Tässä elämässä ei rakastuta 1 sekunnissa. Kiinnostua jostain voi ulkonäöllisesti, mutta se on puhdasta seksuaalista viehtymystä. Rakkauteen vaaditaan kiintymystä ja kukaan ihminen ei todella aidosti kiinny yhdellä vilkaisulla kehenkään.
Spessua sulle rölli taas mun elämästä. Tossa 17-vuotiaana mulla oli kova haku päällä. Näin kiinnostavia poikia tai nuoria miehiä eli täysi-ikäisyyden iän puolesta jo saavuttaneita ympärilläni paljon. Sinä keväänä kun aloin pyöriin enemmän ekan poikaystäväni joka myöhemmin sitten avomieheni seurassa, oli myös kiinnostusta eka muutamiin muihin tyyppeihin. Yks mua 5 vuotta vanhempi eli joku 22 v silloin kun mä itse 17 v eli kestopuheenaihe mun parhaanystäväni kanssa. Se tiesi kuka se on. Sitten oli yks jonka tapasin baarissa kun menin juhliin 18 vuotissynttäreitäni.
Ja sitten oli tää mun tuleva poikaystäväni.
Olin kaikista vasta kiinnostunu. En ihastunu enkä rakastunu. Kiinnostunu. Baarissa tapaamani oli liian tosikko. Sen nimi muuten oli TIMO. Se oli mun kaa samaa ikää, mutta oli laittomasti päässy baariin sillä se ei ollu vielä täyttäny 18 vuotta. Sinä vuonna täytti kyllä. Mä taas olin just sinä päivänä täyttäny 18 v. Se kiinnostus lopahti kun ei oikein ollu mitään yhteistä puhuttavaa ja se ei oikein ymmärtäny mun huumoriani ja sellasta huumorinsävyttämää asennetta elämään. Musta se oli jäykkä ja tylsä. NEXT
Sitten tämän tapauksen rinnalla oli mun tuleva poikaystävä joka alkoi hilaan itseään enemmän ja enemmän seuraani. Oikeastaan siihen törmäs joka paikassa yhtäkkiä ja se oli aina meillä muka jätkiä kattomas. Aina kun tulin kavereilta illalla se oli meillä ja siihen törmäs usein kaduilla koulumatkani varrella. Se oli mua vanhempi ja oli valmistunut ylioppilaaksi nopeammin kuin normisti. Sillä oli vapaata jo ennen lukionsa päätös juhlia. Mä olin toisessa koulussa ja vedin ihan pitkälti muistaakseni kesäkuun ekoihin päiviin koulupäiviäni. Sit kun hengattiin kavereideni kanssa Hesellä aikaa viettämässä niin se yhtäkkiä sinnekin ilmesty omien kavereittensa kanssa ja ehdotti et voi toimia mulle kännikuskina kun meen viettään 18 v synttäreitä. Se oli sen eka oikee treffikutsun suuntaan oleva liike. Silloin vastasin kieltävästi. Olin menossa synnyinkaupunkiini ja niiden luokkakavereiden kans baariin kun pari oli jo siinä lähiaikoina täyttäny kans 18 v ja pääsi baariin. Tuleva poikaystäväni ei lannistunu. Oikeastaan kesä ja heinäkuun se sinnikkäästi näkyili joka paikassa ja vietimmekin paljon aikaa jutellen ihan vaan ns. kavereina. Siihen hiljalleen sitten ihastuin kunnolla ja se alun kiinnostus muuttui enemmäksi.
Mutta noiden kans päällekäin myös se 5 v mua vanhempi tyyppi teki mulle aloitteen . Se oli varmaan kesäkuun loppua kun olin jo aikas ihastunu mun tulevaan poikaystävään kun sit tää tyyppi näki mut kaupas ja pyysi lähteen mukaansa jäätelölle johkin. Mä oisin vielä 2 kk aikasemmin sanonu kyllä koska olin tyypistä ollu kiinnostunu, mutta nyt oli mun tuleva poikaystäväni ollu niin sinnikkäästi hakeutumassa seuraani että olin ehtiny luomaan häneen oikeeen tunnesiteen eli kiintynyt enemmän kuin pelkkään ulkokuoreen. Olin ehtinyt tutustuun häneen ihmisenä ja ihastuun. Joten sanoin ei.
Elokuussa tulevasta poikasystävästäni sitten lopulta tuli virallisesti mun poikasystävä eikä sen tarttenu enää keksiä tekosyitä meillä ravaamiseen vaan voi jo sanoo totuuden että tuli mua kattoon. Vaikka kyllähän jätkät meillä jo sen tiesi aikasemmin kesällä ja naljaili sille siitä ja mulle naureskeli et sua tultiin kattoon taas.
Spessua sulle rölli taas mun elämästä. Tossa 17-vuotiaana mulla oli kova haku päällä. Näin kiinnostavia poikia tai nuoria miehiä eli täysi-ikäisyyden iän puolesta jo saavuttaneita ympärilläni paljon. Sinä keväänä kun aloin pyöriin enemmän ekan poikaystäväni joka myöhemmin sitten avomieheni seurassa, oli myös kiinnostusta eka muutamiin muihin tyyppeihin. Yks mua 5 vuotta vanhempi eli joku 22 v silloin kun mä itse 17 v eli kestopuheenaihe mun parhaanystäväni kanssa. Se tiesi kuka se on. Sitten oli yks jonka tapasin baarissa kun menin juhliin 18 vuotissynttäreitäni.
Ja sitten oli tää mun tuleva poikaystäväni.
Olin kaikista vasta kiinnostunu. En ihastunu enkä rakastunu. Kiinnostunu. Baarissa tapaamani oli liian tosikko. Sen nimi muuten oli TIMO. Se oli mun kaa samaa ikää, mutta oli laittomasti päässy baariin sillä se ei ollu vielä täyttäny 18 vuotta. Sinä vuonna täytti kyllä. Mä taas olin just sinä päivänä täyttäny 18 v. Se kiinnostus lopahti kun ei oikein ollu mitään yhteistä puhuttavaa ja se ei oikein ymmärtäny mun huumoriani ja sellasta huumorinsävyttämää asennetta elämään. Musta se oli jäykkä ja tylsä. NEXT
Sitten tämän tapauksen rinnalla oli mun tuleva poikaystävä joka alkoi hilaan itseään enemmän ja enemmän seuraani. Oikeastaan siihen törmäs joka paikassa yhtäkkiä ja se oli aina meillä muka jätkiä kattomas. Aina kun tulin kavereilta illalla se oli meillä ja siihen törmäs usein kaduilla koulumatkani varrella. Se oli mua vanhempi ja oli valmistunut ylioppilaaksi nopeammin kuin normisti. Sillä oli vapaata jo ennen lukionsa päätös juhlia. Mä olin toisessa koulussa ja vedin ihan pitkälti muistaakseni kesäkuun ekoihin päiviin koulupäiviäni. Sit kun hengattiin kavereideni kanssa Hesellä aikaa viettämässä niin se yhtäkkiä sinnekin ilmesty omien kavereittensa kanssa ja ehdotti et voi toimia mulle kännikuskina kun meen viettään 18 v synttäreitä. Se oli sen eka oikee treffikutsun suuntaan oleva liike. Silloin vastasin kieltävästi. Olin menossa synnyinkaupunkiini ja niiden luokkakavereiden kans baariin kun pari oli jo siinä lähiaikoina täyttäny kans 18 v ja pääsi baariin. Tuleva poikaystäväni ei lannistunu. Oikeastaan kesä ja heinäkuun se sinnikkäästi näkyili joka paikassa ja vietimmekin paljon aikaa jutellen ihan vaan ns. kavereina. Siihen hiljalleen sitten ihastuin kunnolla ja se alun kiinnostus muuttui enemmäksi.
Mutta noiden kans päällekäin myös se 5 v mua vanhempi tyyppi teki mulle aloitteen . Se oli varmaan kesäkuun loppua kun olin jo aikas ihastunu mun tulevaan poikaystävään kun sit tää tyyppi näki mut kaupas ja pyysi lähteen mukaansa jäätelölle johkin. Mä oisin vielä 2 kk aikasemmin sanonu kyllä koska olin tyypistä ollu kiinnostunu, mutta nyt oli mun tuleva poikaystäväni ollu niin sinnikkäästi hakeutumassa seuraani että olin ehtiny luomaan häneen oikeeen tunnesiteen eli kiintynyt enemmän kuin pelkkään ulkokuoreen. Olin ehtinyt tutustuun häneen ihmisenä ja ihastuun. Joten sanoin ei.
Elokuussa tulevasta poikasystävästäni sitten lopulta tuli virallisesti mun poikasystävä eikä sen tarttenu enää keksiä tekosyitä meillä ravaamiseen vaan voi jo sanoo totuuden että tuli mua kattoon. Vaikka kyllähän jätkät meillä jo sen tiesi aikasemmin kesällä ja naljaili sille siitä ja mulle naureskeli et sua tultiin kattoon taas.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Liian pitkä... Ei vaan jaksa lukee, mutta kyllä voi rakastua ensisilmäyksellä, mutta kukin uskoo mihin tahtoo. Ei tietenkään ihan jokaiseen😂 mutta toikin totta, että kun, ollaan eri aaltopituudella ja alkaa tuntemaan enemmän, niin kiinnostus lopahtaa, mutta niin se voi lopahtaa kymmenen vuoden seurustelunkin jälkeen, kun ihminen muuttuu kokoajan.. ns. kasvetaan erilleen. Olen aika monen kanssa samaa mieltä, kun ja jos löytää, että sattuu kaksi samankaltaista, samanlaisilla arvoilla, se kantaa pitkään! Ihan turhaa kahden erilaisen ihmisen edes yrittää yhtee, tai joo kukin tyylillään.....
Jotenkin lerpahti koko juttu alkutekstien aikana.
Tuun rölli jutteleen lerpastas heti ku oon käyny lenkillä eka. Pidä lerppua käsin pystys 😂
Miksi mies keskustelet yksinänäsi ja arvostelet omaa keppiäsi?
Eiks se oo se tunne-elämältään epävakaa eimia joka täällä miehenä esiintyy koska on sairaalloisen mustasukkainen ukostaan.
Ukkonsa on tossun alla eikä sais käydä edes töissä kun muija on varma et joka eukko hässii sitä ukkoa töissä kaiket päivät.
Sitten palstalla tulee epävakaus kohtauksia kun muija tuntee ettei oo riittävän kaunis, hoikka, seksikäs jne. Pitääkseen oman ukkonsa
Ja tää oli aloittajalta eimialle joka esiintyy vuoroin naisena ja vuoroin miehenä mustasukkaisuuden tähden
Mee terapiaan. Suhtees ei onnistu kun oot noin kobtrollifriikki
Kyllähän sen mies paviaanikin ymmärtää tai voi oppia tiedostamaan, että sinä se täällä naisina esiinnyt ja tämä persoonapronomineja sekoittava osin sinutteleva teksti vain vahvistaa sen.
Koita ymmärtää eimia etten ole Timo, en Tarja, En Tuula, En Katja, En Kaarina, enkä edes Minna tai Satu
En flirttaile ravintolan kassalla sun ukolles enkä havittele pääseväni paneen sun 50 v ukkelias.
Onks mustasukkainen muija tää ymmärretty?
En eimia kirjoita täällä Runoja Hannulle enkä lirkuttele Teijana. En ole naimisissa enkä edes avoliitossa.
En omista punasta tukkaa, koiraa, enkä vihreitä silmiä. En ole mantelisilmä enkä asu missään ok talossa tai rivitalossa ja kyttää sun ukkoos siellä
En ole ulkomaalainen. Olen niin pitkälle sukujuuriani kuin tiedän kantasuomalainen.
Mihin tämä almanakan monotoninen luettelointi tähtää?
Mulla ei ole sukujuurissa edes mustalaissukutaustaa.
Jokainen sukulaiseni omaa suomalaisen sukunimen ja suomalaisen kantasuomalaisen puolison.
Siks mun silmät ja tukka on kantasuomalaisen eikä mitään sekotusta ruskeaan tai mustaan
Ja mun ikä on sellanen et tollon 1998 kun kirjoitat tän ukkos ensirakkauden kans tulleen jotain olin muistaakseni ala-asteella.
Et en tiedä mitään 50 v ukkos sutinoista ysikytluvulla ku ite en tienny edes mitä on seksi
Olin lapsi
Niin ja telepatiaan, sielunkumppaneihin ja muuhun päävammasten höpöhöpö juttuihin en usko. Hamppupäiden haahuuta
Se on hyvä jos et yritä esimerkiksi manata internetiä pysähdyksiin kun saat hetkellisen herätyksen, että kirjoittelu meni nyt hieman yli
En myöskään ole horoskoopiltani mikään niistä joita olet luetellut eli Neitsyt, Kauris, Vesimies, Härkä tai Leijona.
Nämä horoskoopit oot luetellut täällä ja ilmeisesti ovat yllä mainittujen nimien syntymäaikoja.
Lisäksi alkoholia en käytä juuri ollenkaan joten nuo juoppoväitteet ei osu. Olen viimeksi tainnu juoda pitsalla käydessä yhden 0,33 siiderin 2019 ja sitä ennen kaksi 0,5 l lonkeroa terassilla vuonna 2018
Korona aikana en ole käyny baareissa ollenkaan ja kalsarikännejä en harrasta.
En tupakoi. Kahvia juon yhden 2 dl kupillisen aamulla ja siinä se.
Huumeita en käytä en edes sitä ruohoo jota toiset väittää ettei ole edes huume. Minusta on.
Naimisissa en ole koskaan edes ollut, lapsia ei ole. Koiraakaan en ole koskaan omistanu. Autolla en ajele koska en uskalla astua auton rattiin enää. Olen ollut niiin kauan ajamatta autoa että on tullu vähän pelko asiaa kohtaan.
En ole käynyt yliopistoa enkä lukioo enkä ole menossakaan. Miksi? Koska en halua! Ei kuulu arvomaailmoihini noi korkeet koulutustaustat ja rikas elämä sekä materialismi.
Minä olin vuonna 1998 17v.
Olikos sit vielä muuta eimiaa kiinnostavaa..?
Niin en harrasta sauvakävelyä. Se on tylsää. Kaipaan vauhtia. Harrastan siis rankempia hikisempiä urheilulajeja,
En ole kasvissyöjä. Enkä alakaan. En myöskään ole yli tai alipainoinen. Syön tasapainoisesti ja painoni on normaali joka kertoo että ravitsemus on tasapainossa kun ei ole kuivan kesän orava eikä mikään sotanorsukaan.
Sivusta: sulle toi eimia on paha päähänpinttymä. Yritä hyvä ihminen päästä eroon tuosta. Eimiaa ei ole pariin vuoteen näkynyt palstoilla.
Eikö se koko eimiq muka ole yksi tuon miehen luomista mielikuvitushahmoista? Onhan se toki nikkejäkim pöllinyt palstamustasukkaisuuksissaan, mutta mihinkään eimiaan en kyllä usko joku esikuva sillä voi noille hahmoille toki olla
Kyllä eimia on rölli. Mies tai nainen ja mustasukkainen.
Se luulee nyt mua joksikin ikävöimänsä perässä olevaks.
Siks mua eli aloittajaa on tääl vainonnu jo kauan.
Sillä on sairas suhtautuminen ihastuksensa kohteisiin
Hyvin sitova ja kontrolloiva. Ilmeisesti nyrkin ja hellan välissä kumppani. Ei omaa pankkitiliä, ei saa käydä töis ettei vaan töissä ala sutinoita oleen ja kotoo ei lähde mihinkään ettei puskas pane lenkkeilijää, kaupan kassaa tai naapuria, puhelimen se on päättäny et niiden perheellä on yks puhelin jota se hallinnoi.
Tietokonekin on vahdin alla. Sometilit on yhteiset eli hänen ja miehen yhteinen ja siellä on tarkka vahti päällä myös
Mut eikös tuommonen oo vaan hyvää huolenpitoa?
Eimia ei ollut rölli. Hän kävi täällä tuulettumassa, kun hänen miehensä oli vakavasti sairas. Tämän menehdyttyä joku vuosi sitten ei eimiaa ole näkynyt palstalla. Hänhän kirjoitti usein rekkautuneena eimia nikilleen ja sitä ei nyt ole näkynyt täällä.
Siksi tuntuu oudolta, että joku vielä muistelee häntä niin tiiviisti, että keskustelee täällä yksikseen eimia haamun kanssa, joka ei edes vataa koskaan.
Eimia on päästään sairas ihminen joka kontrollfriikkinä määräilee kumppaneitaan ja sairaalloisen mustasukkaisuuden kourissa luulee kumppaninsa hässivän kaupan kassoja, lenkkeilijöitä, työkavereitaan, exiään ja naapureitaan
En ole rölli, mutta ikävä tuottaa sulle pettymys. Tai siis tottahan se on ettei kukaan rakastu 1 sekunnissa, kun tieteellisten tutkimusten mukaan rakkaus ensi silmäyksellä syntyy keskimäärin 0,7 sekunnissa. Tietenkään kaikki ihmiset eivät välttämättä kohtaa sellaista ihmistä johon rakastuisivat ensi silmäyksellä. Alla linkeissä tutkimuksia asiasta.
https://www.psychologytoday.com/us/blog/meet-catch-and-keep/201801/is-love-first-sight-real
https://www.insider.com/is-love-at-first-sight-real-2018-6
En usko tohon. Kiinnostua voi tai kokee panetusta 0,7 sekunnissa.
Miehet varsinkin kun näkee hyvän peräsimen ja etupuskurit niin johon ”rakastutaan” ja sit kun se muija kattoo vielä silmiin ja hymyilee.. johan alkaa housuis tapahtuun
Se on seksuaalista. Ei vielä mitään syvää kiintymystä jota rakastumiseks vois kutsua
Minä luotan enemmän tieteellisiin tutkimuksiin kuin jonkun netti-ihmisen omasta päästään keksimiin ajatuksiin.
Mä luotan omaan näkemykseen enemmän kuin rahastavaan nettiartikkeliin
Auringonpaisteessa oli sotkeutua perhosparvi oravapesueeseen.