Moi!
Oon halunnu pienestä asti koiran, mutta isälläni on allergia, joten tiedän ettei se ole mahdollista.. Naapurissani asuu mukava hieman vanhempi pariskunta, joilla on lapin koira, ja hoidan sitä usein. Nautin koiran hoitamisesta ja koiran kaa leikkimisestä hirveästi!!
Olisiko mitään keinoa miten voisin laannuttaa koira intoani, koska koira unelmastani voisi tulla totta vasta aikuisena, ja eihän sitä aikuisena osaa oikein nauttia niin paljon koiran hoitamisesta kuin lapsena..
Oon halunnu pienestä asti koiran, mutta isälläni on allergia, joten tiedän ettei se ole mahdollista.. Naapurissani asuu mukava hieman vanhempi pariskunta, joilla on lapin koira, ja hoidan sitä usein. Nautin koiran hoitamisesta ja koiran kaa leikkimisestä hirveästi!!
Olisiko mitään keinoa miten voisin laannuttaa koira intoani, koska koira unelmastani voisi tulla totta vasta aikuisena, ja eihän sitä aikuisena osaa oikein nauttia niin paljon koiran hoitamisesta kuin lapsena..
Vastaukset 8
Vanhimmat
Ole onnellinen, että allergia ei ole sinulla itselläsi. Voit vapaasti hoitaa naapurin koiraa ja peuhata sen kanssa. Ei se koirainnostus välttämättä iän mukana laannu, aikuisena vain tajuaa myös ne vastuut joita eläin tuo mukanaan. Löytyykö kavereiltasi koiria, joiden kanssa voisit harrastaa? lähteä agilityyn tms.
voisit vaikka kouluttautua dogsitteriksi. siinä hommassa saa olla paljon tekemisissä koiruuksien kanssa :)
"..eihän sitä aikuisena osaa oikein nauttia niin paljon koiran hoitamisesta kuin lapsena.."
Olet kyllä ihan hakoteillä tuossa asiassa. Olen aikuinen ja osaan nauttia koirastani aivan yhtä paljon kuin lapsenakin ellen jopa enemmän. Itse sain ensimmäisen oman koiran 12-vuotiaana ja nyt vanhemmalla iällä jaloissani pyörii kaksi aivan uskomattoman ihanaa koirulia. :) Aikuisella on tietenkin muitakin vastuualuieta elämässään kuin koiranhoito, joten yhtälailla aikaa koiralle ei tietenkään ole kuten lapsena.
Enpä tiedä milläkeinoin voisit laannuttaa koiraintoa. Onneksi sinulla on naapurisi koira, jota saat hoitaa. Usko tai älä, loppujen lopuksi lapsuus on aivan lyhyt hetki ja omaan kotiin muuttaminen sekä oman koiran hankinta tulee kuitenkin aika nopeasti. Jaksamista oman koiran odotteluun! :)
koirien kanssa on hauska hommailla aikuisenakin.Minäkään en voinut sisaruksieni allergian takia lapsena ottaa koiraa ja heti kun muutin pois kotoa hommasin ensimmäisen koirani.Nyt on koirankasvatusta jo liki 30 vuotta takana,taas on uusi hauska pentu koulutettavana noitten vanhempien haukkujen kaveriksi.Jatka vain koirien kanssa olemista niin oot tosi taitava koirankäsittelijä kun vihdoin saat oman koiran.
vanhempani eivät halua koiraa, mutta
isovanhemmillani (asuvat 500 metrin päässä kotoani) on ihana koira, jota saan viedä ulos, lenkittää, peuhata jne., oma koira on haaveenani, mutta joudun "tyytymään vain" isovanhempieni koiraan.
Kiitos kaikille vastanneille.
Taisin olla väärässä tuosta ettei aikuisena osaa nauttia koiran hoidosta, mutta tulipa sitten sekin asia ymmärrettyä, että on PAKKO saada koira aikuisena.. :] Kavereillanikin on koira, ja käyn onneksi kavereitteni luona aika usein koska ne kaverit joilla on koira asuu samalla tiellä kuin minäkin.
Eli kiitos kaikille vastanneille! :D
Täytyypä tästä jatkaa koiruullista elämää kysymällä rohkeasti naapurin koiraa kaveriksi. ;]
kaksi serkkuani on koirille, hevosille, kissoille jne, allergisia ja heillä on 2 villakoiraa. Ilmeisesti villakoirista ei lähde karvoja niin paljon kuin 'normaalista' koirasta.
Ottavat jotain allergialääkettä ja ei ole ollut oireita. Nykyään asuvat omillaan, koirat vanhempien luona. Toisella serkulla 2 kissaa.
Joten joissakin tapauksissa ilmeisesti on ratkaisuja..
Miten karvojen lähtö liittyy allergiaan? Karvathan eivät sitä allergiaa aiheuta.