Ystävystyin hyvin nuorena työpaikalla toisen nuoren naisen kanssa. Meillä oli syvä ja luottamuksellinen ystävyys, monet hauskat ja vähemmänkin hauskat hetket koettiin yhdessä yli kolmen vuosikymmenen aikana. Tiesimme kaiken toistemme elämästä, meillä ei ollut suodattimia siinä suhteessa. Näimme nousut, tuhot ja uhot. Luulin aina, ettei mikään voisi pilata ystävyyttämme. Puolisommekin ystävystyivät sittemmin ja tuntui, että mukavasti menee.
Minun ja puolisoni elämä muodostui vuosien saatossa yrittäjyyden myötä kiireiseksi ja työntäyteiseksi, eikä yhteisille hauskoille hetkille ja tapaamisille ystävien kanssa tahtonut löytyä aikaa. Sovimme tapaamisia, jotka peruuntuivat usein syystä tai toisesta, enimmäkseen meidän takiamme . Pari kertaa myöhästyimme sovituista tapaamisista työkiireiden vuoksi aika pahasti. Ystävämme saivat meistä lopulta tarpeekseen ja sanoivat sopimuksen irti.
Tiedän hyvin, että tämä homma tuli kyllä ihan itse mokattua. Pyysin anteeksi, mutta en saanut vastausta. Sittemmin en enää ole edes yrittänyt ottaa uudestaan yhteyttä. Nyt on kulunut jo useampi vuosi viimeisestä tapaamisesta. Ikävä kalvaa kovasti, mutta en keksi enää keinoa, miten lähestyisin entistä ystävääni. Hän oli tärkeä ja rakas. Ehkä se ystävyys on tosiaankin mennyttä. Tuntuu pahalta.
Onko yleensä kerran pilattu ystävyys mahdollista nostaa uudestaan jaloilleen? Enpä tiedä. Kokemuksia kuulisin mielelläni.
Minun ja puolisoni elämä muodostui vuosien saatossa yrittäjyyden myötä kiireiseksi ja työntäyteiseksi, eikä yhteisille hauskoille hetkille ja tapaamisille ystävien kanssa tahtonut löytyä aikaa. Sovimme tapaamisia, jotka peruuntuivat usein syystä tai toisesta, enimmäkseen meidän takiamme . Pari kertaa myöhästyimme sovituista tapaamisista työkiireiden vuoksi aika pahasti. Ystävämme saivat meistä lopulta tarpeekseen ja sanoivat sopimuksen irti.
Tiedän hyvin, että tämä homma tuli kyllä ihan itse mokattua. Pyysin anteeksi, mutta en saanut vastausta. Sittemmin en enää ole edes yrittänyt ottaa uudestaan yhteyttä. Nyt on kulunut jo useampi vuosi viimeisestä tapaamisesta. Ikävä kalvaa kovasti, mutta en keksi enää keinoa, miten lähestyisin entistä ystävääni. Hän oli tärkeä ja rakas. Ehkä se ystävyys on tosiaankin mennyttä. Tuntuu pahalta.
Onko yleensä kerran pilattu ystävyys mahdollista nostaa uudestaan jaloilleen? Enpä tiedä. Kokemuksia kuulisin mielelläni.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.