Paikka, johon itsetunnon viimeiset rippeet heitetään. Pimeä nurkka, jossa todellisuus lyö silmille ja jokainen haave murenee, kadotakseen ikuisiksi ajoiksi hämärään, sieltä koskaan palaamatta.
Tämä on kaivo, johon aina uppoan
Anonyymi
122185
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Olen kiertänyt tätä samaa ympyrää niin kauan. Tämän voi ymmärtää vain samassa tilanteessa ollut. Kuinka jaksaa uuteen aamuun, miten elää huominen, kun ei ole enää mitään, mitä voisi odottaa tai toivoa? Kun tietää, että elämä on tässä eikä muuta tule.
Ymmärrän sinua tässä asiassa, näissä lauseissa. Miten tätä elämää voi kestää? Huomaan miettiväni yhä useammin kysymystä, miksi ja mitä varten? Kun joutuu elämän pimeälle puolelle, syvään kuiluun, loputtomaan pimeyteen, jossa kaikki näkyy toivottomien lasien läpi, olo käy sietämättömäksi. Huono ja paha olo eivät kuvasta ollenkaan sitä oloa, joka on sietämätön. Miten silloin voi olla?
Krakeloitumalla rikki ja jakamalla sielunsa taivaankaarelle. Keräämällä kaiken saatavilla olevan valon säröreunaisiin paloihin päivänvaloa hehkuviksi timanteiksi elämän aarrelippaaseen. Nukkumalla yön unen sylissä, ajattelematta.
Hienosti sanottu. Olen yllättynyt, että joku ilmaisee asian näin. Kun minulla on paremmat ajat, ajattelen kuten sinä. Aikanaan selvisin juuri noin tilanteesta, jota ei voi edes kuvailla hirveydessään. Aikanaan.
Outo tunne, että katselen elämääni ulkopuolelta, Paha olla. Olen niin väsynyt kaikkeen
Sama täällä. Tuntuu juuri tuolta ja päälle että muutkin näkevät miten paha olla mutta naureskelevat vain.
No, ethän ota tätä palstaa noin vakavasti. Täällä ei saa omia mitään kommentteja, ainakaan herkkien ihmisten. Täällä vain puretaan subjektiivisia ajatuksia. Onneksi kaikista asiattomia kirjoituksia myös sensuroidaan tarvittaessa. Joskus on ollut vähän aikaa sellaisiakin viestejä, jossa ihminen sanoo tekevänsä jonkun vakavan rikoksen. Onneksi ne on poistettu aika äkkiä. Sinun kannattaa ehkä vähentää täällä oloa. Harrasta, liiku ihmisten parissa, lue, tee ruokaa, käy lenkillä ja jätä tämä ihan omaan arvoonsa. Tsemppiä!
S24 on läpeensä sovinistinen alusta, jossa naisia voi halventaa mennen tullen ja palatessa.
Ei vaan niin päin, että tämä tosiaankin on kaivo, jonne voi upottaa kaikki oikean elämän epätoivoiset asiat. Paikka purkaa ajatuksia, kun elämä ahdistaa. Ja joskus niitä positiivisiakin.
Minulla on työ, harrastus ja monta läheistä, joista huolehdin vähän liikaakin. Vapaa-aikaa on oikeasti hyvin vähän. En minä näitä viestejä täällä ota tosissani. Äärinegatiivinen seksistinen sovinismipa***ka on enemmänkin huvittavaa kuin ahdistavaa. Ongelmat ovat ihan reaalielämässä
Pakko löytää joku toinen paikka, oikea ihminen jostain. Sekoan
Tähän pystyn sitten myöntämään sen, että elämäni on ihan perseestä. Tuntuu, että aika ja paikka ei merkitse minulle yhtään mitään. En pystyisi tätä missään muualla sanomaan kuin täällä. Muuten elän niin täydellistä ja pinnallista elämääni eteenpäin. Kaipaan koko ajan miestä ja se johtuu siitä miten tyydytöntä ja tyhjää kaikki on. Kun mikään ei tunnu missään niin sitä tunnetta haetaan sitten muualta. Ihastuminen saa varmaan hormonit liikkeelle ja se tuntuu jossain. Olen vain säälittävä perässäroikkuja.
Itsekin olen ihan vastikään alkanut tiedostaa mainitsemasi asian. Säälittävä perässäroikkuja kuvaa tosiaan omaakin tilannettani. Olen päättänyt ryhdistäytyä asioiden suhteen ja jatkossa keskittyä täysin omaan hyvinvointiini. Sekä henkiseen että fyysiseen. Aloitan laihduttamalla ensin 10 kiloa ja sitten vähän lisää, kunnes olen ihannepainossani ja -koossani. Opettelen arvostamaan itseäni enemmän . Olen vähentänyt netin käyttöä nyt joulun aikaan ja lukenut muutaman henkiseen kehittymiseen liittyvän kirjan. Ei niistä toki suoraa reseptiä onneen ja hyvinvointiin löydy, mutta monenlaista ohjetta, jotka herättivät ajatuksia
ap.