi suurta valoa, suuremman hallitsemaan päivää ja pienemmän hallitsemaan yötä, sekä tähdet.
17 Hän asetti ne taivaankanteen loistamaan maan päälle,
18 hallitsemaan päivää ja yötä ja erottamaan valon pimeydestä. Jumala näki, että niin oli hyvä.
Näin se menee ja jos on parempaa tietoa, laita se esille.
Kor 34:23 Pala lintuja pallata kukkia ja aamulla nänniesi pihat puhuvat kieliä jolle puheet eivät riitä ja valo tuli ja sitten lumi suli..
Luehan tarkemmin, ei siellä ole niitä Sinun juttujasi.
Vuorissaarnat on paljon hauskempia ja enemmän totta kuin raamatun muinaissadut.
Rakas Heikki-sisaremme: Hyvä puhe, aivan melkeinpä lähes loistava!
Yksi suuri virhe siinä on: SRK on maailman valo, ei kristus. Jos korjaisit ko. asian, niin seurapuheesi olisi likimain lähestulkoot melkein täydellinen.
Kristus on valo maailmassa !
Olen samaa mieltä,vaikka en ole lestaadiolainen,en oikeastaan mitään.
Kaiken sain,kun kävelin Israelissa via dolorosan ja lähes kaikki pyhät paikat.
Se ei tullit heti mutta myöhemmin se sitten se USKO ISKI!!!!
Hyvällä tavalla ja Rakkaudella !
Se laittoi miettimään niin monia asioita,kaikki meni ajatuksissa sotilaalla sekaisin.
(olin sotilas siellä).
Maailma muuttui,on vain Rakkaus ja sitä yritän tehdä parhaani.
No kyä assii on niin, jotta vanhoillislestaatiolaiset on maailman valo.
kristus on kuollu ja kuopattu, vanhoillisuus voi paksusti
Näillä sähkön hinnoilla ei raaski lamppuja justiinkaan poltella, joten se kristuksen valo sais loistaa kirkkaammin. Esim. vessassa on ikävä käydä yön pimeydessä, kun sitä sähkövaloa ei ole varaa laittaa päälle.
Niinpä siinä sitten pissi roiskuu ihan muualle kuin sinne pönttöön.
kristus loisti eilen valoaan koko päivän. Nahka meiansi palaa siinä påaisteessa ja loitseessa. Piti ihan panna suojausta peliin, ettei se kristus pääse ihosyöpää aiheuttamaan.