Suomi ei ollut Ruotsin siirtomaa

Ruotsin sotaretket Venäjälle joutuivat suomalaiset katkerasti maksamaan,
Ruotsi sai itse olla turvassa kuten USA nykyään lukuunottamatta yhtä
"terrori-iskua".

Ruotsin miesvoima käytettiin koko valtakunnasta yhtä tarkkaan kuin Suomesta. Suomi tosin kärsi nimenomaan Suuresta Pohjan sodasta enemmän kuin emämaa.

Suomella oli kuitenkin länsimainen sivistys lähtökohtana. Se mahdollisti kansallisen nousun ruotsinkielisen sivistyneistön johdolla Venäjän autonomiana - ja lopuksi itsenäistymisen.
Ilman Ruotsin kautta se ei olisi ollut mahdollista.
Meidän olisi käynyt kuin Itä-Karjalan.
Kaipaatteko sinne?

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin miesvoima käytettiin koko valtakunnasta yhtä tarkkaan kuin Suomesta. Suomi tosin kärsi nimenomaan Suuresta Pohjan sodasta enemmän kuin emämaa.

Suomella oli kuitenkin länsimainen sivistys lähtökohtana. Se mahdollisti kansallisen nousun ruotsinkielisen sivistyneistön johdolla Venäjän autonomiana - ja lopuksi itsenäistymisen.
Ilman Ruotsin kautta se ei olisi ollut mahdollista.
Meidän olisi käynyt kuin Itä-Karjalan.
Kaipaatteko sinne?

Lue lisää

Keskisarja katsoo, että Ruotsin vallan (vuoteen 1809) kriittinen tarkastelu on ollut vuosikymmeniä epäsuosiossa.

- Ruotsi kohteli Suomea vittumaisemmin kuin mikään Euroopan siirtomaavalta (alusmaitaan), täräyttää tutkija.

- Onko täysin unohtunut, ettei suomalainen ennen 1800-luvun loppua voinut käyttää suomea oikeudessa edes arkisissa perintö- ja lapsenruokkoasioissa?

Hänen mielestään Ruotsi saisi myös olla kiitollinen Suomelle, jonka takana se on ollut suojassa (Venäjältä) tuhat vuotta

Anonyymi kirjoitti:

Keskisarja katsoo, että Ruotsin vallan (vuoteen 1809) kriittinen tarkastelu on ollut vuosikymmeniä epäsuosiossa.

- Ruotsi kohteli Suomea vittumaisemmin kuin mikään Euroopan siirtomaavalta (alusmaitaan), täräyttää tutkija.

- Onko täysin unohtunut, ettei suomalainen ennen 1800-luvun loppua voinut käyttää suomea oikeudessa edes arkisissa perintö- ja lapsenruokkoasioissa?

Hänen mielestään Ruotsi saisi myös olla kiitollinen Suomelle, jonka takana se on ollut suojassa (Venäjältä) tuhat vuotta

Lue lisää

Näin

Anonyymi kirjoitti:

Keskisarja katsoo, että Ruotsin vallan (vuoteen 1809) kriittinen tarkastelu on ollut vuosikymmeniä epäsuosiossa.

- Ruotsi kohteli Suomea vittumaisemmin kuin mikään Euroopan siirtomaavalta (alusmaitaan), täräyttää tutkija.

- Onko täysin unohtunut, ettei suomalainen ennen 1800-luvun loppua voinut käyttää suomea oikeudessa edes arkisissa perintö- ja lapsenruokkoasioissa?

Hänen mielestään Ruotsi saisi myös olla kiitollinen Suomelle, jonka takana se on ollut suojassa (Venäjältä) tuhat vuotta

Lue lisää

Suomen luonnonvaroilla ja suomalaisella nostoväellä ja suomalaisten siviilien hengillä toteutettiin Ruotsin ryöstöretket itään ja etelään.

Suomen kielen tukahduttaminen ja Kalevaisen kulttuurin tuhoaminen oli vähintään yhtä julmaa kuin suurten siirtomaavalloittajien rikokset.

https://www.heili.fi/media/k2/items/cache/74b70e117240790040e9a0b48f4f91c3_L.jpg

Anonyymi kirjoitti:

Suomen luonnonvaroilla ja suomalaisella nostoväellä ja suomalaisten siviilien hengillä toteutettiin Ruotsin ryöstöretket itään ja etelään.

Suomen kielen tukahduttaminen ja Kalevaisen kulttuurin tuhoaminen oli vähintään yhtä julmaa kuin suurten siirtomaavalloittajien rikokset.

https://www.heili.fi/media/k2/items/cache/74b70e117240790040e9a0b48f4f91c3_L.jpg

Lue lisää

Kun Tukholmassa päätettiin hyökätä Venäjälle, mahdolliset hyödyt (lisää veronmaksajia) menivät Ruotsiin. Kun Venäjä hyökkäsi Suomeen, täällä kärsittiin vahingot.

Ruotsin viranomaiset veivät Suurten kuolonvuosien aikana Virosta viljaa, vaikka neljännes virolaisista kuoli nälkään.

Viron historiassa Ruotsin vallan aikana 1695–1697 Virossa ja Liivinmaalla puhjennutta nälänhätää kutsutaan suureksi nälänhätäksi . Se oli luultavasti pahin nälänhätä, joka on koskaan iskenyt Viron alueelle. Nälänhädästä huolimatta Ruotsin viranomaiset jatkoivat viljan vientiä.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin viranomaiset veivät Suurten kuolonvuosien aikana Virosta viljaa, vaikka neljännes virolaisista kuoli nälkään.

Viron historiassa Ruotsin vallan aikana 1695–1697 Virossa ja Liivinmaalla puhjennutta nälänhätää kutsutaan suureksi nälänhätäksi . Se oli luultavasti pahin nälänhätä, joka on koskaan iskenyt Viron alueelle. Nälänhädästä huolimatta Ruotsin viranomaiset jatkoivat viljan vientiä.

Lue lisää

Eli nälänhätä surmasi virolaisia huomattavasti vähemmän kuin Venäjän sotilaat suuren Pohjan sodan aikana. Ei ihme, että Ruotsin aikaa muistellaan hyvällä.

Anonyymi kirjoitti:

Eli nälänhätä surmasi virolaisia huomattavasti vähemmän kuin Venäjän sotilaat suuren Pohjan sodan aikana. Ei ihme, että Ruotsin aikaa muistellaan hyvällä.

Ei pidä paikkaansa, Suuren pohjansodan aikana virolaisia tappoi eniten rutto ja muut taudit.

Miksei muuten Ruotsin armeija suojellut virolaisia, vaan sensijaan laiminlöi Viron puolustuksen samoin kuin myös Suomenkin puolustuksen?

Anonyymi kirjoitti:

Ei pidä paikkaansa, Suuren pohjansodan aikana virolaisia tappoi eniten rutto ja muut taudit.

Miksei muuten Ruotsin armeija suojellut virolaisia, vaan sensijaan laiminlöi Viron puolustuksen samoin kuin myös Suomenkin puolustuksen?

Lue lisää

Suuren Pohjan sodan toivat Viroon venäläiset hyökkääjät. Ruotsin sotilaat puolustautuivat Baltiassa peräti 10 vuotta ylivoimaa vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Suuren Pohjan sodan toivat Viroon venäläiset hyökkääjät. Ruotsin sotilaat puolustautuivat Baltiassa peräti 10 vuotta ylivoimaa vastaan.

"Ruotsin sotilaat puolustautuivat Baltiassa peräti 10 vuotta ylivoimaa vastaan."

Ruotsilla oli hallussaan ainoastaan muutama linnoitus, koko Viron maaseutu jätettiin puolustamatta.

Narvan alla tapahtuneen tappion jälkeen venäläiset joukot pitivät puolustuslinjaa Volkhov-jokilinjalla, ja molemmilla puolilla tapahtui vain pieniä sotaretkiä vihollisen alueelle. Ainoastaan Wolmar Anton von Schlippenbachin 8000 hengen kenttäjoukot Tarton alueella ja Abraham Cronhjortin kenttäjoukot Inkerinmaalla ja Karjalassa jäivät suojaamaan Viroa n Liivinmaata . Hyödyntämällä Kaarle XII: n ja Ruotsin armeijan osallistumista Puolan sota, jossa yritettiin kaataa August II, venäläiset joukot hyökkäsivät Viroon ja Liivinmaalle. Venäläisten joukkojen ryöstö vuosina 1701–1703 osui nykyisiin Võrun ja Tarton lääniin , Viljandiin ja Kaakkois- Pärnun lääniin, siis melkein koko Etelä-Viroon. Kaarlen takana Venäjän armeija kukisti kahdesti pienen ruotsalaisen joukon, joka jäi jäljelle Baltian provinssien suojaamiseksi. Vuodesta 1702 Venäjä hallitsi Viroa ja Liivinmaata lukuun ottamatta Ruotsin linnoituksia.

Anonyymi kirjoitti:

"Ruotsin sotilaat puolustautuivat Baltiassa peräti 10 vuotta ylivoimaa vastaan."

Ruotsilla oli hallussaan ainoastaan muutama linnoitus, koko Viron maaseutu jätettiin puolustamatta.

Narvan alla tapahtuneen tappion jälkeen venäläiset joukot pitivät puolustuslinjaa Volkhov-jokilinjalla, ja molemmilla puolilla tapahtui vain pieniä sotaretkiä vihollisen alueelle. Ainoastaan Wolmar Anton von Schlippenbachin 8000 hengen kenttäjoukot Tarton alueella ja Abraham Cronhjortin kenttäjoukot Inkerinmaalla ja Karjalassa jäivät suojaamaan Viroa n Liivinmaata . Hyödyntämällä Kaarle XII: n ja Ruotsin armeijan osallistumista Puolan sota, jossa yritettiin kaataa August II, venäläiset joukot hyökkäsivät Viroon ja Liivinmaalle. Venäläisten joukkojen ryöstö vuosina 1701–1703 osui nykyisiin Võrun ja Tarton lääniin , Viljandiin ja Kaakkois- Pärnun lääniin, siis melkein koko Etelä-Viroon. Kaarlen takana Venäjän armeija kukisti kahdesti pienen ruotsalaisen joukon, joka jäi jäljelle Baltian provinssien suojaamiseksi. Vuodesta 1702 Venäjä hallitsi Viroa ja Liivinmaata lukuun ottamatta Ruotsin linnoituksia.

Lue lisää

Ruotsin väestö oli noin 2,5 miljoonaa, kun sillä oli vihollisia yhteensä yli 30 miljoonaa. Oliko ihme, että karoliineja ei riittänyt puolustamaan jokaista hehtaaria?

Anonyymi kirjoitti:

"Ruotsin sotilaat puolustautuivat Baltiassa peräti 10 vuotta ylivoimaa vastaan."

Ruotsilla oli hallussaan ainoastaan muutama linnoitus, koko Viron maaseutu jätettiin puolustamatta.

Narvan alla tapahtuneen tappion jälkeen venäläiset joukot pitivät puolustuslinjaa Volkhov-jokilinjalla, ja molemmilla puolilla tapahtui vain pieniä sotaretkiä vihollisen alueelle. Ainoastaan Wolmar Anton von Schlippenbachin 8000 hengen kenttäjoukot Tarton alueella ja Abraham Cronhjortin kenttäjoukot Inkerinmaalla ja Karjalassa jäivät suojaamaan Viroa n Liivinmaata . Hyödyntämällä Kaarle XII: n ja Ruotsin armeijan osallistumista Puolan sota, jossa yritettiin kaataa August II, venäläiset joukot hyökkäsivät Viroon ja Liivinmaalle. Venäläisten joukkojen ryöstö vuosina 1701–1703 osui nykyisiin Võrun ja Tarton lääniin , Viljandiin ja Kaakkois- Pärnun lääniin, siis melkein koko Etelä-Viroon. Kaarlen takana Venäjän armeija kukisti kahdesti pienen ruotsalaisen joukon, joka jäi jäljelle Baltian provinssien suojaamiseksi. Vuodesta 1702 Venäjä hallitsi Viroa ja Liivinmaata lukuun ottamatta Ruotsin linnoituksia.

Lue lisää

Baltiaa puolustivat suomalaiset sotilaat. Suuren Pohjan sodan aikana venäläiset kukistivat yksi kerrallaan siellä olleet linnoitukset ja äiiden puolustajat.
Suomalainen varusväki oli valtaosin viety pois Suomesta, joten venäläiset saivat jokseenkin vapaasti tulla kun venäläisillä vapautui siihen aikaa.

Malliesimerkki oli Viipurin menetys vuonna 1710. Kokoonhaalitut nostomiehet saivat puolustaa linnaa piirittäjiä vastaan yli 60 päivää ilman apua, antautumiseen asti.
Ruotsin merilaivasto ei ollut kiinnostunut lähtemään linnan tueksi. Sitä kiinnosti vain Skoonen ryöstömaiden puolustaminen Tanskaa vastaan. Se saapui vasta linnan antauduttua toteamaan kuinka oli käynyt.
Ja kun Venäjä oli kerran kukistanut Kannaksen, se oli siitälähtien ikivanhaa venäläistä maata. Meillä oli riistomaan kohtalo.

Rannikkolaivastoa ei Ruotsi täydellisessä välinpitämättömyydessään rakennuttanut vaikka Venäjä oli sellaisen ensi töikseen rakentanut. Suomen rannikon lukuisien telakoiden voimin olisi rannikkolaivasto voitu rakentaa vuoden aikana. Ei kiinnostanut.
Vasta (yksinomaan) Ranskan rahoilla rakennettiin Viapori ja rannikkolaivasto.

Anonyymi kirjoitti:

Baltiaa puolustivat suomalaiset sotilaat. Suuren Pohjan sodan aikana venäläiset kukistivat yksi kerrallaan siellä olleet linnoitukset ja äiiden puolustajat.
Suomalainen varusväki oli valtaosin viety pois Suomesta, joten venäläiset saivat jokseenkin vapaasti tulla kun venäläisillä vapautui siihen aikaa.

Malliesimerkki oli Viipurin menetys vuonna 1710. Kokoonhaalitut nostomiehet saivat puolustaa linnaa piirittäjiä vastaan yli 60 päivää ilman apua, antautumiseen asti.
Ruotsin merilaivasto ei ollut kiinnostunut lähtemään linnan tueksi. Sitä kiinnosti vain Skoonen ryöstömaiden puolustaminen Tanskaa vastaan. Se saapui vasta linnan antauduttua toteamaan kuinka oli käynyt.
Ja kun Venäjä oli kerran kukistanut Kannaksen, se oli siitälähtien ikivanhaa venäläistä maata. Meillä oli riistomaan kohtalo.

Rannikkolaivastoa ei Ruotsi täydellisessä välinpitämättömyydessään rakennuttanut vaikka Venäjä oli sellaisen ensi töikseen rakentanut. Suomen rannikon lukuisien telakoiden voimin olisi rannikkolaivasto voitu rakentaa vuoden aikana. Ei kiinnostanut.
Vasta (yksinomaan) Ranskan rahoilla rakennettiin Viapori ja rannikkolaivasto.

Lue lisää

Jos Baltiaa ei olisi puolustettu, niin Pietarin armeijat olisivat hyökänneet Suomeen jo vuosia aikaisemmin kuin lopulta tekivät. Joukot riittivät puolustamaan linnoituksia, ei koko rajaa.

Laivasto tarvittiin Tanskaa vastaan. Silti se kävi välillä myös pohjoisessa.

Anonyymi kirjoitti:

Jos Baltiaa ei olisi puolustettu, niin Pietarin armeijat olisivat hyökänneet Suomeen jo vuosia aikaisemmin kuin lopulta tekivät. Joukot riittivät puolustamaan linnoituksia, ei koko rajaa.

Laivasto tarvittiin Tanskaa vastaan. Silti se kävi välillä myös pohjoisessa.

Lue lisää

Baltiaa nimenomaan ei puolustettu, Ruotsilla oli hallussaan ainoastaan muutama linnoitus, eivät ne sitoneet mitään suuria venäläisten joukkoja.

Ruotsin pääarmeija oli Puolassa.

Anonyymi kirjoitti:

Baltiaa nimenomaan ei puolustettu, Ruotsilla oli hallussaan ainoastaan muutama linnoitus, eivät ne sitoneet mitään suuria venäläisten joukkoja.

Ruotsin pääarmeija oli Puolassa.

Lue lisää

Venäläiset siis ujostelivat kokonaisen vuosikymmenen Baltian linnoitusten edessä, vaikka niitä ei puolustettu?

Ruotsi puolustautui ylivoimaa vastaan. Sen pääarmeija onnistuikin lyömään ensin Tanskan ja sitten (venäläisten joukkojen tukeman) Puolan, jonka kukistaminen kesti vuoteen 1707. Venäjänkin pääarmeija oli lyöty ensin Narvassa ja myöhemmin muutamassa muussa taistelussa, mutta Pietari polkaisi joka vuosi orjistaan uuden armeijan.

Anonyymi kirjoitti:

Venäläiset siis ujostelivat kokonaisen vuosikymmenen Baltian linnoitusten edessä, vaikka niitä ei puolustettu?

Ruotsi puolustautui ylivoimaa vastaan. Sen pääarmeija onnistuikin lyömään ensin Tanskan ja sitten (venäläisten joukkojen tukeman) Puolan, jonka kukistaminen kesti vuoteen 1707. Venäjänkin pääarmeija oli lyöty ensin Narvassa ja myöhemmin muutamassa muussa taistelussa, mutta Pietari polkaisi joka vuosi orjistaan uuden armeijan.

Lue lisää

"Venäläiset siis ujostelivat kokonaisen vuosikymmenen Baltian linnoitusten edessä, vaikka niitä ei puolustettu?"

No mitäs luulisit?

"Baltiaa nimenomaan ei puolustettu, Ruotsilla oli hallussaan ainoastaan muutama linnoitus, eivät ne sitoneet mitään suuria venäläisten joukkoja.

Ruotsin pääarmeija oli Puolassa."

Niinkö tuossa muka lukee puupää?

Anonyymi kirjoitti:

Jos Baltiaa ei olisi puolustettu, niin Pietarin armeijat olisivat hyökänneet Suomeen jo vuosia aikaisemmin kuin lopulta tekivät. Joukot riittivät puolustamaan linnoituksia, ei koko rajaa.

Laivasto tarvittiin Tanskaa vastaan. Silti se kävi välillä myös pohjoisessa.

Lue lisää

Viipurin oli 83 päivää kestäneiden piirityspommitusten jälkeen antauduttava. Muurit oli tuhottu ja tuomiokirkko kasassa. Kuningas oli jossain Turkissa armeijansa haaskattuaan.
Suomessa ruotukunnat olivat lähettäneet usein jo kolmannenkin miehen kaatuneiden, haavoittuneiden ja sairastuneiden tilalle.
Laivasto suvaitsi käydä siellä kääntämässä 3 päivää antautumisen jälkeen.
Laivaston johdolle Suomi oli hyvin vastentahtoinen.

Tottakai häirikkö Ruotsilla oli vihollisia, kuten Tanska joka halusi kostaa Skoonen ja muiden maakuntiensa menettämisen Ruotsille.
Mutta viemällä merilaivaston Tukholmasta Karlskronaan ja viemällä sinne pääosin suomalaiset merisotilaat ja rakentamalla (meidänkin) verorahoillamme mahtavan linnoituksen sinne (Viapori tehtiin Ranskan rahoilla), tuomittiin Suomi menetettäväksi.
Etenkin kun samalla ei alettu rakentaa rannikkolaivastoa Suomenlahtea varten.
Välinpitämättömyys Suomesta oli täydellinen.

Anonyymi kirjoitti:

Viipurin oli 83 päivää kestäneiden piirityspommitusten jälkeen antauduttava. Muurit oli tuhottu ja tuomiokirkko kasassa. Kuningas oli jossain Turkissa armeijansa haaskattuaan.
Suomessa ruotukunnat olivat lähettäneet usein jo kolmannenkin miehen kaatuneiden, haavoittuneiden ja sairastuneiden tilalle.
Laivasto suvaitsi käydä siellä kääntämässä 3 päivää antautumisen jälkeen.
Laivaston johdolle Suomi oli hyvin vastentahtoinen.

Tottakai häirikkö Ruotsilla oli vihollisia, kuten Tanska joka halusi kostaa Skoonen ja muiden maakuntiensa menettämisen Ruotsille.
Mutta viemällä merilaivaston Tukholmasta Karlskronaan ja viemällä sinne pääosin suomalaiset merisotilaat ja rakentamalla (meidänkin) verorahoillamme mahtavan linnoituksen sinne (Viapori tehtiin Ranskan rahoilla), tuomittiin Suomi menetettäväksi.
Etenkin kun samalla ei alettu rakentaa rannikkolaivastoa Suomenlahtea varten.
Välinpitämättömyys Suomesta oli täydellinen.

Lue lisää

Ruotsi ei häiriköinyt ketään vuonna 1700. Sen naapurit luulivat kuolonvuosien heikentämän ja kokemattoman teinipojan hallitseman maan olevan helppo nakki jaettavaksi, joten ne hyökkäsivät ahneuksissaan sen kimppuun. Kaarle XII ei hyökännyt yhteenkään maahan joka ei ensin ollut hyökännyt Ruotsia vastaan tai julistanut sille sotaa. Hänen ansiokseen voidaan kuitenkin laskea maansa itsenäisyyden pelastaminen.

Tanska ja Puola eivät hyötyneet hyökkäyssodastaan neliömetriäkään saati sitten saaneet takaisin menetettyä suurvalta-asemaansa. Venäjä sai lopulta Pohjois-Baltian, mutta maksoi siitä kuudesosan väestöstään eli kolme miljoonaa henkeä kuolleina ja menetti Mustan meren satamansa, joiden hankkimikseksi se oli joutunut sotimaan parin sukupolven ajan.

Sotahullun Kaarle 12 ansiosta päädyimme venäläisten isäntien autonomiaan,
jona aikana yhteiskuntamme kehittyi siten että meillä oli valtiolliset rakenteet
valmiina itsenäistyessämme, mitä tuskin koskaan olisi tapahtunut Ruotsin
vallan alla.

Anonyymi kirjoitti:

Sotahullun Kaarle 12 ansiosta päädyimme venäläisten isäntien autonomiaan,
jona aikana yhteiskuntamme kehittyi siten että meillä oli valtiolliset rakenteet
valmiina itsenäistyessämme, mitä tuskin koskaan olisi tapahtunut Ruotsin
vallan alla.

Lue lisää

Aleksanteri I ja Lenin ovat Suomen hedelmöittäjä ja kätilö. Suomen kaikki onnettomuudet on luonut läntiset ryöstäjä - ja imperiumivaltioden pyrkimys käyttää Suomen maaperää ja kansaa hyväksi. Syynä oletus että Venäjällä on lukkarinrakkaus suomalaisia kohtaan ja koukkausta Suomen maaperän kautta ei rangaistaisi ylivoimaisella kostoiskulla. Siksi operaatio Barbarossassakin iskettiin yllätyshyökkäyksellä Venäjän satamiin ja kaupunkien siviileihin ilmasta Suomen maaperän kautta.

Myös tänä päivänä Nato-agressiota Venäjän suuntaan rakennetaan ilma-aseen keskittämiseen Suomen maaperälle. (Tietysti Suomen militaristioikeisto on kaikin tavoin avittanut tätä kuuluttamalla ympäri maailmaa että haluamme panostaa siemenperunatkin kymmenien miljardien ilma-asehankintoihin piittaamatta nuorten sukupolvien tulevaisuudesta.) Ja jo antaneet Naton harjoitella Suomen alueelta iskuja Kuolan ja Pietarin alueille.
.

Ei ollut,

Algeria oli mm. eriuskoinen ja yhteiskunta muutenkin kokonaan erilainen Ranskaan verraten.

Suomen yhteiskunta oli kopio ruotsalaisesta.Ja on vieläkin.

Agerian Ranskan osaksi julistaminen oli epätoivoinen yritys pelastaa Ranskan lähettämät siirtolaiset pysymään valtakunnan yhteydessä.

Ruotsi ei tällaista tarvinnut,koska Suomi ei ollut valtio Ruotsiin liitettäessä. Ei myöskään siirtomaa missään vaiheessa,vaan elimellinen osa Ruotsia.Eikä ylipäätään mikään kokonaisuus.

Sellainen syntyi vasta autonomiassa,

Miksi keksit itse typeriä siirtomaa määritelmiä, kun kaikista sanakirjoista ja vikipedioista löytyy "siirtomaa" määritelmä ja silloinen Suomi täytti kaikki siirtomaan tunnusmerkit.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi keksit itse typeriä siirtomaa määritelmiä, kun kaikista sanakirjoista ja vikipedioista löytyy "siirtomaa" määritelmä ja silloinen Suomi täytti kaikki siirtomaan tunnusmerkit.

Lue lisää

Määritelmiä varmaan löytyy,mutta ei Ruotsin kuningaskunnan elimellinen osa siitä siirtomaaksi muutu. Suomalaiset olivat mm.Ruotsin täysivaltaisia kansalaisia.

Valeiden toisto ei tee niitä tosiksi.Se olisi teidän Ruotsi-vihaajienkjin syytä oppia.

Mitä tiedät ja mitä ylipäätään todellisuudessa tiedetään Suomen vaiheittaisesta (sotilaallisesta vs. rauhanomaisesta) ajautumisesta Ruotsin alaisuuteen. Ei todellakaan juuri muuta kuin joitain arvioita. Tiedot ovat häipyneet hämärään ja niitä tarkoituksellisestikin häivytetty jo vähintään 500 vuotta sitten.

Tiedetään toki, että Varsinais-Suomi pelasti vähäisen Svean Ruotsin sitä paljon vahvempia Tanskaa ja mm. Götaa vastaan. Ilman Suomen tuoma vahvistusta ei länsipuolellamme olisi Ruotsia. Tämä on jokseenkin varmaa. Todennäköisemmin se alue olisi osa Tanskaa.

Eihän nykyinenkään Ruotsi ole Ruotsi. Käy katsomassa Uppsalan tuomiokirkkoa ja siellä valtakunnan isän, Kustaa Vaasan hautakabinettia.
Tarkkaile sivusilmällä sinne astelevia nykyruotsalaisia.
Kun näiden silmä osuu sarkofagin reunusvaakunoihin (Suomen suuriruhtinaskunta, Karjal, Häme, Varsinais-Suomi), nämä lysähtävät kasaan. Jonkun toisen täytyy auttaa nämä toiseen hautakammioon palautumaan. Mitä lienevät oppineet nämä peruskouluissaan nämä todellisuudessa tanskalaiset (Skoone ym.) ja muut.

Anonyymi kirjoitti:

Miksi keksit itse typeriä siirtomaa määritelmiä, kun kaikista sanakirjoista ja vikipedioista löytyy "siirtomaa" määritelmä ja silloinen Suomi täytti kaikki siirtomaan tunnusmerkit.

Lue lisää

Esitä ihan vain malliksi muutama historian tutkimus,joissa Suomi määritellään Ruotsin siirtomaaksi.

Suomalaiset talonpojat omistivat maansa, vaikka osa joutuikin aatelisten alustalaisiksi.

Se varmistettiin mm. isojaossa ja sittemmin uusjaossa.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaiset talonpojat omistivat maansa, vaikka osa joutuikin aatelisten alustalaisiksi.

Se varmistettiin mm. isojaossa ja sittemmin uusjaossa.

Valehtet:

Ruotsi valloitti nykyisen Suomen alueet ristiretkien myötä. Niiden seurauksena Moisioiden suurtalonpojat joutuivat luopumaan asemastaan ja heidän tilansa joutuivat Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon omistukseen.[1] Ristiretkien yhteydessä toteutetun rannikon kolonisaation vuoksi sen suomalaiset asukkaat menettivät lähtökohtaisesti kalastusoikeutensa alueella. Konflikteja tulokkaiden ja suomalaisten välille syntyi myös viljelyoikeuksista.[2] Ruotsin kielestä tuli aateliston ja ylemmän porvariston kieli ja myös pappien sekä oppineiden oli pakko käyttää sitä virkakielenään. Suomen kieli oli vaarassa näivettyä, sillä sitä ei voinut käyttää viranomaisten kanssa, eikä sillä kirjoitettu sanomalehtiä tai laadittu riittävästi tietokirjallisuutta. Maiden koko yhteyden ajan suomalaisia pidettiin erillisenä kansana ja kielikysymyksestä johtuen sillä ei ollut samoja oikeuksia kuin ruotsalaisilla.

Ruotsi ei ollut miehittäjä, vaan olimme samaa kansaa ja valtiota.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi ei ollut miehittäjä, vaan olimme samaa kansaa ja valtiota.

Mikä siinä on, että kaikesta pitää valehdella?

Ruotsi valloitti nykyisen Suomen alueet ristiretkien myötä. Niiden seurauksena Moisioiden suurtalonpojat joutuivat luopumaan asemastaan ja heidän tilansa joutuivat Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon omistukseen.[1] Ristiretkien yhteydessä toteutetun rannikon kolonisaation vuoksi sen suomalaiset asukkaat menettivät lähtökohtaisesti kalastusoikeutensa alueella.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_vallan_aika_Suomessa

Anonyymi kirjoitti:

Mikä siinä on, että kaikesta pitää valehdella?

Ruotsi valloitti nykyisen Suomen alueet ristiretkien myötä. Niiden seurauksena Moisioiden suurtalonpojat joutuivat luopumaan asemastaan ja heidän tilansa joutuivat Ruotsin kruunun ja katolisen kirkon omistukseen.[1] Ristiretkien yhteydessä toteutetun rannikon kolonisaation vuoksi sen suomalaiset asukkaat menettivät lähtökohtaisesti kalastusoikeutensa alueella.

https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_vallan_aika_Suomessa

Lue lisää

Oudon väkivaltainen näkemys. Varsinais-Suomi ja Satakunta ovat pikemminkin tunnustaneet Sveanmaan kuninkaat jo ennen ristiretkiä. Vain Hämeen ja (Länsi-)Karjalan valloitukset ovat tunnettua historiaa. Myöskään mistään kalastusoikeuksien jaosta äidinkielen perusteella ei ole todisteita.

Anonyymi kirjoitti:

Oudon väkivaltainen näkemys. Varsinais-Suomi ja Satakunta ovat pikemminkin tunnustaneet Sveanmaan kuninkaat jo ennen ristiretkiä. Vain Hämeen ja (Länsi-)Karjalan valloitukset ovat tunnettua historiaa. Myöskään mistään kalastusoikeuksien jaosta äidinkielen perusteella ei ole todisteita.

Lue lisää

..."tunnustaneet Sveanmaan kuninkaat.." siinä tunnustaisit niin tsaarit keisarit kuin kalifitkin jos nuotion päällä kärvennettäisiin ja ja puhuttaisiin pakanoiden kurittamisesta..
Mitähän varten ne Jaakko Ilkasta ja nuijasodista kertovat tarinat ovat syntyneet?
Nämä riistäjät ja ryöstäjät ovat kupanneet kansaamme satojen vuosien ajan eikä nykymeno ole yhtään sen kummempaa . Lisäksi löytyy myötäjuoksijoita ja ruskeakielisiä hännystelijöitä, esimerkkinä se muuan nimeltä mainitsematon "senaattori", joka julkisuudessa surkutteli jo etukäteen "mitähän ne ruotsalaiset nyt meistä ajattelevat jos hyvistä lupauksista ja kauniista puheista huolimatta emme ostakkaan ruotsalaisia tekeleitä vaan annamme ammattimiesten valita oikeat ja pätevät koneet"...
Todella toivoisin näiden juttujen pysyvän muistissa ainakin seuraaviin eduskuntavaaleihin saakka...

"Aika outoa olisi, jos meren rannalla asuva ihminen ei saisi kalastaa. "

Hehe ja suomalaiselta sitten saa mielestäsi ryöstää maat ja viedä kalastusoikeudet, eikä siinä ole mitään outoa🖕🖕🖕

Anonyymi kirjoitti:

"Aika outoa olisi, jos meren rannalla asuva ihminen ei saisi kalastaa. "

Hehe ja suomalaiselta sitten saa mielestäsi ryöstää maat ja viedä kalastusoikeudet, eikä siinä ole mitään outoa🖕🖕🖕

Lue lisää

Pötyä.

Suomessa on kalastettu niin kauan kuin täällä on ollut asutusta. Se ei ole koskaan ollut kiellettyä.

Suomalaisten viljelytekniikka oli silloin kehittyneempi. Mm. viljan kuivaus lämmitettävässä aitassa oli suomalainen keksintö. Myös mm. kaskiviljelyksessä olimme etevämpiä, ja silloin sen aiheuttama metsien kulutus ei ollut ongelma.

Olet täysin järjiltäsi kun esität 1800-luvun loppupuolen suomalaisuusliikkeen uhoamisena.
Suomenkielellä ja sen käyttäjille ei ollut silloin mitään oikeuksia, vaan "viikingit" ajoivat täysin häikäilemättömästi omia etujaan ja kaikin mahdollisin tavoin estivät kehityksen oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Silloin kuin itsenäisyyttä edeltäneen ajan paras hallitsijamme, Keisari A II vuonna 1863 myönsi kielellemme perusoikeudet, uhosivat nämä"viikingit" keisarin toimineen laittomasti, mm. koska suomi ei muka ollut kotimainen kieli (näin mm. prokuraattori lausui asiasta) ja Snellmania parjattiin sumeilematta .

Sitäpaitsi et tunne Ruotsin eri osien historiaa.
Otetaan vaikka Gotlanti, joka pakkoliitettiin Ruotsiin vuonna 1679 (siis vasta silloin):
"Med sorg åsåg gutarna danskrnas avfärd, det dröjde länge, innan de kunde betrakta Sverige såsom sitt rättä fädernesland." [Gutarnas historia, 1990).
Samat olivat ja ovat tunteet mm. skoonelaisilla. Näiden snabbhane-esivanhempia ruotsalaiset tappoivat kiduttamalla ja näiden upseeriston Ruotsi karkotti Nyenin linnoitukseen Inkerinmaalle.

Tai minkä tahansa Riikinruotsin maakunnan asukkaat, joiden kapinointeja kuvataan moniosaisessa kirjasarjassa Svenska uppror (2007-).
Ja suomen- ja saamenkieliset alueet, joissa rasismi ja kielimielivalta Svenska Rasforskningsinstitut ohjaamana oli voimissaan vielä 1950 -luvullakin.
Tuore kirja instituutin johtajan (Lundborg) kallonmittailu-toilailuista on tuoreessa Maja Hagermanin kirjassa Käraste Herman (taskukirjana 2016).

Varhaisemmasta lähtien arvokkain ja opettavin kirja lienee Hagermanin Försvunnen värld (2011). Se kertoo Uppsalan ympärillä olevasta alueesta, jonka kulttuuri oli samankaltainen kuin Etelä-Suomessa, siis vauras ja rauhanomainen.
Mutta siellä tämän kulttuurin tuhosi pienehkö maahantulijoiden sotilasjoukko Rooman valtakunnan purkautumisen vaiheilla. Ruotsin historian laajimpien arkeologisten tutkimusten tulokset ovat pystyneet osoittamaan tämän kiistattomasti.
Nautinnollisia lukuhetkiä erinomaisen kirjan seurassa. Selittyvät samalla ruotsalaisen härskiyden juuret.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaisten viljelytekniikka oli silloin kehittyneempi. Mm. viljan kuivaus lämmitettävässä aitassa oli suomalainen keksintö. Myös mm. kaskiviljelyksessä olimme etevämpiä, ja silloin sen aiheuttama metsien kulutus ei ollut ongelma.

Olet täysin järjiltäsi kun esität 1800-luvun loppupuolen suomalaisuusliikkeen uhoamisena.
Suomenkielellä ja sen käyttäjille ei ollut silloin mitään oikeuksia, vaan "viikingit" ajoivat täysin häikäilemättömästi omia etujaan ja kaikin mahdollisin tavoin estivät kehityksen oikeudenmukaisempaan suuntaan.

Silloin kuin itsenäisyyttä edeltäneen ajan paras hallitsijamme, Keisari A II vuonna 1863 myönsi kielellemme perusoikeudet, uhosivat nämä"viikingit" keisarin toimineen laittomasti, mm. koska suomi ei muka ollut kotimainen kieli (näin mm. prokuraattori lausui asiasta) ja Snellmania parjattiin sumeilematta .

Sitäpaitsi et tunne Ruotsin eri osien historiaa.
Otetaan vaikka Gotlanti, joka pakkoliitettiin Ruotsiin vuonna 1679 (siis vasta silloin):
"Med sorg åsåg gutarna danskrnas avfärd, det dröjde länge, innan de kunde betrakta Sverige såsom sitt rättä fädernesland." [Gutarnas historia, 1990).
Samat olivat ja ovat tunteet mm. skoonelaisilla. Näiden snabbhane-esivanhempia ruotsalaiset tappoivat kiduttamalla ja näiden upseeriston Ruotsi karkotti Nyenin linnoitukseen Inkerinmaalle.

Tai minkä tahansa Riikinruotsin maakunnan asukkaat, joiden kapinointeja kuvataan moniosaisessa kirjasarjassa Svenska uppror (2007-).
Ja suomen- ja saamenkieliset alueet, joissa rasismi ja kielimielivalta Svenska Rasforskningsinstitut ohjaamana oli voimissaan vielä 1950 -luvullakin.
Tuore kirja instituutin johtajan (Lundborg) kallonmittailu-toilailuista on tuoreessa Maja Hagermanin kirjassa Käraste Herman (taskukirjana 2016).

Varhaisemmasta lähtien arvokkain ja opettavin kirja lienee Hagermanin Försvunnen värld (2011). Se kertoo Uppsalan ympärillä olevasta alueesta, jonka kulttuuri oli samankaltainen kuin Etelä-Suomessa, siis vauras ja rauhanomainen.
Mutta siellä tämän kulttuurin tuhosi pienehkö maahantulijoiden sotilasjoukko Rooman valtakunnan purkautumisen vaiheilla. Ruotsin historian laajimpien arkeologisten tutkimusten tulokset ovat pystyneet osoittamaan tämän kiistattomasti.
Nautinnollisia lukuhetkiä erinomaisen kirjan seurassa. Selittyvät samalla ruotsalaisen härskiyden juuret.

Lue lisää

Ruotsin valtakunta on muuttanut muotoaan vuosisatojen kuluessa. Kun Ruotsi valtasi sodassa Skoonen, uutta Karlskronan sotasatamaa rakentamaan tuotiin suomenkielisiä ruotsalaisia, koska heidät tiedettiin Ruotsin kruunulle uskollisiksi. Paikallisten keskuudessa tiedettiin olevan yhä Tanskalle lojaaleja ent tanskalaisia, snapphaneja.

Suomenkieliset ihmiset eivät suinkaan olleet "vailla oikeuksia" äidinkielensä takia. Suomenkielinen ihminen saattoi mennä Tukholmaan kuninkaan oikeuteen asti hankkimaan itselleen oikeudenmukaisen päätöksen. Meren suunnasta tulevia kansalaisia varten oli saaristosta varattu Fjäderholmarna-saarilta jopa edullinen yöpymismahdolllsuus, joka elää Suomen perinteessä edelleen: nukkumaan meno voidaan edelleen ilmaista Höyhensaarille lähtemisenä. Ne aidot Höyhensaaret ovat edelleen olemassa Tukholman saaristossa, osana kuninkaallista kansalliskaupunkipuistoa.

Ruotsin aika oli ihan hyvää aikaa. Eivät ihmiset Suomessa muistele menneitä kielteiseen sävyyn. Monilla ihmisillä on omassa suvussaan sekä ruotsinkielisiä että suomenkielisiä ihmisiä, eikä se ole mikään ongelma.

Ruotsin valtakunnassa kansalla oli ihan käytännössäkin mahdollisuus hakea oikeutta Tukholmasta, ja yöpyä Fjäderholmarna-saarilla -- suomen kielellä Höyhensaarilla.

Kalastus ei ole koskaan ollut kiellettyä koko Suomessa tai kaikilta suomenkielisiltä. Aina on kalastettu jossakin, kielestä riippumatta.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsin valtakunta on muuttanut muotoaan vuosisatojen kuluessa. Kun Ruotsi valtasi sodassa Skoonen, uutta Karlskronan sotasatamaa rakentamaan tuotiin suomenkielisiä ruotsalaisia, koska heidät tiedettiin Ruotsin kruunulle uskollisiksi. Paikallisten keskuudessa tiedettiin olevan yhä Tanskalle lojaaleja ent tanskalaisia, snapphaneja.

Suomenkieliset ihmiset eivät suinkaan olleet "vailla oikeuksia" äidinkielensä takia. Suomenkielinen ihminen saattoi mennä Tukholmaan kuninkaan oikeuteen asti hankkimaan itselleen oikeudenmukaisen päätöksen. Meren suunnasta tulevia kansalaisia varten oli saaristosta varattu Fjäderholmarna-saarilta jopa edullinen yöpymismahdolllsuus, joka elää Suomen perinteessä edelleen: nukkumaan meno voidaan edelleen ilmaista Höyhensaarille lähtemisenä. Ne aidot Höyhensaaret ovat edelleen olemassa Tukholman saaristossa, osana kuninkaallista kansalliskaupunkipuistoa.

Ruotsin aika oli ihan hyvää aikaa. Eivät ihmiset Suomessa muistele menneitä kielteiseen sävyyn. Monilla ihmisillä on omassa suvussaan sekä ruotsinkielisiä että suomenkielisiä ihmisiä, eikä se ole mikään ongelma.

Lue lisää

..."Ruotsin aika oli ihan hyvää..." mahdatkohan olla ihan A) tosissasi B) viisas vai C) vitsiniekka ? Nykyihmisillä tällä puolen Pohjanlahtea on harvalla käytännön kokemusta tämän päivän ruotsalaisista joten joillain "tupauunoilla" tuntuu olevan aika ruusuinen käsitys noiden riikinruotsalaisten "hannuhanhien" suhtautumisesta suomalaisiin...

Suomalaisia kyllä menehtyi Ruotsin sodissa,mutta nimenomaan talvileireissä Baltiassa, ei niinkään taisteluissa.

30-vuotisessa sodassa suomalaiset rykmentit palvelivat enimmäkseen Baltiassa varuskuntina.
Niiden tasoa ei pidetty riittävänä taistelemaan keski-eurooppalaisia ammattiarmeijoita vastaan.

Pohjan sodassa Kaarl XII:n itse johtamaan armeijaan kelpasi vain Hämeen-Uudenmaan Ratsurykmentti.

Vasta lopuksi muut,jotka taistelivat Baltiassa ja sitten tuhoutuivat Pultavassa.

Myös Ison Vihan tappiot syntyivät yhtä paljon nälästä ja taudeista ,kuin taisteluista. Eri asia oli Pohjanmaan hävitys.

Pikku Vihan,Kustaan sodan ja Suomen sodan tappiot olivat vähäisiä tai siedettäviä.

Karkuruus,sairaudet ja antautumiset ratkaisivat niissä sotilaiden kohtalot taisteluja useammin.

Palstan mustamaalaajilla on hyvin vähän käsitystä historian todellisuudesta.

Pahoja olivat kyllä 30-vuotinen sota ja ja Suuri Pohjan sota.
Rauhan aikanakin taudit ja katovuosien nälkä harvensivat väestöä raskaasti.

Se jatkui tsaarinvallan aikana,vaikka sotarasitus lähes hävisi. Nälkä iski vielä maailmansodan vuosinakin ja lopuksi vielä espanjantauti.

Oli miten oli.

Tänäkin päivänä 2020-luvulla Suomen vähäväkinen kansa tietää, että tuhatvuotinen Ruotsin kuningaskunta pitää huolta pikku suomalaisista tuli mitä tuli. Ruotsin kuningaskunta tietää ja ymmärtää, että pikku suomalaisten elämä on yleensä kovin vaikeaa. Silti Svea-mamma pysyy vahvana eikä petä pikku suomalaisia koskaan.

Anonyymi kirjoitti:

Oli miten oli.

Tänäkin päivänä 2020-luvulla Suomen vähäväkinen kansa tietää, että tuhatvuotinen Ruotsin kuningaskunta pitää huolta pikku suomalaisista tuli mitä tuli. Ruotsin kuningaskunta tietää ja ymmärtää, että pikku suomalaisten elämä on yleensä kovin vaikeaa. Silti Svea-mamma pysyy vahvana eikä petä pikku suomalaisia koskaan.

Lue lisää

Tavallinen pikku suomalainen ei juuri luota moniin tahoihin, joita on tarjolla. Ja niitä on monta.

Todellisen hädän hetkellä pikku suomalainen ihminen tietää, että Svea ei petä koskaan. Näin se on tänäänkin 2020-luvulla.

Jostain syystä se olikin kuningas Kustaa III,joka innostui sotimaan Venäjää vastaan nykyisen Suomen alueella. Sota päättyi suunnilleen tasapeliin upseerien kapinoitua kuningasta vastaan.
Yksi (eversti Hästesko) teloitettiin.

Samaan aikaan sodittiin Tanskan kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Tavallinen pikku suomalainen ei juuri luota moniin tahoihin, joita on tarjolla. Ja niitä on monta.

Todellisen hädän hetkellä pikku suomalainen ihminen tietää, että Svea ei petä koskaan. Näin se on tänäänkin 2020-luvulla.

Lue lisää

....ei petä Svea. ei...tiukasti pysyy puolueettomana...ei päästä pahoja sotakoneita maansa läpi ...eikä myy pahoja pyssyjä... tiedä vaikka henkilövahinkoja tulisi.. ( 1939-40 , 1941-44)..
...nyt kun jonkunlainen sopu on, saatettaisiin myydä joku lentokone... mutta jos riitelemään alatte, ei tipu osia eikä uusia härveleitä ennenkuin olette sovussa..

Anttilan ansiokas Lönnrot -historiikki Elias Lönnrot - elämä ja toiminta (SKS, 2.p. 1985) toteaa osuvasti, että "kirjakielemme oli 1809 - uskomatonta kyllä - miltei samalla asteella kuin Agricolan kuollessa 1557". Sitä oli näivetetty vuosisataisesti suunnitelmallisesti Ruotsin kuninkaan ja valtion ja Suomessa toimineiden, usein ummikkoruotsikkojen toimesta.

Kuvaavaa oli myös se, että Agricolan kuoltua, hänen seuraajakseen piispana nimitettiin umpiruotsalainen Åbon vaikutusvaltaisten viikinkikiihkoilijoiden painostuksesta.

suoraanjaselkeästi kirjoitti:

Anttilan ansiokas Lönnrot -historiikki Elias Lönnrot - elämä ja toiminta (SKS, 2.p. 1985) toteaa osuvasti, että "kirjakielemme oli 1809 - uskomatonta kyllä - miltei samalla asteella kuin Agricolan kuollessa 1557". Sitä oli näivetetty vuosisataisesti suunnitelmallisesti Ruotsin kuninkaan ja valtion ja Suomessa toimineiden, usein ummikkoruotsikkojen toimesta.

Kuvaavaa oli myös se, että Agricolan kuoltua, hänen seuraajakseen piispana nimitettiin umpiruotsalainen Åbon vaikutusvaltaisten viikinkikiihkoilijoiden painostuksesta.

Lue lisää

Kirjakielen kehittäminen ei ole mikään pikkujuttu. Siihen ei riitä kirjaimiston valinta. On valittava mm se murre tai ne murteet, jotka saavat lukijoiden keskuudessa parhaan vastaanoton. Jo Agricola joutui keksimään omasta mielikuvituksestaan runsaasti sanoja saadakseen teknisesti alkeellista maailmaa kuvaavan uskonnollisen tekstin käännettyä. Kielen kehittämistä varten on oltava kieltä käyttävä yhteisö, joka on kielestään kiinnostunut ja haluaa sitä kehittää.

Ruotsin kuningaskunta oli päättänyt 1300-luvun puolivälissä, että valtakunnan virallinen kieli on ruotsi. Tarkoitus oli lopettaa esim latinan ja saksan käyttö hallinnossa. Tuohon maailmanaikaan kansainvälisissä yhteyksissä oli käytettävä latinaa, toki myös saksaa, ranskaa ja varmaan muitakin kieliä. Yliopistoissa monien oli perehdyttävä jumaluusoppiin, ja sen takia moni opiskeli latinan lisäksi kreikkaa ja hepreaa. 1500-luvulta 1800-kuvun alkuun ruotsalaisissa yliopistoissa opiskelleilla oli aivan tarpeeksi kieliä opeteltavaksi.

Suomenkieliselle kirjallisuudelle tai kielenhuoltotyölle ei Ruotsissa ollut kysyntää eikä rahoittajaa. Sitä ei ollut 1700-luvulla eikä sitä ole tänäkään päivänä. Suomenkielinen väestö Ruotsissa ei pidä kielensä säilyttämistä tai kehittämistä kovinkaan tärkeänä. Aktiivisin ja järjestelmällisin suomen kielen käyttäjä Ruotsissa lienee tänäkin päivänä Ruotsin kirkko.

Suomen kielen kehittämisestä tuli poliittinen kysymys vasta 1800-luvun puolella, kun Suomen valtiollinen asema oli muuttunut.

Anonyymi kirjoitti:

Kirjakielen kehittäminen ei ole mikään pikkujuttu. Siihen ei riitä kirjaimiston valinta. On valittava mm se murre tai ne murteet, jotka saavat lukijoiden keskuudessa parhaan vastaanoton. Jo Agricola joutui keksimään omasta mielikuvituksestaan runsaasti sanoja saadakseen teknisesti alkeellista maailmaa kuvaavan uskonnollisen tekstin käännettyä. Kielen kehittämistä varten on oltava kieltä käyttävä yhteisö, joka on kielestään kiinnostunut ja haluaa sitä kehittää.

Ruotsin kuningaskunta oli päättänyt 1300-luvun puolivälissä, että valtakunnan virallinen kieli on ruotsi. Tarkoitus oli lopettaa esim latinan ja saksan käyttö hallinnossa. Tuohon maailmanaikaan kansainvälisissä yhteyksissä oli käytettävä latinaa, toki myös saksaa, ranskaa ja varmaan muitakin kieliä. Yliopistoissa monien oli perehdyttävä jumaluusoppiin, ja sen takia moni opiskeli latinan lisäksi kreikkaa ja hepreaa. 1500-luvulta 1800-kuvun alkuun ruotsalaisissa yliopistoissa opiskelleilla oli aivan tarpeeksi kieliä opeteltavaksi.

Suomenkieliselle kirjallisuudelle tai kielenhuoltotyölle ei Ruotsissa ollut kysyntää eikä rahoittajaa. Sitä ei ollut 1700-luvulla eikä sitä ole tänäkään päivänä. Suomenkielinen väestö Ruotsissa ei pidä kielensä säilyttämistä tai kehittämistä kovinkaan tärkeänä. Aktiivisin ja järjestelmällisin suomen kielen käyttäjä Ruotsissa lienee tänäkin päivänä Ruotsin kirkko.

Suomen kielen kehittämisestä tuli poliittinen kysymys vasta 1800-luvun puolella, kun Suomen valtiollinen asema oli muuttunut.

Lue lisää

Jossakin vaiheessa laantuu aktiivisuus vaatia äidinkielelleen päivänselvästi kuuluvien oikeuksien kunnioittamista, kun valtio (siis Ruotsi) eri tavoilla niitä järjestelmällisesti loukkaa.
Siis loukkaa näitä oikeuksia tämän kielen (siis suomen, joka on saamen ohella ollut alkuperäiskieli erityisesti Uumajasta ylöspäin) hävittämiseksi.

Alistaminen näkyi kaikessa, mongoleiksi ja ties miksi leimaamisesta alkaen vähintäänkin 30-luvulle asti.
Se näkyy yhä kielen nimenkin kieltämisenä kiertoilmauksella (meänkieli) erityisesti kielen alkuperäisluonteen ja siitä johtuvan suojausvelvoituksen laistamisena.

Alä siis jatka edeltävien sukupolvien tekemien vääryyksien selittelyä, siinäkään tapauksessa että oma esivanhempasi olisivat olleet näitä vääryyksien tekijöitä.

Päinvastoin. Suurvalta-ajan Suomessa papisto teki mahtavan työn opettaessaan kansaa. Sunnuntaisin oli käytävä kirkossa, osallistuttava katekismuskuulusteluihin ja nautittava ehtoollista vähintään kerran vuodessa. Rippikoulua alettiin pitää ehtona naimisiinmenolle, eikä rippikouluun päässyt, ellei tuntenut katekismusta ja osannut edes vähän lukea. Papit ja lukkarit pitivät kylissä kinkereitä, joilla tutkittiin kansalaisten luku- ja kristinopin taitoja. Julkisen häpeän pelko pakotti kovapäisimmät opettelemaan lukemista ja tankkaamaan käskyjä. Niinpä jo siihen aikaan suomalaisilla oli jonkinlainen lukutaito.

Esimerkiksi suuresta Pohjan sodasta on säilynyt paljon ruohonjuuritason tietoa kirjeiden ja päiväkirjojen ansiosta, koska Ruotsin sotamiehetkin olivat luku- ja jotkut myös kirjoitustaitoisia. Sen sijaan vastapuolen sotilaiden enemmistö oli lukutaidottomia orjia.

Siinähän se totuus tulikin.

Ongelma on että juuri tuollaisen älyllisen epärehellisyyden taakse te ruotsinajan ongelmien ja Suomea ja suomenkieltä syrjineen käytännön vähättelijät pakenette.
Tosiasiat eivät katoa silti koskaan edestänne, paitsi ne jotka pystyttiin varhemmin häivyttämään tietoisuudesta.

Teillekin itsellenne olisi eduksi ottaa realistinen ja tasapuolinen asenne historiaamme.
Se on nykyään teillekin helpompaa koska geenitutkimusten tulokset osoittavat suomen- ja ruotsinkielisten suomalaisten olevan käytännössä yhtä suurelta osin suomalaistaustaisia.

Ruotsissahan niitä muita pääosin on, tanskalais-, puolalais-, saksalais-, ranskalais-, flaamilais-, juutalais-, skottilais-, venäläis- ja muun taustaisia ihmisiä - heitä on Ruotsin eliitin pääosa.
Toki meilläkin näitä on, mutta paljon vähemmän.

No ei ollut omaa verotusta, ei omia vanhempainvapaita, ei omia kuninkaallisia eikä edes omia pressanvaaleja. Samaa jengiä oltiin ympäri Pohjanlahden. Hyvä maa se olikin.

Ei ollut omaa parlamenttia. 1616 kokoontui valtiopäivät Helsingissä, mutta nekin oii koko Ruotsin valtakunnan valtiopäivät. Ja kun Oulussa tehtiin ensimmäinen kuumailmapallolento, niin sekin tehtiin Ruotsin kuninkaan kunniaksi ja samalla aloitettiin Ruotsin ilmailun historia. Ruotsin valtakunnan rahaa oli käytettävä, vaikka olihan seteleissä suomenkielistäkin tekstiä.

Saivat omistaa ja omistaa. Isossajaossa kuningas määräsi ratsutilatkin liitettäväksi ruotsalaisten kartanonherrojen kartanoihin.

Anonyymi kirjoitti:

Saivat omistaa ja omistaa. Isossajaossa kuningas määräsi ratsutilatkin liitettäväksi ruotsalaisten kartanonherrojen kartanoihin.

Ei määrännyt.

Anonyymi kirjoitti:

Ei määrännyt.

...sinähän tuon muistat...

Isojako myös vakiinnutti talonpoikien omistukset.
Läänitysten luovuttaminen aatelisille loppui.

Reduktiossa niitä peruutettiin huomattava määrä.

Vain Venäjään kuuluvassa ns. Vanhassa Suomessa el Käkisalmen läänissä tsaari lahjoitteli maita asukkaineen aatelisille. Venäjällä katsottiin edelleen kaiken maan kuuluvan keisarille.

Nyt olemme Ruotsin kanssa asiallisesti puolustusliitossa.

Toivottavsti seuraava hävittäjämme on erinomainen JAS Gripen!

.....Jumalan kiitos... noita jos olisikin enemmän niin mikähän tästä...

Anonyymi kirjoitti:

Nyt olemme Ruotsin kanssa asiallisesti puolustusliitossa.

Toivottavsti seuraava hävittäjämme on erinomainen JAS Gripen!

....luin tuon ja menin isoukin luokse tervehtien häntä tuolla "toivottavasti seuraava...
Ukkopolo suorastaan säikähti ja kysyi: ookkos sinä kipeä jostain..??

Anonyymi kirjoitti:

....luin tuon ja menin isoukin luokse tervehtien häntä tuolla "toivottavasti seuraava...
Ukkopolo suorastaan säikähti ja kysyi: ookkos sinä kipeä jostain..??

Ilman muuta olette molemmat päästä pipejä.
Gripen on huipputason sotakone.
Jenkkien F35:t tippuvat itsekseen ja ovat mielettömän kalliita ostaa ja ylläpitää.

Anonyymi kirjoitti:

Nyt olemme Ruotsin kanssa asiallisesti puolustusliitossa.

Toivottavsti seuraava hävittäjämme on erinomainen JAS Gripen!

Brasiliaankin tulee ja kokoaa myös omassa maassaan konetta. Suomessakin voitaisiin koota Jas Grippeniä.

Anonyymi kirjoitti:

Brasiliaankin tulee ja kokoaa myös omassa maassaan konetta. Suomessakin voitaisiin koota Jas Grippeniä.

Ruotsi on ainoa maa, joka on todella kiinnostunut yhteistyöstä Suomen kanssa, myös puolustuksessa.
Hieno homma.
Suhteen tuhoamisessa onkin palstan Ruotsi-vihaajilla työmaata kylliksi.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi on ainoa maa, joka on todella kiinnostunut yhteistyöstä Suomen kanssa, myös puolustuksessa.
Hieno homma.
Suhteen tuhoamisessa onkin palstan Ruotsi-vihaajilla työmaata kylliksi.

Lue lisää

Ruotsn kiinnostus on omien, muualle kelpaamattomien tuotteiden myynnissä meille.
Ruotsi ei ole kiinnostunut ostamaan erinomaisia suomalaistuotteita itselleen, vaan useimmiten kehityttää niille kilpailevan ruotsalaistuotteen.
Vakio toimintatapa. Toistuvasti nähty.
Tämä toistuu vuosisatojen rutiinilla. Sen mahdollistaa kätyrit omassa maassamme.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsn kiinnostus on omien, muualle kelpaamattomien tuotteiden myynnissä meille.
Ruotsi ei ole kiinnostunut ostamaan erinomaisia suomalaistuotteita itselleen, vaan useimmiten kehityttää niille kilpailevan ruotsalaistuotteen.
Vakio toimintatapa. Toistuvasti nähty.
Tämä toistuu vuosisatojen rutiinilla. Sen mahdollistaa kätyrit omassa maassamme.

Lue lisää

Ruotsalaiset myivät Saabin -90 luvun alkavassa lamassa Genetal Motorssille joka lunasti loputkin osakkeet 2000 vuonna ja sitten jo naulattiinkin ovia kiinni. Ilman sitä olisi automerkki vielä voimissaan. Ihan niinkuin Anttila ketjun ostivat saksalaiset vain lopettaakseen , kun oli niin iso uhka kansainvälisille verkkokaupoille.

Suomi ei ole ollut kenenkään siirtomaa.

Olimme osa Ruotsia,sitten keisari-Venäjän autonomia ja lopuksi itsenäinen.

Tietenkin palstan vääristelijät ja valehtelijat ajavat jotain isäntiensä agendoja,mutta viis heistä.

Typerää vääristelyä.

Suomen maakunnat olivat samanveroisia Ruotsin puolen maakuntien kanssa.

Asukkailla oli samat oikeudet ja velvollisuudet.
Kaikki olivat Ruotsin kansalaisia ja yhdenvertaisia lain edessä.

Siirtomaa on aivan eri asia.

Anonyymi kirjoitti:

Typerää vääristelyä.

Suomen maakunnat olivat samanveroisia Ruotsin puolen maakuntien kanssa.

Asukkailla oli samat oikeudet ja velvollisuudet.
Kaikki olivat Ruotsin kansalaisia ja yhdenvertaisia lain edessä.

Siirtomaa on aivan eri asia.

Lue lisää

Typerää vääristelyä, suomenkielellä ei ollut mitään virallista asemaa.

Ruotsalaiset ryöstivät suomalaisten talonpoikien maat Ruotsin kruunun omaisuudeksi, talonpojille jäi vain hallintaoikeus maihinsa verojen maksamista vastaan.

Anonyymi kirjoitti:

Typerää vääristelyä, suomenkielellä ei ollut mitään virallista asemaa.

Ruotsalaiset ryöstivät suomalaisten talonpoikien maat Ruotsin kruunun omaisuudeksi, talonpojille jäi vain hallintaoikeus maihinsa verojen maksamista vastaan.

Lue lisää

Suomalaiset talonpojat säilyivät itsenäisinä.

Vahvimmat tilat varustivat ratsumiehen Ruotsin armeijaan. Muut jaettiinruotuihin,jotka varustivat jalka-, meri- tai tykkimiehen.

Aateliston maaomaisuutta vähennettiin rälssien peruutuksilla ja talonpoikainen omistus sinetöitiin isojaolla,joka synnytti laillisen maarekisterin aiempien veroluettelojen tilalle.

Suomenkieltä käytettiin oikeusistunnoissa, jumalanpalveluksissa ja armeijan komentokielenä. Myös ensimmäisiä suomenkielisiä teoksia raamatun lisäksi julkaistiin.

Anonyymi kirjoitti:

Suomalaiset talonpojat säilyivät itsenäisinä.

Vahvimmat tilat varustivat ratsumiehen Ruotsin armeijaan. Muut jaettiinruotuihin,jotka varustivat jalka-, meri- tai tykkimiehen.

Aateliston maaomaisuutta vähennettiin rälssien peruutuksilla ja talonpoikainen omistus sinetöitiin isojaolla,joka synnytti laillisen maarekisterin aiempien veroluettelojen tilalle.

Suomenkieltä käytettiin oikeusistunnoissa, jumalanpalveluksissa ja armeijan komentokielenä. Myös ensimmäisiä suomenkielisiä teoksia raamatun lisäksi julkaistiin.

Lue lisää

Valehtelet

Ruotsalaiset ryöstivät suomalaisten talonpoikien maat Ruotsin kruunun omaisuudeksi, talonpojille jäi vain hallintaoikeus maihinsa verojen maksamista vastaan.
Ainoastaan aatelisilla oli oikeus omistaa maata.


Kaiken kaikkiaan Ruotsin vallan aikana suomen kieli oli vaarassa näivettyä, sillä sitä ei voinut käyttää viranomaisten kanssa, eikä sillä kirjoitettu sanomalehtiä tai laadittu riittävästi tietokirjallisuutta.

Ruotsi ei todellakaan kehittänyt suomea kirjakielenä, vaan jarrutteli ja haittasi sen kehittämistä heti Agricolasta alkaen.
Suomi ja Ruotsi tekevät ja ovat tehneet omat virheensä. Vakava haitta Suomelle on kuitenkin se, että osa kansalaisista on ylimielisiä Suomea ja suomalaisuutta kohtaan.

Ruotsi on näiden henkinen kotimaa ja ruotsalaistuotteet heidän tuotteitaan hapansilakasta, Marabousta ja Gevaliasta alkaen.
Tarvitaan vielä 200 vuotta lisää ennen kuin he luopuvat lainajaloistaan ja alkavat rakentaa yhteistä kotimaatamme.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsi ei todellakaan kehittänyt suomea kirjakielenä, vaan jarrutteli ja haittasi sen kehittämistä heti Agricolasta alkaen.
Suomi ja Ruotsi tekevät ja ovat tehneet omat virheensä. Vakava haitta Suomelle on kuitenkin se, että osa kansalaisista on ylimielisiä Suomea ja suomalaisuutta kohtaan.

Ruotsi on näiden henkinen kotimaa ja ruotsalaistuotteet heidän tuotteitaan hapansilakasta, Marabousta ja Gevaliasta alkaen.
Tarvitaan vielä 200 vuotta lisää ennen kuin he luopuvat lainajaloistaan ja alkavat rakentaa yhteistä kotimaatamme.

Lue lisää

Hölynpölyä.

Suomalaisen kansallistunteen kehittämisen aloitti ruotsinkielinen sivistyneistö 1800-luvun puolivälissä.
Hitaan alun jälkeen suomen kielen asema oli jo 1890-luvulla varsin vahva.
Ruotsia puhui äidinkielenä vain noin 20 %, mutta se oli hallittava,jos mieli yhteiskunnassa menestyä.
Vasta 1930-luvulla kielitaistelu ratkesi selväksi suomen kielen voitoksi. Ruotsinkielisten osuus on laskenut noin15 %:sta nykyiseen noin 4-5 %:iin.
Kaikki osaavat suomea.

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä.

Suomalaisen kansallistunteen kehittämisen aloitti ruotsinkielinen sivistyneistö 1800-luvun puolivälissä.
Hitaan alun jälkeen suomen kielen asema oli jo 1890-luvulla varsin vahva.
Ruotsia puhui äidinkielenä vain noin 20 %, mutta se oli hallittava,jos mieli yhteiskunnassa menestyä.
Vasta 1930-luvulla kielitaistelu ratkesi selväksi suomen kielen voitoksi. Ruotsinkielisten osuus on laskenut noin15 %:sta nykyiseen noin 4-5 %:iin.
Kaikki osaavat suomea.

Lue lisää

Suomenkielisen rahvaan kansallisuustunne suomalaisena, ei ruotsalaisena eikä venäläisenä oli selvä ja voimakas koko ajan.
Suomen sivistyneistönkin enemmistö oli suomalaisperäistä, pääosin alkuperäisesti suomenkielistä ja suurelta osin yhä suomentaitoista.
Sama päti suureen osaan juuriltaan ruotsalaiseen tai muunmaalaiseen sivistyneistöön, joka oli ollut jo pitkään Suomessa.

Johan olisi ollut kumma jos osa näistä ei olisi alkanut toimia oikeudenmukaisuuden puolesta, siis suomenkielen ja suomenkielisten syrjityn aseman korjaamiseksi.
Olihan valtioyhteyskin Ruotsiin lopullisesti katkennut ja keisari-suuriruhtinaamme (erityisesti A II) kehotti suomenkielen oppimiseen.

Ongelma silloin oli, ja on osin vieläkin, että silloinen ruotsinkielisten enemmistö halusi oman itsekkyytensä, sekä ansiottoman hyödyn ja ylimielisyyden vuoksi vastustaa tätä ja liittyi kiihkomielisiin ruotsalaisuusliikkeisiin. Osa on näissä liikkeissä yhä, nykyään ennenkaikkea omaa ansiotonta hyötyä saadakseen.
On surullista ja maallemme vahingollista jos tämän ja samankaltaisten ongelmien poistumiseen tarvitaan vielä 200 vuotta.

Anonyymi kirjoitti:

Suomenkielisen rahvaan kansallisuustunne suomalaisena, ei ruotsalaisena eikä venäläisenä oli selvä ja voimakas koko ajan.
Suomen sivistyneistönkin enemmistö oli suomalaisperäistä, pääosin alkuperäisesti suomenkielistä ja suurelta osin yhä suomentaitoista.
Sama päti suureen osaan juuriltaan ruotsalaiseen tai muunmaalaiseen sivistyneistöön, joka oli ollut jo pitkään Suomessa.

Johan olisi ollut kumma jos osa näistä ei olisi alkanut toimia oikeudenmukaisuuden puolesta, siis suomenkielen ja suomenkielisten syrjityn aseman korjaamiseksi.
Olihan valtioyhteyskin Ruotsiin lopullisesti katkennut ja keisari-suuriruhtinaamme (erityisesti A II) kehotti suomenkielen oppimiseen.

Ongelma silloin oli, ja on osin vieläkin, että silloinen ruotsinkielisten enemmistö halusi oman itsekkyytensä, sekä ansiottoman hyödyn ja ylimielisyyden vuoksi vastustaa tätä ja liittyi kiihkomielisiin ruotsalaisuusliikkeisiin. Osa on näissä liikkeissä yhä, nykyään ennenkaikkea omaa ansiotonta hyötyä saadakseen.
On surullista ja maallemme vahingollista jos tämän ja samankaltaisten ongelmien poistumiseen tarvitaan vielä 200 vuotta.

Lue lisää

Tuo viimeinen kappale on silkkaa pötyä.

Huomattava osa ruotsinkielisitä alkoi opiskella suomea ja mm. sukunimiä vaihdettiin valtavasti jo 1800-luvun lopulla suomenkielisiin ja varsinkin 1900-luvun alussa.

Mitään kiihkomielisiä ruotsalaisuusliikkeitä ei ole.
Sen sijaan on kaltaisiasi mustamaalaajia.

Anonyymi kirjoitti:

Tuo viimeinen kappale on silkkaa pötyä.

Huomattava osa ruotsinkielisitä alkoi opiskella suomea ja mm. sukunimiä vaihdettiin valtavasti jo 1800-luvun lopulla suomenkielisiin ja varsinkin 1900-luvun alussa.

Mitään kiihkomielisiä ruotsalaisuusliikkeitä ei ole.
Sen sijaan on kaltaisiasi mustamaalaajia.

Lue lisää

Freudenthaleja ja samanhenkisiä Viikinkejä oli ennen suurin joukoin estämässä yhteiskunnallista kehitystä oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Olivat jarruina kaikessa ja yksi pääsyy onnettomuuteen, joka toteutui vuonna 1918.

Vieläkin viikinkejä on. Yhtä suuri ongelma ovat suomenkieliset, jotka myötäilevät näitä oman hyötynsä ja hölmöytensä vuoksi.
Ilman tätä pakottajasakkia nuorisomme voisi kansainvälistyä osamisessaan, kun osaisivat muutakin kuin kaikkien osaamaa englantia ja valtaosalle hyödytöntä ruotsia.

Anonyymi kirjoitti:

Freudenthaleja ja samanhenkisiä Viikinkejä oli ennen suurin joukoin estämässä yhteiskunnallista kehitystä oikeudenmukaisempaan suuntaan.
Olivat jarruina kaikessa ja yksi pääsyy onnettomuuteen, joka toteutui vuonna 1918.

Vieläkin viikinkejä on. Yhtä suuri ongelma ovat suomenkieliset, jotka myötäilevät näitä oman hyötynsä ja hölmöytensä vuoksi.
Ilman tätä pakottajasakkia nuorisomme voisi kansainvälistyä osamisessaan, kun osaisivat muutakin kuin kaikkien osaamaa englantia ja valtaosalle hyödytöntä ruotsia.

Lue lisää

Ruotsinkieliset olivat pitkään autonomian ja itsenäisyydenkin aikana johtoasemissa kehittämässä maamme vaurautta ja demokratiaa.

Heillä on molempiin osuutensa vieläkin. Tosin he puhuvat keskimääräistä parempaa suomea. Sukunimi joskus paljastaa.

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsinkieliset olivat pitkään autonomian ja itsenäisyydenkin aikana johtoasemissa kehittämässä maamme vaurautta ja demokratiaa.

Heillä on molempiin osuutensa vieläkin. Tosin he puhuvat keskimääräistä parempaa suomea. Sukunimi joskus paljastaa.

Lue lisää

Tottakai ruotsinkieliset ovat olleet ja ovat edelleen kehittämässä yhteistä maatamme.
Valitettavasti kuitenkin pieni osa heistä on kiihkomielisiä, eikä tyydy tasa-arvoiseen yhteiskuntaan ja aktiivisesti haittaa suomenkielisen nuorison urakehityksestä etenkin stiftelsiensä harjoittaman poliitikkojen pakkoruotsi-lahjonnan muodossa.

On hienoa että valtaosa ruotsinkielisistä puhuu hyvää suomeakin.
Tärkeintä on, että lähes kaikki työikäiset heistä osaavat vähintään kelvollisesti ruotsia ja suomea.

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä.

Suomalaisen kansallistunteen kehittämisen aloitti ruotsinkielinen sivistyneistö 1800-luvun puolivälissä.
Hitaan alun jälkeen suomen kielen asema oli jo 1890-luvulla varsin vahva.
Ruotsia puhui äidinkielenä vain noin 20 %, mutta se oli hallittava,jos mieli yhteiskunnassa menestyä.
Vasta 1930-luvulla kielitaistelu ratkesi selväksi suomen kielen voitoksi. Ruotsinkielisten osuus on laskenut noin15 %:sta nykyiseen noin 4-5 %:iin.
Kaikki osaavat suomea.

Lue lisää

Venäjä olisi voinnut vaatia Venäjän kieleen heti 1800 luvun alussa tasavertaista asemaa.

Anonyymi kirjoitti:

Venäjä olisi voinnut vaatia Venäjän kieleen heti 1800 luvun alussa tasavertaista asemaa.

Kyllä venäjänkielellä oli hyvä asema Venäjällä jo 1000-luvulta alkaen. Ehkä mongoolimurteet välillä hallitsivat?

Anonyymi kirjoitti:

Venäjä olisi voinnut vaatia Venäjän kieleen heti 1800 luvun alussa tasavertaista asemaa.

Venäjä ei pakkovenäjää vaatinut. Toki G.M.Armfelt piti sen opiskelua tarpeellisena yliopistoon tähtääville ja siellä opiskeleville.
Autonomian alkupuolella venäjän opiskelun tulokset lukiossa ja yliopistossa olivat niin kehnot, että kenraalikuvernööri Bergin johdolla mentiin esittämään osaamisvaatimusten tiukentamista keisari A II:lta.

A II kuitenkin kielsi tämän pedagogisilla perusteilla ja määräsi venäjän pakollisen opiskelun loppumaan. Keisari-suuriruhtinaamme määräsi Senaatin julkaisemaan asetuksen opiskeltavan vieraan kielen valittavuudesta, joka siis samalla poisti pakkovenäjän.
A II kehotti opiskelemaan saksaa, venäjää tai ranskaa, ja ruotsinkielisiä suomea.

Asetus tuli ja oli voimassa toistakymmentä vuotta. Sitä ette löydä helposti, koska kiihkoruotsalaisemme ovat estäneet sen julkaisemisen netissä. Sanomalehdistä kuitenkin sen löytää, ja kertomukset riemust, jonka asetus kansassa synnytti.

Irvokkaimpia esimerkkejä svekomaanien yhä paljolta ohjaamasta historiatieteestämme on Härkosen väitöskirja Kouluylihallituksen päällikön Casimir von Kothenin koulupolitiikasta (SHS 1982).
Väitös käsittelee Kothenin, äärimmäisen häikäilemättömän svekomaanien bulvaanin toimia, joilla tämä sai juonittua venäjän opiskelun uudelleen pakolliseksi.
Väitöskirjassa ei ole EDES viittausta edeltäneeseen valinnaiseen venäjään, eikä A II:n määräyksestä annettuun asetukseen venäjän opiskelun valinnaisuudesta.!!!!

Svekotoimien syy oli, että näin suomenkielisyys vajoaisi vähitellen merkityksettömäksi.
Svekot katsoivat että venäjänkieltä ei voi välttää (olihan Kothenkin jo 3/4-venäläistynyt), mutta Suomikaan ei voi toimia kolmella kielellä.
Suomenkielisyys täytyy siis tappaa, jotta vain ruotsi ja venäjä olisivat merkityksellisiä.

Anonyymi kirjoitti:

Venäjä ei pakkovenäjää vaatinut. Toki G.M.Armfelt piti sen opiskelua tarpeellisena yliopistoon tähtääville ja siellä opiskeleville.
Autonomian alkupuolella venäjän opiskelun tulokset lukiossa ja yliopistossa olivat niin kehnot, että kenraalikuvernööri Bergin johdolla mentiin esittämään osaamisvaatimusten tiukentamista keisari A II:lta.

A II kuitenkin kielsi tämän pedagogisilla perusteilla ja määräsi venäjän pakollisen opiskelun loppumaan. Keisari-suuriruhtinaamme määräsi Senaatin julkaisemaan asetuksen opiskeltavan vieraan kielen valittavuudesta, joka siis samalla poisti pakkovenäjän.
A II kehotti opiskelemaan saksaa, venäjää tai ranskaa, ja ruotsinkielisiä suomea.

Asetus tuli ja oli voimassa toistakymmentä vuotta. Sitä ette löydä helposti, koska kiihkoruotsalaisemme ovat estäneet sen julkaisemisen netissä. Sanomalehdistä kuitenkin sen löytää, ja kertomukset riemust, jonka asetus kansassa synnytti.

Irvokkaimpia esimerkkejä svekomaanien yhä paljolta ohjaamasta historiatieteestämme on Härkosen väitöskirja Kouluylihallituksen päällikön Casimir von Kothenin koulupolitiikasta (SHS 1982).
Väitös käsittelee Kothenin, äärimmäisen häikäilemättömän svekomaanien bulvaanin toimia, joilla tämä sai juonittua venäjän opiskelun uudelleen pakolliseksi.
Väitöskirjassa ei ole EDES viittausta edeltäneeseen valinnaiseen venäjään, eikä A II:n määräyksestä annettuun asetukseen venäjän opiskelun valinnaisuudesta.!!!!

Svekotoimien syy oli, että näin suomenkielisyys vajoaisi vähitellen merkityksettömäksi.
Svekot katsoivat että venäjänkieltä ei voi välttää (olihan Kothenkin jo 3/4-venäläistynyt), mutta Suomikaan ei voi toimia kolmella kielellä.
Suomenkielisyys täytyy siis tappaa, jotta vain ruotsi ja venäjä olisivat merkityksellisiä.

Lue lisää

Suomessa on tutkimuksen vapaus osana sananvapautta.
Mitkään svekomaanit eivät määrää,mitä julkaistaan tai ei.
Moisen väittäminen on lapsellista valehtelua.

"Suomenkielisyys täytyy siis tappaa, jotta vain ruotsi ja venäjä olisivat merkityksellisiä."

Jopas jotakin!Suomen kielen asema parani siis 1850-luvulta alkaen,ensin hitaasti ja sitten nopeammin.

Itsenäisyyden alkaessa suomenkielen valta-asema oli selvä,mutta kielitaistelu riehui ankarana aina ylioppilaiden käsirysyihin asti.
Vasta 1930-luvulla suomi tuli selkeästi yliopiston opetuskieleksi.Vastineeksi Åbo Akademi oli täysin ruotsinkielinen samoin muitakin korkeakouluja.

Anonyymi kirjoitti:

Suomessa on tutkimuksen vapaus osana sananvapautta.
Mitkään svekomaanit eivät määrää,mitä julkaistaan tai ei.
Moisen väittäminen on lapsellista valehtelua.

"Suomenkielisyys täytyy siis tappaa, jotta vain ruotsi ja venäjä olisivat merkityksellisiä."

Jopas jotakin!Suomen kielen asema parani siis 1850-luvulta alkaen,ensin hitaasti ja sitten nopeammin.

Itsenäisyyden alkaessa suomenkielen valta-asema oli selvä,mutta kielitaistelu riehui ankarana aina ylioppilaiden käsirysyihin asti.
Vasta 1930-luvulla suomi tuli selkeästi yliopiston opetuskieleksi.Vastineeksi Åbo Akademi oli täysin ruotsinkielinen samoin muitakin korkeakouluja.

Lue lisää

Selittelet hyvin tunnettuja asioita omalla tavallasi, mutta et ole pystynyt etkä pysty kumoamaan esittämääni miltään osin. Ennen kuin selvennän tätä, totean esittämäsi uuden perättömyden. Väität suomenkielen aseman parantuneen1850-luvulta lähtien:
Vuonna 1850 tuli svekojen (mm. L.G. von Haartman, jolle suomi oli le langue de Percelä) juonittelema asetus, joka salli julkaista suomeksi vain hartaus- ja maatalouskirjallisuutta.

Mennään sitten muihin harhautusyrityksiisi. Kaivapa esiin Keisarillisen Majesteetin Armollinen Julistus 9.2.1863 opintokielten valinnaisuudesta ylimmässä opetuksessa maassamme. Etkö löydä, vaikka muut merkitykselliset asetukset siltä ajalta ovat netissä.
Tämä ei, koska asia on liian kiusallinen nykypäivän pakottajille.

Voit kyllä lukea esimerkiksi Helsingin Uutisista 26.1.1863 https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/447529?page=1 ennakkoriemun asetuksesta :
"Toinen yhtä iloinen ja jo kauwanodotettu sanoma on, että wenäjän kielen opettaminen wäkinäisenä opetusaineena on lakkautettu.
Asetuksen sitten tultua ulos, se julkaistiin eri lehdissä. Onneksi pakottajasvekot eivät pysty sensuroimaan vanhoja lehtiä!

Selittelet sitten maamme (historia)tieteen muka riippumattomuutta svekoarvoista.
Miten sitten selittelet että väitöskirjassa, joka koskee opiskelukielten valinnallisuuden taanneen asetuksen myöhempää kaatamista inhotun von Kothenin juonilla, ei ole viitettä eikä mainintaa asetuksesta ja käytännöstä, jonka von Kothen onnistui saamaan kumotuksi.

Mitä "tohtoritasoista" historian tutkimusta tällainen on, jossa asian kannalta mitä keskeisin lähtökohta sivuutetaan täysin - svekomaaneille kiusallisena.
Kaiken kruunuksi väitös julkaistiin Suomen Historiallisen Seuran tutkimussarjassa! Väitös vieläpä suurella innolla selittelee, että von Kothen ei tehnyt tekosiaan vihamielisyydestä suomenkieltä kohtaan - vaikka tämä on kumoamatonta.
Mieshän sylkäistiin jo kerran inhottuna pois maasta, ja bulvaanityönsä tehtyään sylkäistiin lopullisesti syvästi halveksittuna - oli tullut kiusalliseksi svekotoimeksiantajilleen.

Vähemmistöä voidaan pitää tyytyväisenä myös antamalla sille merkityksettömiä etuoikeuksia.

Se on kokonaisuuden etu,mitä kiihkosuomalaiset typerykset eivät ymmärrä.

Itsenäisessä Suomessa on suomenkieli virallinen kieli, ruotsin vallan aikana ei ollut.

Ruotsin kielen asema virallisena kielenä tulisi lakkauttaa, ja tuskin se kenenkään mielestä syrjivää olisi, koska: "Monikielisyys on tavallinen ilmiö. Tänäkin päivänä englannin kieli on välttämättömyys monella alalla. On puhuttava tai kirjoitettava englanniksi, jotta saa tärkeät kuulijat ja lukijat"

Hölynpölyä.

Suomi on täysivaltainen länsimainen demokratia.

Ruotsiin on hyvät suhteet pienen piirin vihakampanjasta huolimatta.

Anonyymi kirjoitti:

Hölynpölyä.

Suomi on täysivaltainen länsimainen demokratia.

Ruotsiin on hyvät suhteet pienen piirin vihakampanjasta huolimatta.

Ruotsiin olisivatkin toimivaa paremmat suhteet ilman omia kiihkoruotsalaisiamme ja heidän suomenkielisiä juoksupoikiaan/tyttöjään
Nämä jälkifreudenthalit ovat aiheuttavat näille suhteille ja omalle maallemme jatkuvasti hallaa..

Anonyymi kirjoitti:

Ruotsiin olisivatkin toimivaa paremmat suhteet ilman omia kiihkoruotsalaisiamme ja heidän suomenkielisiä juoksupoikiaan/tyttöjään
Nämä jälkifreudenthalit ovat aiheuttavat näille suhteille ja omalle maallemme jatkuvasti hallaa..

Lue lisää

Vihakampanjaa harjoittavat vain kiihkosuomalaiset,kuten tälläkin palstalla ilmenee.
Mitään kiihkoruotsalaisia saati heidän juoksupoikiaan ei edes ole olemassa.

Anonyymi kirjoitti:

Vihakampanjaa harjoittavat vain kiihkosuomalaiset,kuten tälläkin palstalla ilmenee.
Mitään kiihkoruotsalaisia saati heidän juoksupoikiaan ei edes ole olemassa.

Tapahtuneista asioista kertominen ei ole mitään vihakampanjaa.

Esim. tämäkin on tapahtunut oikeasti:


Vuonna 1646 annettiin julistus, että jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia, on talot poltettava, ja hän on henkipatto jokaisen ruotsalaisen edessä.[8] Suomen kieli oli täydellisesti kielletty ja suomenkielisten kirjojen lukeminen johti joissakin tapauksissa vangitsemiseen vielä 1700-luvulla.

Anonyymi kirjoitti:

Tapahtuneista asioista kertominen ei ole mitään vihakampanjaa.

Esim. tämäkin on tapahtunut oikeasti:


Vuonna 1646 annettiin julistus, että jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia, on talot poltettava, ja hän on henkipatto jokaisen ruotsalaisen edessä.[8] Suomen kieli oli täydellisesti kielletty ja suomenkielisten kirjojen lukeminen johti joissakin tapauksissa vangitsemiseen vielä 1700-luvulla.

Lue lisää

Maailman kevyin pakkoruotsi! Riittää, kun "haluaa" oppia. Mitään ei tarvitse osata!

Anonyymi kirjoitti:

Tapahtuneista asioista kertominen ei ole mitään vihakampanjaa.

Esim. tämäkin on tapahtunut oikeasti:


Vuonna 1646 annettiin julistus, että jokaiselta suomalaiselta, joka ei halunnut oppia ruotsia, on talot poltettava, ja hän on henkipatto jokaisen ruotsalaisen edessä.[8] Suomen kieli oli täydellisesti kielletty ja suomenkielisten kirjojen lukeminen johti joissakin tapauksissa vangitsemiseen vielä 1700-luvulla.

Lue lisää

Unohdit mainita,että tämä koski vain Värmlantiin muuttaneita.

Ei toki sentään mitään vihakampanjaa.Muuten vain unohtui.

Anonyymi kirjoitti:

Unohdit mainita,että tämä koski vain Värmlantiin muuttaneita.

Ei toki sentään mitään vihakampanjaa.Muuten vain unohtui.

Onko se sitten muka jotenkin kumoava asia, että ne, ketkä Ruotsin Kruunu kutsui asuttamaan Ruotsin erämaita julistettiin lainsuojattomiksi, ja heidän omaisuutensa ryöstettiin?

Herättääkö tämä sitten sinussa vihaa?

Näin todellakin tapahtui!

Anonyymi kirjoitti:

Unohdit mainita,että tämä koski vain Värmlantiin muuttaneita.

Ei toki sentään mitään vihakampanjaa.Muuten vain unohtui.

Kelpaako sitten todellinen vihakampanja. Se kohdistui Suomea ja kaikkia meitä vastaan:

"...Finland borde inte tillåtas uppblomstra, dels därför att det skulle innebära konkurrens med Sverige, och dels därför att ett mer utvecklat Finland skulle uppväcka rovlystnad och tvinga Sverige till dyra försvarsanstalter och kanske krig."
Friherre Gustaf Johan Ehrensvärd [Kustaa III:n kamariherra, siis kuninkaan lähin alainen]
Dagboksanteckningar förda vid Gustaf III:s hof (Norstedt, 1877-78).

Ruotsi ei siis halunnut laittaa tikkua ristiin Suomen puolustuksen suhteen, mutta halusi riistää maksimaalisesti ja estää kehitys maassamme.
Ehrensvärdin kirjaamien pohdintojen tuloksena mm. kuninkaan pöydällä jo pitkään valmiina odottaneet Tampereen ja Kuopion kaupunkioikeusanomukset lykkäytyivät usealla vuodella.

Suomen historiatiede oli joitakin vuosia itsenäistymisemme jälkeen riippumatonta tiedettä, eli vapautettu omien svekomaaniemme tiukasta sensuurista.
Tältä ajalta on mm. Einar Juveliuksen (Juva) väitöstutkimus Suomen Puolustuskysymys Ison- ja Pikkuvihan välisenä aikana (SHS, Historiallisia tutkimuksia II, 1919)

Väitöksen Ruotsin arkistoissa kirjatut luvut osoittavat valtakunnan linnoitustöiden kustannusten jakautumisen: 76.3 % Riikinruotsiin, 15.7% Stralsundiin ja 8.0 % !!!!!!!!
Voiko täydellistä piittaamattomuutta Suomesta osoittaa näitä lukuja selvemmin.
Jopa Stralsundin linnoitukseen Itämeren etelärannalla uhrattiin rahaa lähes kaksinkertaisesti koko Suomeen verrattuna.

Etteko Te ruotsikiihkoilijat häpeä. Ettekö häpeä valehteluanne ja oman maanne ja kansanne halveksimista ?!