Eilen katselin jälleen tuota viikottaista hupiohjelmaa eli eduskunjnan kyselytuntia. Alku oli jälleen Persujen tavanomaista asioiden kaivelua ja penkomista. vastauksista kävi ilmi, että heille oli jo moneen kertaan annettu aikaisemmin vastaus esitettyihin kysymyksiin. Politiikkaa saa ja pitää tehdä, mutta asiassa pitää pysyä. Oleellista Persujen puheenvuoroissa on se, etteivät he pysty sanomaan, mitä ovat ne heidän mielestään paremmat vaihtoehdot? heillä ei ole aivokapasiteettia rakentavien vaihtoehtojen esittämiseen.
Kun kyselytunnilla siirryttiin rakentavaan, mutta kriittiseen keskusteluun, Persut vaikenivat. Yksittäisenä äänestäjänä minun kävi sääliksi koko oikean laidan porukkaa. Ei tuolla äänten kalastelulla ole kantavat seuraukset. Kun mukaan otetaan vielä jo todettu vastuunkannon pelko, on mahalasku mahdollisesta äänisaaliista huolimatta littana pannukakku.
Puolueettomana ihmisenä minä jo vähin ajattelin pyrkiä Persuporukkaan, mutta taidan jättää väliin ainakin toistaiseksi, koska haluan hieman asiallisempaa kielenkäyttöä ja suunnittelua.
Kun kyselytunnilla siirryttiin rakentavaan, mutta kriittiseen keskusteluun, Persut vaikenivat. Yksittäisenä äänestäjänä minun kävi sääliksi koko oikean laidan porukkaa. Ei tuolla äänten kalastelulla ole kantavat seuraukset. Kun mukaan otetaan vielä jo todettu vastuunkannon pelko, on mahalasku mahdollisesta äänisaaliista huolimatta littana pannukakku.
Puolueettomana ihmisenä minä jo vähin ajattelin pyrkiä Persuporukkaan, mutta taidan jättää väliin ainakin toistaiseksi, koska haluan hieman asiallisempaa kielenkäyttöä ja suunnittelua.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Eduskunnan kyselytunnit ovat nykyisin tv-katsojien ajan haaskausta. Kaavahan menee niin, että ensimmäisenä kysymyksen esittävät perussuomalaiset vievät yhdessä muun opposition kanssa tunnista puolet kysymällä samaa asiaa monta kertaa, vaikka siihen saatiin vastaus jo ensimmäisen kysymyksen jälkeen. Ideana on, että ei olla millään ymmärtävinään vastauksia. Voi tietysti olla, että ei ymmärretäkään, mutta jos tavallinen tv-katsoja ymmärtää, niin pitäisi kansanedustajienkin ymmärtää.
Opposition kansanedustajat eivät ymmärtäneet, vaan tivasivat vastausta kyllä tai ei. Tämän jankutuksen Iltalehti otsikoi grillaamiseksi, mutta minä sanon sitä ajan haaskaamiseksi.
Näin saatiin tunti kulumaan ja kansanedustajat pääsivät esiintymään kansalle. Oikeastaan eduskunnan kyselytuntien formaattia pitäisi muuttaa. Mallia voitaisiin ottaa urheilukilpailuista, joissa nykyisin on kommentaattorina joku entinen lajin huippu-urheilija. Yle voisi palkata jonkun sanavalmiin entisen poliitikon kommentoimaan ja analysoimaan suorituksia.
Että liikkeelle lähdettiin taas kerran junnaamalla ja välillä vetovuoroa vaihtaen. Sen jälkeen saatiin isompi vaihde silmään, mutta kohta taas sorruttiin jankuttamiseen. Onhan tämä katsojille melkoista kidutusta, mutta eniten siitä kärsivät osallistujat itse.
Keskustakin vois ostaa meidän edustajalle uuden takin ettei iän ikuisessa nahkarotsissa tarvii aina olla.