Kerran 20 vuotta sitten tapasin upean nuoren naisen. Hän tanssi keskellä diskopaikan tanssilattiaa, väistellen yhtä iholle tunkevaa nuorta opiskelijaa. Katsoin naista ja hänen ahdistunutta ilmettään käskiessään miestä etäämmälle. Kävelin kuin sumussa luokseen, menin väliin käskien sällin matkoihinsa. Hän pyyteli anteeksi, ja poistui. Minä katsoin tuota kaunista blondia silmiin ja olin sekunnissa myyty. Jumalaisen kaunis nainen, jonka silmät loistivat minulle kiitosta. Minulle, aika perus jätkälle! Tapailimme kuumissa merkeissä kuukauden kaksi, ja meille paljastui meillä olevan sama syntymäpäivä, parin vuoden erolla. Kohtalon merkki?
Toisen kerran koin samanlaisen maailman pysähtymisen ja kaiken energiani virtaamisen yhteen suuntaan nähdessäni Punatukkaisen Tytön istumassa kaunis hymy punaisilla huulillaan ikkunan takana. Hän oli haastateltavana, ja minä katselin häntä kuin koiranpentu lasin takaa, sydän lääpällään ja katse lasittuneena. Mietin tuolloin, että enää en päästä irti ihmisestä, joka saa minut kerrasta näin pysähdyksiin.
Kuin olisin kohdannut sen, jota olen itsestäni etsinyt kaikki nämä vuodet. Tutustuin häneen hieman, ihastuin ja hieman jopa rakastuin, yksipuolisesti ikävä kyllä.
En usko kohtaloon perinteisellä tavalla, mutta jotain erityistä siinä on, ei tavallista vaan jotain aivan erityistä.
Se kerrasta myyty mies
Toisen kerran koin samanlaisen maailman pysähtymisen ja kaiken energiani virtaamisen yhteen suuntaan nähdessäni Punatukkaisen Tytön istumassa kaunis hymy punaisilla huulillaan ikkunan takana. Hän oli haastateltavana, ja minä katselin häntä kuin koiranpentu lasin takaa, sydän lääpällään ja katse lasittuneena. Mietin tuolloin, että enää en päästä irti ihmisestä, joka saa minut kerrasta näin pysähdyksiin.
Kuin olisin kohdannut sen, jota olen itsestäni etsinyt kaikki nämä vuodet. Tutustuin häneen hieman, ihastuin ja hieman jopa rakastuin, yksipuolisesti ikävä kyllä.
En usko kohtaloon perinteisellä tavalla, mutta jotain erityistä siinä on, ei tavallista vaan jotain aivan erityistä.
Se kerrasta myyty mies
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kohtalon yhteen tuomat? Silloinhan hän olisi kanssasi eikä muisto jotain menneisyydestä.
Molemmissa tapauksissa on tuntunut kuin jokin kosminen voima puuttuisi maailmaani. Sitä tarkoitan. Ensimmäisen kohdalla jouduin olosuhteiden pakosta ja vastoin omaa tahtoani katkaisemaan suhteemme. Siksi hän jäi muistojen joukkoon.
Toinen taas on kytkeytynyt elämääni edelleen. Hyvällä, mutta aivan liian etäisellä tavalla. On välillä käden ulottuvilla, mutta en saa lähemmäs. Silti vetää puoleensa kuin planeetta rautameteoria, vahvalla voimasäikeellä kohti vääjäämätöntä lopputulosta. Haluan syöksyä kiertoradalta hänen pinnalleen, vaikka palaisin sen vuoksi karrelle. Kunhan tämä kiertoradalla sinkoilu vain loppuisi joskus. Olen halunnut hänet jo vuosia, saisinpa edes tutustua kunnolla jos sydämeen asti en pääsisikään. Kosminen vetovoima on mustassa aukossa suurin, mutta vahva se on tähdessäkin. Ja sellaisena olen hänet kokenut alusta alkaen, valaisevana tähtenä. 🌟
Näiden kahden tapauksen väli oli 16 vuotta. Ei mitään jokapäiväisiä juttuja, joita voi ohitella olankohautuksella. Ei, vaan erityisen spesiaaleja kohtaamisia.
Tuostahan näkee vain, että olet hyvin ulkonäköön kallellaan oleva pinnallinen mies. Ei mitään sen ihmeellisempää.
Jokainen näkee toisesta ensimmäisenä ulkokuoren. Silti vain harva kauniistakaan iskee syvälle kerralla. Se vaatii jotain erityispiirrettä ainakin minun kohdallani. Aistin sen vain joistakin. Lisäksi ulkokuoren takaa pitää hehkua aito ja avoin ihminen.