se kaikki, siis ihan kaikki mikä on kestänyt neljänneksen ajan elämästä, oli täysin turhaa. Se ei ole auttanut mitenkään, mutta tuhonnut on paljon. Sisin rikki ja mieli lähes tunteeton. Niin kauan kuin se jatkuu se ainoastaan pahenta vointia. On yritetty vuosien ajan selittää kuinka pahalta se on tuntunut, miksi se ei mene perille niille jotka aloititte kaiken aikoinaan lupaa kysymättä. Edes asumisrauhaa ei ole ollut, sisin ei ole saanut levätä moneen vuoteen. Miltä se tuntuisi "teistä" ns auttajista itsestänne, kun se on osoittautunut jokaisena päivänä katastrofiksi. Miltä tuntuisi elää sellaisessa maailmassa? Lopettakaa se nyt viimeinkin, ei mitään enää missään, muuten ahdistus syvenee.
Miettikää sitä
Anonyymi
0<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.