Tiedän, että tunteeni ovat olleet pitkän yksipuoliset. Joskus kauan kauan sitten, olet itse myöntänyt jotain, ainakin väliaikaista, joskus olleen. En ole tarkoituksella sinuun jäänyt tunteistani roikkumaan. Pakko olla rehellinen, että samassa elämäntilanteessa elävä keski-ikäinen, olisi paljon helpompi vaihtoehto... Silti, minkä näille tunteille voi? Ja minkä sille voi, ettei nämä syvät tunteet ole helposti väistyvää sorttia. Jos miettii miten kauan ja missä oloissa ja näkemättä rakkaus elää minussa, niin onhan tämä täysin poikkeuksellista! Tämä on jotain mitä en ole koskaan ennen kokenut. Eteenpäin siirtyminen on aina aiemmin onnistunut minulta vähän liiankin helposti.
Mutta ja mutta, minkäs teet? Toivoa ei ole ollut ainakaan kahteen vuoteen ja olen myös tehnyt sanallisesti selväksi kiinnostukseni oikeassa elämässä ennen sitä. Vaikka en haluaisi, on pakko päästää irti ja hakeutua vaikka FWB-suhteeseen jonkun samassa tilanteessa elävän kanssa. Tuo ei ole se suhde-muoto mitä yleisesti valitsisin, mutta aito suhde ei taida olla reilu vastapuolelle niin kauan kuin syvät tunteet elää minussa. Eikä tässä ole paljon vaihtoehtoja, jos ei halua jäädä loppuelämäksi asumaan toivottomuuteen. En voi kuin totutella elämään tunteitteni kanssa, treeni jatkuu.
Siis en voi sanoa kuin Heippa Heikki! ♥️ Tämä nainen meinaa lähteä pian baanalle ja pistää vielä tuulemaan! Jos en nyt repäise itseäni irti, olen täällä itkemässä vielä viiden vuoden päästä, ja aivan turhaa, koska toivoa ei vaan ole. 😬 Löydä oma itsesi, omat rajasi ja tasapaino tärkeiden asioiden välillä sekä etsi elämääsi asioita, joista tulet onnelliseksi. Päämäärä ei ole aina tärkein, vaan matka sinne.
Mutta ja mutta, minkäs teet? Toivoa ei ole ollut ainakaan kahteen vuoteen ja olen myös tehnyt sanallisesti selväksi kiinnostukseni oikeassa elämässä ennen sitä. Vaikka en haluaisi, on pakko päästää irti ja hakeutua vaikka FWB-suhteeseen jonkun samassa tilanteessa elävän kanssa. Tuo ei ole se suhde-muoto mitä yleisesti valitsisin, mutta aito suhde ei taida olla reilu vastapuolelle niin kauan kuin syvät tunteet elää minussa. Eikä tässä ole paljon vaihtoehtoja, jos ei halua jäädä loppuelämäksi asumaan toivottomuuteen. En voi kuin totutella elämään tunteitteni kanssa, treeni jatkuu.
Siis en voi sanoa kuin Heippa Heikki! ♥️ Tämä nainen meinaa lähteä pian baanalle ja pistää vielä tuulemaan! Jos en nyt repäise itseäni irti, olen täällä itkemässä vielä viiden vuoden päästä, ja aivan turhaa, koska toivoa ei vaan ole. 😬 Löydä oma itsesi, omat rajasi ja tasapaino tärkeiden asioiden välillä sekä etsi elämääsi asioita, joista tulet onnelliseksi. Päämäärä ei ole aina tärkein, vaan matka sinne.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.