Että sä et anna kenenkään rakastaa sua. Tai ehkä annat, hitostako mä tiedän. Tai ehkä tiedän, koska tuntuu että tunnen sut hyvin. En välttämättä, mutta siltä tuntuu. En tiedä mitä sä siitä aattelet. Pointti on se, että vaikka mä tunnen sut, se ei muuta mitään. Tajuutko pointin? Luultavasti et, tai sitten tajuut, riippuu miten hyvin sä tässä vaiheessa tunnet mut.
Se on niin
Anonyymi
661611
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 66
Vanhimmat
Olet oikeassa. Täytyy myöntää.
Se, että mies kokoajan kourii ja puristelee, niin siinä ei ole mitään rakkautta. Rakkautta on hellä kosketus ja hyväksyvä katse, toisen huomioiminen.
Mut ei se tarkoita sitä että sietäisin mitä vaan. Joskus vaan toivon, että tajuaisit, ettei sitä kaikkea draamaa ja repimistä tarttis.
Ei sillä rakkaudella enää silloin mitään tee kun on aiheutunut elämän kestävä trauma. Ensin pitää muistin tyhjentyä kaikista pahoista kokemuksista.
Nykyaikana kun kaikkein älykkäimmät ja koulutetuimmat ovat keksineet kameran niin sillähän saa näppärästi ikuistettua hetken kun jotain vaikka raiskataan kuten jossain oli juuri tapahtunut. Koko porukka vain kuvasi eikä kukaan mennyt auttamaan. Traumasta on kauhean vaikea selvitä kun kaikki on vielä tallennettu.
En antanut sille rakkaudelle tilaa koska en kyennyt vastaanottamaan sitä, ihan oikeassa olet. Se sinun ymmärrys asiaan ei välity minulle asti.
Ymmärrän, eikä se voikaan näin, jos lainkaan. Uskon kyllä että voisi, jos niin haluttaisiin. Mutta musta tuntuu, että olet luovuttanut. Sano jos olen väärässä. Et edes halua löytää, etkä edes etsi. Musta tuntuu, että olet löytänyt oman rauhasi sen asian suhteen. Enkä halua sitä sotkea tai ottaa mitään kantaa mihinkään. Mutta sitä en ihan ymmärrä, miksi itse haluat jatkaa tätä? Ajattelen että ihan huvin vuoksi sen teet. Siksi en itsekään suhtaudu tähän kovin vakavasti.
Se tässä pelottaa miten tässä käy jos sinne antaa tilaa.. tuntuu että etsinnät on mennyt ristiin tai vaan et anna minun löytää sinua. Levoton olen ollut siitä lähtien kun katseet aikoinaan kunnolla kohtasi, en ole luovuttanut vaan toivoton. Rauha tilanteeseen ei ole läsnä vaikka kuinka sen kuvan yritän luoda.
Ei ole huvia olen sanonut... parempi olisi olla olematta.. mut sydän sanoo että kadun jos kadotan sut kokonaan. Yritin parhaani mutta en onnistunut. Tällaista ei vaan tule vastaan usein ja ikävää on että pidät tätä tilannetta ja minua vitsinä.
En pidä vitsinä, vaikka monesti nauran sun jutuille tai meidän jutuille. Etkä se mua kadota ellet itse työnnä pois. Mutta olishan se kiva et löytyis joku muu tapa kuin tää nykyinen. En kyllä edes oikeasti enää haaveile sellaisesta, sen verran mutkalle tämä on mennyt.
Minusta tuntuu että käteni on sidottu sillä saralla. En tiedä miten saisi tilanteen muuttumaan, nykyinen on mielestäni parempi kuin ei mitään, saat olla eri mieltä. Mutkalla, solmussa... taisi joskus mutkat mennäkin liian suoriksi:)
Haaveilen edelleen kaikesta pienestä.. kahdenkeskisestä hetkistä, missä voi puhua rauhassa. Ne hetket jotka ei koskaan toteudu. Silti en näe että se olisi mahdotonta.
Todella vakuuttavaa, mutu tuntumalta teet oletuksen että se toinen ei ole vakavissaan siksi et sinäkään.
Minä en ennee ymmärrä mitä miehet hakevat naisista?
Itse koen olevani rikosuhri.
Eihän sitä kenenkään ole tervettä antaa rakkautta noin vaan, vaikka sulla jonkinlainen mututunne-tieto onkin.Epäilevänä kelaat omia tuntemuksia muhun tietämättä todellisuutta, vaikka epäilylle on aina oma paikkansa mun tietämyksessä.
Mun ajatus ei mitään muuta, miten sulla tuo peruskysymys leijailee ja miten se todellisuudessa poikii.
Ymmärrätkö vai tarviitko pitkän kaavan ohjeet? Tuskinpa, ettenkö sanois tämän vaiheen olevan harvinaisen yksiselitteinen.
Huomannut itsessä, et saan tietynlaisista naisista huonot puolet esiin omalla käytöksellä? Joskus se vie enemmän aikaa, mut monesti sen huomaa nopeasti niin, ettei osaa olla oma itsensä toisen seurassa.
Silloin hyvä tiedostaa itselle se, ettei kannata yrittää mitään lähempää kanssakäymistä toisen kanssa. Etäisyyden otto on parempi lääke kuin yrittää ymmärtää toista ja pyrkiä muuttamaan toista muuksi.
Muutaman kerran kokenut tilanteita, et kohdalle olisi osunut mieleinen, mut sitten on kadottanut rohkeuden lähestyä toista. Pelko omasta riittämättömyydestä estää onnistumisia, kun halu uskoa hyvän toteutumiseen puuttuu? Vaatiiko silloin toiselta liikoja?
Itsensä vähättely taitaa olla yleistäkin monille. Onko sitten osin epäitsekkyyttäkin? Pelkoa pettymyksiä kohtaan, kun haluaa uskoa liikaa hyvään ja järki jää tunteiden varjoon. Silloin lähentyminen tuntuu mahdottomalta?
Yksinkertainen on kaunista, sanonta pitää paikkansa, näissä tilanteissa sen arvo korostuu. Harmitus on suuri, eikä toinen unohdu hetkessä, jos vähänkin on ollut katseiden vaihtoa ja yhteistä hyvää aistittavissa. Eikä pettymyksiä toiseen koettuna.
Oot herkkä, niin kuin minäkin. Tajuan ton kaiken tosi hyvin. Eikä mulla ole mitään ohjeita tai vastauksia, asiat on miten on. Mutta jostain sieltä, hyväksynnästä, voi ehkä löytyäkin vastauksia. Mä nostan kädet, mutta huomaa, mä myös jään, enkä lähde minnekään. Jos se mitään merkkaa? Ehkä samaa kuin se että jokaista päivää seuraa yö ja jokaista kevättä seuraa kesä tai jotain vastaavaa. En usko että tästä tulee koskaan mitään sen enempää, mutta ei myöskään vähempää. Toivon että tajuat mitä tarkoitan, oon vähän kryptinen.
Voi ei. Ei ole minun tuo ylempi(kään).trollit taasen matkiai ja hämmentää. Ovat näemmä päivä päivältä yhä parempia tihutyössään... Siis vain nuo kolme pidempää tuossa alempana ovat minulta, joihin jo ensimmäisistä vastasitkin!
Alkaen viestistä: "26.10.2021 21:39"
Korjaus kohtaan: "matkiai"
matkii
Siis luulet tuntevasi minut tiedän sen ja olet just sellainen, mutta etpä tunne ne on ne nyt vaan sun yksinkertaiset tuntemukset.
Siitä ole kysymys joita sinä oletat, vaakakupissa painavat muut seikat.
Ei kukaan voi toista täysin tuntea. En minäkään sinua, olet oikeassa. Oikeastaan en ollenkaan. Ja voihan tämän niinkin nähdä. Sitäkö haluat? Että ollaan vieraat toisillemme?
Siis vain täällä
Pysy sinä
Mä lähden
En tahdo jokaiseen erityisen kiinnostavaankaan vastaantulijaan rakastua pelkästä rakastumisen ilosta ja/tai rakkauskokemusten kartutuksen vuoksi. Tai että kuhan vaan joku on, jota nyt rakastais sitten vaikka aikansa hailakasti. Olen tietyllä tapaa vältellytkin. Kieltäytynyt jne. Mutta sinun kyllä antaisin. Koska meidän välillä on se jokin niin voimakas ja kauan kestänyt yhteys. Suorastaan ihan ihmeellinen. Luonnollinen ja yliluonnollinen. Siis, haluaisin, kaipaisin. Ihan toivon sitä todella. Mä olen jo sun.
Mä tiedän sen ja tunnen samoin. Mutta en silti usko että se kestäisi arkea. En olisi sitä mitä haluaisit, siis kaikkina hetkinä… ei meitä koskaan voi tulla oikeasti. Uskon että tiedät ja ymmärrät sen itsekin.
Ihana viesti, talletan sen sydämeeni. Kyynel.
Antaudun siis viimein, lopullisesti. Enkä laita hanttiin enää sulle siinä asiassa. Koskaan ollut näin varma siitä asiasta. Alkaa olla oikeasti jo todellakin korkea aika. Sinkkuilu saa riittää. Ei ketään todellisuudessa ole luotu yksin taivaltamaan. Aikansa kutakin... Riittäisi jo. On kuin haamuna vaeltaisi vain. "Syöden pikaruokia", "einespohjaisia valmisaterioita" ja liian moneen kertaan lämmitettyjä "keskiverto lounaita". Maku ja hohto koko touhusta on mennyt ajat sitten jo...
Olen+mä+sen+mielessäni+miettinyt+jo+useampaan+kertaan,+siis+mitä+se+arki+sun+kanssasi+olisi+käytännössä.+Olenhan+mä+nähnyt+ja+kokenut+jo+tähän+ikään+monenlaista.+Sä+olet+vastuullinen+uranainen+ja+sulla+on+jälkikasvua.+Olen+ottanut+huomioon.+Vaikka+olen+sinkku+niin+olen+aina+kumminkin+ollut+semmoinen+varhaiskypsä.+
Olet järkyttävä lässyttäjä.
😂😂😂
No mikset nainen rakasta mua? Mihin mä tarviin jonkun rakkautta jota en ees rakasta? Tarviin vaan sut ja sun rakkautes
Sä et anna mun rakastaa, siksi. Mut sä oot silti saanut vähän osumaa mun nuolista. Tiedätkö että hymyilen nytkin kun ajattelen sua? Mitä luulet sen olevan?
Ei se nainen tunne samoin kun mä miks tuntis ? Miks pidin sitä aikoinaan itsestäänselvyytenä enkä arvostanut tai huomioinu tarpeeks? Menetin jotain kallisarvoista minkä arvon tajusin liian myöhään kun nainen vaa pysyy sydämessä vaikka yritän juosta karkuun sitä tunnetta !
No mikset tee asian eteen mitään jos oikeesti on sinulle jotain kallisarvoista? Sivustapätevä
Varattu...
Aina ollut? Vai nykyään on?
Nykyään... en tiedä voi olla ehkä eronnutkin jo nyt...
Aina ollut varattu, eikä olla vielä erottu! Mies ei aikonut erota, nii miksipä mäkään, ei ainakaan sun takii!
En tietenkään anna kun rakastan vaan yhtä miestä. Mä oon hänen vaikka hän ei siitä tietäisi tai välittäisi. En anna kenenkään muun mua rakastaa siten.
Mietippä nyt mitä sepität?
Sulla ei ole mitään pointtia tuossa aloituksessa. Silmissä sumenee kun yrittää ymmärtää tuota kiertelyäsi.
Sitten se on niin. Avan samantekevää tällä yhdentekevällä palstalla. Mitä välii?
T miehelle?
Ei!
E?...
Sitten kun löydän juuri sen oikean itselleni, rakastun. Menneisiin liittyviin ihmisiin en koskaan palaa. Kun oman elämän asiat ovat kunnossa jaksaa muutakin.
Se olisi tyhmyyttä palata menneisiin, maailmassa on muitakin.
Aloittaja on hyvä ja katsoo peiliin.
Silpiä pitää se pieniin palasiin ensin.
https://www.tsingtao.com/
Right word
tunnen sinut aika hyvin,ja pelkään itteäni sillä en haluu ketään enää liian lähelle,joten jatketaan matkaa molemmat omiin suuntiin. olen pahoillani
Jonkun aikaa kävellään ja taas törmätään…
Mut samaa mieltä. Ei pysty.
No, miksi te ette pysty? Ei ummarra, ei oo tahtoo eikä tunnetta?
Minua täytyy uskaltaa rakastaa. Äläkä minusta muuten huoli, sillä osaan minäkin rakastaa. Hyvää alkavaa talvea ja loppu vuotta! Nyt vielä viimeisen kerran.
Saathan sinä palstalla rakastaa ketä hyvänsä. Miten tuo rakastamisesi on hänelle oikeassa elämässä näkynyt? Tuskinpa on näkynyt hänelle yhtään mitenkään.
Ole silti häntä syyllistämättä oman hölmöytesi takia.
Vitun sama, koska kaikki on menneen talven lumia, JO. Ei ole mitään mahista.
Ketä tuo Jo tarkoittaa? Haluun tiedon heti!
Mua ei pysty rakastaa, oon aika rumilus loppupeleissä ja oon erittäin vaikee ihminen. Ei kannata ees miettii mua. Tai no voithan sä aina haukkua täällä palstalla kun kasvotusten et uskalla.
Kivat sulle oon mies 😂
Nimeni on sirpa... iltaisin 😂
Sinäkinkö Sirpa
Täällä kukaan ketään rakasta ei palstalla eikä ulkomaailmassa ihmiset on vaan läheisriippuvaisia ja heikkoja
Joskus kun näitä lukee niin tuntuisi, että jotenkin osuisi ..aika monet kirjoitukset monelle..sitten huomaa, ettei ne ole edes totta. Outoja katseita ja vihjailemista, vaikka edes ole. Outoa..
Laita riippukeinu kiinni keväällä pidä jemmarahaa pankkitilillä seiso väkevästi sänkys edessä aamuisin
Yksikään joka sen asian hyväksy ja oli toteuttamassa ei rakkaudesta tiedä mitään. Jokaiselle voin toivottaa tervemenoa elämästäni ja toivoa helvetillistä loppuelämää. Olette minulle vain pelkkiä hyväksikäyttäjiä, hakkaajia ja elämän tuhoajia. Feikkejä luusereita jotka vaikka tappavat oman elämän puolesta. Älkää puhuko rakkaudesta minkäänlaisesta, sen kaiken jälkeen.
Mää rakastan mun metsöstäjä keräilijää täysillä juha
Miksi niin rumia sanoja, mä en sulle koskaan tekis niin.
On totta etten anna, koska en rakasta itseäni, miksi joku muukaan silloin voisi rakastaa mua? Yhtälö ei toimi, siksi en lämpene ajatukselle, kun epäonnistuminen on todennäköisempää. Enkä halua niitä kokea nyt kaiken muun lisänä. Mielummin ilman kuin ymmärtämättömyyttä nyky tilanteelle ja lisä hankaluuksia kaikelle.
Minäkin vihaan itseäni niin miten kukaan voisi rakastaa minua...
Ehkä. Tai en usko, että rakastaa.