Olen 2 kk vanhan tyttövauvan 22-v äiti. Vauva on ihana ja ei kovinkaan vaativa lapsi. Mistä johtuu, että tunnen itseni laiskaksi, saamattomaksi jatkuvasti..? En ole peruskoulun jälkeen pitänyt kesälomia, vaan työskennellyt, vuodet opiskellut muuten. Kotona ollessa olisi aikaa siivota, sisustaa jne, mutta en "jaksa" senkään vertaa mitä töissä ollessani kotona jaksoin!
Vauva nukkuu yleensä hyvin, en voi univelastakaan vauvaa syyttää. Aika valuu hukkaan, siltä tuntuu... haluaisin jaksaa laittaa useammin ruokaa miehelleni, siivota paremmin ja useammin... tietenkin haluan myös keskittyä vauvaan, siinä olen onnistunut paremmin :) Ja mies auttaa tytön hoidossa minkä voi (on opiskelija).
Onko muilla tällaisia tuntemuksia, että ei jaksa mitä haluaisi ja pitäisi jaksaa, ilman kummempaa syytä..?
Vauva nukkuu yleensä hyvin, en voi univelastakaan vauvaa syyttää. Aika valuu hukkaan, siltä tuntuu... haluaisin jaksaa laittaa useammin ruokaa miehelleni, siivota paremmin ja useammin... tietenkin haluan myös keskittyä vauvaan, siinä olen onnistunut paremmin :) Ja mies auttaa tytön hoidossa minkä voi (on opiskelija).
Onko muilla tällaisia tuntemuksia, että ei jaksa mitä haluaisi ja pitäisi jaksaa, ilman kummempaa syytä..?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Annapa itsellesi lupa ihan rauhassa olla "laiska". Ei sun tartte olla mikään tehopakkaus joka hoitaa lapsen, kodin, miehen ja naapurinkin asiat. Nauti ihanasta ajasta ja ihanasta vauvasta. Asiat vois olla toisinkin, itse en tiedä mitään "helpoista" vauvoista kun itsellä oli koliikkivauva ja kuopuksen kanssa sitten oli 2v uhmis myös hoidettavana.
Jos susta tuntuu että tulet mökkihöperöksi toimettomana ollessasi niin ala kulkea vaunujen kans kaupungilla. Mikäs sen mukavampaa kevätpäivinä kuin käveleskellä auringossa, käväistä jossain kahvilla, istuskella kirjastossa lukemassa vaikka lehtiä kun vauva nukkuu. Kyläile kavereiden luona. Syö jätskiä, lue kirjaa puistossa. Nauti ainutlaatuisesta ajasta jota ei koskaan enää tule.
Kun lapsia tulee enemmän niin sitten ei enää helpolla pääse. Niin kauan kuin vauva viihtyy vaunuissa ja nukkuu paljon, on helppo kulkea. Jos imetät niin ruokakin on aina mukana. Itseä hirvitti lähteä ensin koliikkikarjujan kanssa mihinkään mutta yllätys-yllätys vauva viihtyi vaunuissa ja nukkui yleensä rauhallisesti. Välillä syötin hänet jossain kahvilan nurkassa. Sitten löysin muita vauvojen äitejä kavereiksi ja käytiin yhdessä kävelyllä ja shoppailemassa.
Oikein aurinkoista ja ihanaa kesää sinulle ja koko perheelle!
Sinulla on edes jo se lapsi, mutta minä olen vasta raskaana ja tällä hetkellä ihan toimettomana kotona. Silti tuntuu olevan kiven takana edes siivota enkä jaksa kovin työläitä ruokiakaan laittaa. Joskus vaan tulee kausia ettei oikein mitään saa aikaiseksi, mutta parempi antaa niiden kausien vain tulla. Muuttuuhan se sitten taas jonkin ajan kuluttua.
Itse olen huomannut että mitä vähemmän on velvollisuuksia tai tehtäviä, sitä huonommin ne tulee tehtyä ja sitten aina välillä harmittaa miksei saa aikaiseksi nyt kun olisi aikaa. Sitten taas kun on kiireinen vaihe elämässä, saa kaiken paremmin tehtyä, koska joutuu koko ajan suunnittelemaan mitä milloinkin tekee ja ajattelemaan esim. siivouksen kanssa että se on tehtävä nyt tai sitten en ehdi tehdä sitä ollenkaan.
Ulkoilu kyllä tosiaan piristää aina, kun vain saisi aikaiseksi lähteä...
Totta turiset. On mullakin ollut aikoja että en ole saanut mitään aikaan. Nyt olen 2 lapsen yh, käyn työssä ja vielä seurustelenkin. Kummasti tulee kaikki hommat tehtyä.