Mistä aluevaltuutetut oikein päättävät?

Ottaisin esille ihan oppituntimaisesti, kun asia ei ole monenkaan tiedossa, että mistä tammikuun 23 äänestetään aluevaalissa.
Hyvinvointialueiden aluevaltuustot valitaan ensi tammikuussa. Valtuuston koko riippuu alueen asukasluvusta. Valtuustoihin valitaan 59–89 päättäjää. 21 hyvinvointialuetta, kun Helsinki (22) on omanaan ja jo äänestänyt kuntavaalissa. 1379 valtuutettua koko maassa josta Helsinki poissa.
Uudet aluevaltuustot aloittavat maaliskuussa 2022.
Kun aluevaltuustot aloittavat maaliskuussa -22 niin on vain 4 kuukautta aikaa varsinaisen toiminnan käynnistymiseen ja sote-palvelut siirtyvät hyvinvointialueille.
Valtuutetut päättävät budjetista ja muun muassa siitä, millaiset sotepalvelut tulevissa sotekeskuksissa on.

Valtuutettujen rooli on erilainen verrattuna esimerkiksi nykyisiin kuntayhtymien päättäjiin. Valtuutetut valitaan suoraan vaalilla. Valtuutetut edustavat hyvinvointialuetta ja silloin heidän täytyy pystyä päättämään asioita koko alueen näkökulmasta.
Nyt on katsottava laajemmin, että sotepalvelut pyörivät hyvin ja apua saa tarvittaessa ympäri maakuntaa.
Alussa on varmasti roolin hakemista, mutta kyllä yksittäisellä valtuutetulla on vaikutusta. Erittäin tärkeää on myöskin osallisuuden lisääminen, joka ei välttämättä tule suoraan valtuutetun roolista vaan miten kuntalaiset ja asiakkaat pystyvät vaikuttamaan päätöksentekoon.

Valtuuston yksi tärkeimpiä, vaativampia ja puhuttavampia asioita on varmasti palveluverkosta päättäminen.
Valtuutetut päättävät millaisia tulevaisuuden sotekeskukset ovat ja miten laaja terveyskeskusverkosto on. Valtuutettujen käsissä on se, miten moneen keskukseen hyvinvointialueen rahat jatkossa riittävät.
Sotekeskusverkostosta päättäminen on vaativaa ja tarvitsee valmistelua sekä laajaa keskustelua.

Valtuutetuilla on varmasti iso työ kouluttautua tähän uuteen tehtävään. Valtuutetut saavat perehdytystä ennen kuin aluevaltuusto aloittaa toimintansa.

Valtuutettuja perehdytetään käyttöön tuleviin sähköisiin järjestelmiin ja välineisiin. Luottamushenkilöiden koulutus jatkuu myös toiminnan käynnistymisen jälkeen.
Valtuutetulla pitää olla taloudellista ajattelua, kykyä arvioida koko toimialan tulevaisuutta ja arvioida hyvinvoinnin tekijöitä.
Valtio seuraa hyvinvointialueita pitkin vuotta ja raportointi on hyvin tiheää, tavoitteita seurataan koko ajan. Aluevaltuuston on oltava ajan tasalla ja seurattava, miten toiminta edistyy ja muutokset etenevät.
-tämäon monimutkaista, ainakin alkuun, kunhan tieto tarttuu ajan myötä, se helpottaa uusi maakunta malli. Aikanaan mm Lääninhallitukset lakkautettiin ja tilalle tuli...ei se meitä tavallisia tallaajia ole oikeastaan mitenkään koskenut, tässä käy paljolti niin, mutta heille valtuutetuille ja kunnissa on monesti sormi suussa.

Yliväpeli Orhonen ja rtuova Yliväpelikierteli päivän osaa katselemassa rva Orhoselle uutta autoa. Ajoimme useampaa, ja loppupäätelmä rva Orhosella oli näistä, että kaikki käy. Niin kehitys kehittynyt auto puolellakin. Emme vielä lyöneet lukkoon mitään. Ehdotin täyssähkö autoa, ajonsa puolesta sellainen käy mainiosti. Annetaan vielä hautua, ja käydään vielä eräs merkki katsastaan -Renaut, siinäkin mielenkiintoisia uudukaisia. Eräs uusi malli ARKANA, mutta se tulee talven jälkeen vasta täyssähköisenä. Suunnilleen aluehallinon alkamisen aikaan.
https://www.renault.fi/henkiloautot/arkana-hybrid/
-käymme sen vielä tutkimaan, joka vaikuttaisi paperilla sopivalta mm korkea istuma asento ja hyvä maavara, ja tilava muutenkin. Sillä latingilla ajaa n400 km se riittää käyttöönsä.