Se kuin lapsen syntymä, uuden elämän alku.
Siellä täällä avohakkuut virkstää luonton, hyvää ilmaston suojelua,
kun uusi kasvu alkaa kuin lapsen syntymää. Uusi elämä on aina parasta
kaiken kannalta. Uusi alku ottaa aikansa vaihdellen eri yksilöillä. mm vasikka
eläimet on ihan heti kohta jalkeilla, meillä ihmisillä samaan menee vuosi.
Luonto toipuu muutamassa vuodessa uuteen uhoistukseen, esim taimikot
kasvaa hyvin kun valoa on, sitovat siinä vaiheessa hyvin ilmaston hiiltä, jota
vanha kituva puu ei enää tee, johon monet taudit iskeneet.
Metsien avohakkuu välttämätöntä luonnolle
Anonyymi
45
<50
Vastaukset
Ihan on konkreettinen näkökulma asiaan.
- Anonyymi
Metsän eläimistä ja kasvisto on rikkaimmillaan aukon ja vanhan metsän rajalla. Siinä kohtaavat niin venhan metsän lajit kuin aukon pioneerilajit.
Viitisen vuotta sitten talvella hakattu aukko istutettiin heti seuraavana keväänä, ensimmäinen kesä aukko puski lähinnä heinää, mutta jo toisena kesänä esim. ahomansikkaa aivan punaisenaan, seuraavana jo vadelmaa jne.
Kuusentaimet venyivät alkuun muutaman sentin vuodessa, mutta nyt jo 20-30 cm kesässä, koivua ja muuta lehtipuuta lykkää myös joten raivaus kohta edesssä. Teeri pesii aukossa, pikkulintuja ties kuinka paljon. Aukon reunamilla ja kantojen kupeilla mustikkaa ja puolukkaa pilvin pimein. Hirvet järsii lehtipuita, jänikset viihtyy myös hyvin uutta kasvustoa mutustaessaan.
Viisi vuotta eteenpäin ja kuuset jo pari-kolmemetrisiä jollei ylikin, riistatiheiköt kuhisee elukkaa jne. Hiiltä sitoutuu ja maailma pelastuu. - Anonyymi
Siellä täällä aukoiksi kuten kokenut aloittaja sen ilmaisikin. Ei hesa vihreitten onnettomilla opeilla.
- Anonyymi
Kaikista paras metsälle olisi jos ihmisiä ei olisi lainkaan.
Normaalisti metsän uudistuu myrskyn tai metsäpalon seurauksena. Avohakkuun sanotaan jäljittelevän näitä. Ei pidä paikkaansa, luonnollisesti uudistuvassa metsässä on myös vanhoja puita. On täysin epänormaalia että 'metsä' kasvaa yhtä puulajia jotka samanikäisiä. Kyseessä onkin puupelto. Eräs toinen näkökulma tehometsätalouteen, Suomessa ollaan tuhottu metsänaurauksella tuhansien vuosien ihmisen asutushistoriaa muutamassa vuosikymmenessä.
- Anonyymi
Hyvä ja selkeä aloitus. Lyhyesti kerrottu rautaista asiaa.
- Anonyymi
Juuri näin. Ennen kulotettiin metsä se ei nykytyyliin sovi, aukot ajaa sen.
- Anonyymi
Metsäpalot on luonnollinen osa luonnon kiertokulkua
- Anonyymi
Näin on, asiapitoinen aloitus.
- Anonyymi
Järkevää asiaa. Pistäkääs tätä tekstiä myös tuonne vihreiden palstalle.
- Anonyymi
Erittäin osuva avaus.
- Anonyymi
Turvekkin on jemmassa, kyllä se vielä esille otetaan, kun kasvu noinkin suurta 10 m3 hehtaarille.
- Anonyymi
Norjan öljyvarat häviää meiän turvevaroille.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Norjan öljyvarat häviää meiän turvevaroille.
Juu. Öljy häviää turpeelle myös kasvihuonepäästöjen määrässä per kWh. Turve on siinä ehdoton ykkönen. Kivihiilikin jää kakkoseksi.
- Anonyymi
Siitä tulikin mieleeni, että olin jo kuusivuotiaana hakkaamassa kirveellä ja pokasahalla aukkoja metsiin. Joskus käytin myös justeeria, sitäkin ihan yksin. Kuusitoistavuotiaana olin jo ylennyt Kympiksi savotoihin sinne terävään päähän. Rupulisakki sai tehdä raskaammat työt.
- Anonyymi
Menitkö Kapin lailla mettähallitukselle johtajaksi kansakoulusta ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Menitkö Kapin lailla mettähallitukselle johtajaksi kansakoulusta ?
En käynyt edes kansakoulua. Kun menin ensimmäiselle luokalle, totesin, että osaan jo kaiken, ja jätin koulun. Sitten menin metsätöihin, joissa nousin aputyönjohtajasta metsäpomoksi, mutta piti lähteä armeijaan, jossa nousin alokkasta alikersantiksi jo viikossa, ja minut palkattiin kersantiksi, josta arvosta menin rukkiin, jossa olin primus olin kun minut ylennettiin luutnantiksi, josta pääsin kapteeniksi. Ei laivaan, vaan SDP:n junailemaan aliupseerien neljän ensimmäisen esikunta-avustajakapteenin virkaan. Niinpä sitten minusta tuli separaattorin huoltaja Valiolle. Josta käytin nimimerkkiä Isännöitsijä, koska en osannut käyttää separaattoria.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En käynyt edes kansakoulua. Kun menin ensimmäiselle luokalle, totesin, että osaan jo kaiken, ja jätin koulun. Sitten menin metsätöihin, joissa nousin aputyönjohtajasta metsäpomoksi, mutta piti lähteä armeijaan, jossa nousin alokkasta alikersantiksi jo viikossa, ja minut palkattiin kersantiksi, josta arvosta menin rukkiin, jossa olin primus olin kun minut ylennettiin luutnantiksi, josta pääsin kapteeniksi. Ei laivaan, vaan SDP:n junailemaan aliupseerien neljän ensimmäisen esikunta-avustajakapteenin virkaan. Niinpä sitten minusta tuli separaattorin huoltaja Valiolle. Josta käytin nimimerkkiä Isännöitsijä, koska en osannut käyttää separaattoria.
Menikö separaattorin osia hukkaan remontissa.
Kepuisännät sanoi että mene toimistoon jos siellä olisi helpompia isännöitsijän hommia -silmää iskien Haapaperän Aapolle. Lisäten että Lissukka tekee isännöitsijän käyntikortinkin, niin saat sitä näyttää naapureille, kuin postimiehellekkin ja myös palstalaisille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Menikö separaattorin osia hukkaan remontissa.
Kepuisännät sanoi että mene toimistoon jos siellä olisi helpompia isännöitsijän hommia -silmää iskien Haapaperän Aapolle. Lisäten että Lissukka tekee isännöitsijän käyntikortinkin, niin saat sitä näyttää naapureille, kuin postimiehellekkin ja myös palstalaisille.Isännillä oli millä maksaa isännöitsijälleen. Juoksihan heille tukeja valtiolta.
- Anonyymi
Jorma K sitä ylpeänä meillekkin näytti, ei 1x eikä 2x vaan kymmeniä kertoja.
Jopa pari toveriaankin täällä siitä ilakoi kuinka nyt sosialisteilla taivas aukesi
itsensä Joosef Stalinin vierelle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Menitkö Kapin lailla mettähallitukselle johtajaksi kansakoulusta ?
Olin kansakoulussakin priiimus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olin kansakoulussakin priiimus.
Myös keskikoulussa priimus. Pystyyn_kuollut siitä jo onnittelikin.
Yksi paha vain keskikoulu loppui alkuunsa.
- Anonyymi
Avohakkuut lisäävät siis metsien monimuotoisuutta.
- Anonyymi
Niin se vaan on, avohakkuu lisää metsien monimuotoisuutta. Eihän se aukko ole puuton kuin hakkuusta istutukseen, siis muutaman kuukauden. Ja siitä vuoden parin kuluttua aukko puskee jos jonkinmoista kasvia, niin lehtipuun tainta kuin erilaista heinää, horsmaa, marjaa jne. Ja siellä missä viihtyy heinä- ja ruohokasvillisuus, viihtyvät myös pölyttäjähyönteiset. Hakkuuaukea tarjoaa ravintoa monille eri lajeille myyristä lintuihin, jäniksiin, hirviin ja ihmisiin.
Vanha ikimetsä ei kasva juuri muuta kuin niitä vanhoja puita. Sammalta kasvaa jonkinverran, mutta jos vaikka kuusikko on tiheä, niin pelkkää kariketta se pohja on. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin se vaan on, avohakkuu lisää metsien monimuotoisuutta. Eihän se aukko ole puuton kuin hakkuusta istutukseen, siis muutaman kuukauden. Ja siitä vuoden parin kuluttua aukko puskee jos jonkinmoista kasvia, niin lehtipuun tainta kuin erilaista heinää, horsmaa, marjaa jne. Ja siellä missä viihtyy heinä- ja ruohokasvillisuus, viihtyvät myös pölyttäjähyönteiset. Hakkuuaukea tarjoaa ravintoa monille eri lajeille myyristä lintuihin, jäniksiin, hirviin ja ihmisiin.
Vanha ikimetsä ei kasva juuri muuta kuin niitä vanhoja puita. Sammalta kasvaa jonkinverran, mutta jos vaikka kuusikko on tiheä, niin pelkkää kariketta se pohja on.Aika venyviä saattaa olla nuo sinun kuukautisesi.
https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/hakkuuaukko-jää-heitteille-aiempaa-useammin-1.175031 - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin se vaan on, avohakkuu lisää metsien monimuotoisuutta. Eihän se aukko ole puuton kuin hakkuusta istutukseen, siis muutaman kuukauden. Ja siitä vuoden parin kuluttua aukko puskee jos jonkinmoista kasvia, niin lehtipuun tainta kuin erilaista heinää, horsmaa, marjaa jne. Ja siellä missä viihtyy heinä- ja ruohokasvillisuus, viihtyvät myös pölyttäjähyönteiset. Hakkuuaukea tarjoaa ravintoa monille eri lajeille myyristä lintuihin, jäniksiin, hirviin ja ihmisiin.
Vanha ikimetsä ei kasva juuri muuta kuin niitä vanhoja puita. Sammalta kasvaa jonkinverran, mutta jos vaikka kuusikko on tiheä, niin pelkkää kariketta se pohja on.Aarnimetsissä on oma kasvi- ja eläinlajistonsa, jotka lisäävät biodiversiteettiä. Samoin ne ovat hyviä paikkoja hiljaisuuden ystäville.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aarnimetsissä on oma kasvi- ja eläinlajistonsa, jotka lisäävät biodiversiteettiä. Samoin ne ovat hyviä paikkoja hiljaisuuden ystäville.
Ja harvoin talousmetsästä käytetään sitä aukottaen tai harventaen yritetään "aarnimetsää" saada aikaiseksi. Tietysti, jos on ON/OFF tyyppi niin näinhän se on, aukko tai aarni.
- Anonyymi
Aika hassua kun vihreät nyt vastaan metsien monimuotoisuudesta mitä avohakkuu paikat tuo.
- Anonyymi
Vanhat puut on boomereita, niilläkään enää seiso kuin silmät päässä. Sannaa lainatakseni.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Vanhat puut on boomereita, niilläkään enää seiso kuin silmät päässä. Sannaa lainatakseni.
Kuin Pystyyn_kuollut.
- Anonyymi
Avohakkuu on metsän tuhoamista. Sitä ei ole käytössä muualla kuin pohjoismaissa.
- Anonyymi
Kyllä avohakkuita on käytössä monissa ei maissa.
- Anonyymi
Siis monissa eri maissa.
- Anonyymi
Kohta peli muuttuu, kun Emmasta tulee ympäristöministeri ja se rauhoittaa 30% Suomen metsistä sittiäisille.
Ainoa vaihtoehto on pyyhkäistä metsät aukoiksi niinkauan kun vielä voi. Tein juuri kaupat kuudenkymmenen hehtaarin aukkohakkuista.
Terkut Emmalle, hastalavista, näkyillään. - Anonyymi
Luonnottomuus on välttämätöntä luonnolle? Kuka uskoo?
No maalainen uskoo, kun sillä on kuulemma "luontosuhde". Avohakkuun luonnollisuus näkyy pankkitilillä ja paskat muusta.- Anonyymi
Niinkin.. kun ahkerana poimitaan muunmuassa marjoja avohakkuun reunoista johon ne kasvaa.
Marjat myydään ja tullaan pankista suu virneessä. Punikki joka ei tätä tee itkee kaljapäissään
mukamas luontoihmisenä, jossa ei koskaan marjaämpärin kanssa käynyt...taas pyöräytti uuden sätkän...
- Anonyymi
Ok. Hyvin järkevää selostusta.
Hyvä.
Näin se ehkä onkin.
Ajattelloo vain ehkä vähän erin ??
Nyt?
En tiedä mutta näin on kun muuttoo maaperää. - Anonyymi
Hyvä vertaus lapsen syntymä, uuden alku.
- Anonyymi
Avohakkuu ei tuhoa metsää jos tilalle istutetaan uudet taimet. Eivät puutkaan ikuisesti elä, jossain vaiheessa luonto ne korjaa pois esim. metsäpalon muodossa.
- Anonyymi
Tuhoisaa kasvitautia, eteläversonsurmaa, on havaittu ensimmäistä kertaa Suomessa – tappaa mäntyjä Lounais-Suomessa
Eteläversonsurma tuhosi metsää Lounais-Suomessa Uudenkaupungin lähettyvillä.
Lounais-Suomessa on havaittu ensimmäistä kertaa eteläversonsurmasta kärsiviä mäntyjä, kertoo Luonnonvarakeskus. Kuolleista männyistä otetuista näytteistä saatiin testeissä eristettyä tautia aiheuttava havuparikas-sieni. Sieni iskee helposti etenkin vedenpuutteesta kärsiviin mäntyihin, ja nopeuttaa usein niiden kuolemaa yhdessä männynjuurikäävän ja okakaarnakuoriaisen kanssa. Osasyy sienen muuttumiseen taudinaiheuttajaksi lienee siis takana oleva kuuma ja kuiva kesä.
Aiemmin havuparikas-sientä on havaittu vain puille harmittomassa muodossa niiden kävyistä, sekä vuosikasvaimista. Tämä on ensimmäinen kerta, kun sen on Suomessa havaittu aiheuttaneen tuhoa eteläversonsurman muodossa.
Eteläversonsurman oireita ovat tyveltä ruskettuvat neulaset tai puiden kokonaan ruskettuneet latvukset. Muita merkkejä voivat olla ylivuotisiin käpyihin ja kuolleisiin neulasiin muodostuvat mustat kuromaitiöpesäkkeet.
– Havuparikkaan alkuperä on vielä tuntematon, ja sen reittiä Suomeen selvitetään. Voi myös olla, että se on kotoperäistä osapopulaatiota, Luken tutkija Eeva Terhonen kertoo.
– Tauti muuttuu tappavaksi vasta muiden kasvin stressitekijöiden vaikutuksesta.
Eteläversonsurma on yleinen esimerkiksi Keski-Euroopassa. Se vaikuttaa puihin, jotka ovat kärsineet kuivuudesta tai suuresta sademäärästä. Sen vuoksi myös kaarnakuoriaiset käyvät puun kimppuun entistä helpommin. Se on aiheuttanut pieniä tuhoja Ruotsissa, ja vaikuttaa olevan yleistymässä myös Suomessa.
Luonnonvarakeskus kertoo seuraavansa sienen aiheuttamia tuhoja, sillä se hyötyy ilmastonmuutoksesta.
– Havuparikas hyödyntää isäntäpuun kuivuusstressiä. Siksi sen ekologian tutkimusta jatketaan. - Anonyymi
Eikö tuollaiset sairaat puut pitäisi kiireesti korjata pois metsästä ettei kaikki puut sairastu?
- Anonyymi
Niissä kuolleissa puissa on erittäin harvinainen sieni, eteläversonsurma. Tuon harvinaisen lajin suojelu vaatii puiden jättämistä sijoilleen jotta laji yleistyy.
Esimerkiksi Saksassa ja Kanadassa on onnistuttu monituhatkertaistamaan erilaisten puuta tappavien sienien määrä, ja näin metsiin on syntynyt miljoonien hehtaarien alueet kuollutta puuta, sitä lahopuuta jota meidän metsistä ei löydy. Ottakaamme siis oppia noista maista.
- Anonyymi
Mustaa huumoria?
- Anonyymi
Niin varmaan onkin.
- Anonyymi
Ilmastomuutoksen ansiosta tulee Suomen metsiin uusia lajeja. Onko ne sitten haitallisia vieraslajeja?
- Anonyymi
Näin on näreet.
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli2472439Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?
Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!1861572Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt581396- 771123
Tiesitkö? Farmi Suomi Kirsikka Simberg on tämän julkkisnaisen tytär - Katso tyrmäävät mallikuvat!
Oho, aikamoinen ylläri. Tiesitkö?! Kirsikka Simberg on yksi tämän kauden Farmi Suomi -kisaajista. Hänellä ei ole tuttu t31109Tuhdit oluet kauppoihin. Miksi vastustaa?
8% oluet kauppoihin mutta mikä siinä on että osa politikoista vstustaa ? Kauppa kuitenkin hinnoittelee vahvan oluen ni218987- 78980
Sinua tulen kyllä ikävöimään pitkään nainen
mutta oli pakko tehdä päätös oman mielenrauhan vuoksi. Toivottavasti saat elämältä kaiken mitä haluat.45885Kohta me ei enää nähdä :(
En pääse enää uppoutumaan silmiisi enkä kuunnella ihanaa ääntäsi. Elämä on pstä.39709Kärsämäki rosvojen ja tuhopolttajien kylä?
Poliisi ampui uhkaava miestä Kärsämäellä. Ja vasta joku poltti rivitalon. Mikä riivaa Kärsämäkisiä? Joko tuulimyllyjen15700