Euroopan kehitysmaissakin on metsänhoito paremmalla tolalla kuin Suomessa, puhumattakaan vaikkapa Saksan metsänhoidon tavoista. https://www.verkkouutiset.fi/professori-suomalaisilla-on-harhainen-kasitys-maamme-metsatalouden-laadusta/#b13c2fdf
Suomalaiet takamatkalla metsänhoidossakin
Anonyymi
27123
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Ja sitten artikkelin ensimmäinen kommentoija puhuu oman pesän likaajista, ollessaan haluton tunnustamaan tosiasiota.
Torjunta on kovaa. Kysehän ei ole oman pesän likaamisesta, kun kansainvälisesti Suomen "metsänhoitoa" pidetään yksisilmäisenä ja alkeellisena. Kyse on Suomen omasta harhaisesta käsityksestä omasta erinomaisuudestamme.
Metsien avohakkuu välttämätöntä luonnolle, jopa välttämätöntä.
Se kuin lapsen syntymä, uuden elämän alku.
Siellä täällä avohakkuut virkistää luontoa, hyvää ilmaston suojelua,
kun uusi kasvu alkaa kuin lapsen syntymää. Uusi elämä on aina parasta
kaiken kannalta. Uusi alku ottaa aikansa vaihdellen eri yksilöillä. mm vasikka eläimet on ihan heti kohta jalkeilla, meillä ihmisillä samaan menee vuosi.
Luonto toipuu muutamassa vuodessa uuteen uhoistukseen, esim taimikot
kasvaa hyvin kun valoa on, sitovat siinä vaiheessa hyvin ilmaston hiiltä, jota vanha kituva puu ei enää tee, johon monet taudit iskeneet, ja taudit leviää terveisiinkin puihin.
Ennen kulotettiin metsä se ei nykytyyliin sovi, aukot ajaa sen asian, luonnon monimuotoisuus tulee esille, kun aurinko -armas pääsee paistamaan paikkoihin mihin ei puuston aikaan päässyt. mm marjat tulee esille esille myös. esim puolukka on sellainen joka juuri monen muun tapaan tykkää avohakkuista.
Metsän eläimistä ja kasvisto on rikkaimmillaan aukon ja vanhan metsän rajalla. Siinä kohtaavat niin venhan metsän lajit kuin aukon pioneerilajit.
Viitisen vuotta sitten talvella hakattu aukko istutettiin heti seuraavana keväänä, ensimmäinen kesä aukko puski lähinnä heinää, mutta jo toisena kesänä esim. ahomansikkaa aivan punaisenaan, seuraavana jo vadelmaa jne.
Kuusentaimet venyivät alkuun muutaman sentin vuodessa, mutta nyt jo 20-30 cm kesässä, koivua ja muuta lehtipuuta lykkää myös joten raivaus kohta edesssä. Teeri pesii aukossa, pikkulintuja ties kuinka paljon. Aukon reunamilla ja kantojen kupeilla mustikkaa ja puolukkaa pilvin pimein. Hirvet järsii lehtipuita, jänikset viihtyy myös hyvin uutta kasvustoa mutustaessaan.
Viisi vuotta eteenpäin ja kuuset jo pari-kolmemetrisiä jollei ylikin, riistatiheiköt kuhisee elukkaa jne. Hiiltä sitoutuu ja maailma pelastuu.
Jos avohakkuut kielletään niin samalla pitää kieltää metsäpalojen sammutus.
Kohta vaaditaan metsäpalojen sammutuskieltoa. Kuka ehtii ensin - Maria Ohisalo, Krista Mikkonen, Emma Kari?
Näitä vihreitä professoreita ym niin noteerata, he puhuu vain vihreää politiikkaa.
Kopiopa muutama tarinankertojajuttu vielä tämän lisäkin, niin tyhmempikin ymmärtää vedätyksesi.
Unohdit ajan ennen kulotusta.
Koska Suomessa metsätkin ovat täysin erilaisia kaikkien muitten maitten metsiin verratuina, niin ne vaativat muutaman kymmenen vuoden välein parturoinnin ja uuden yksilaatuisen taimikon istutustyön. Rinnankorkeudelta yli 25 senttinen puu katsotaan järeäksi, vaikka muissa maissa se kasvatetaan vähintäin nelinkertaiseksi.
Koko rikukasta keitetään sellulosaksi, joka on alhaisin puun kättöasteen luokka. Tämä, vaikka meillä olisi mahdollisuus tehdä kunnon tili harsintahakkuun ja jatkuvan kasvastuksen menetelmillä.
Ei se ole mitään kopiointia vaan totista totta, kun omaani siirrin tännekkin ihan oppimismielessä miten metsiä tulisi hoitaa, joita juuri avohakkuut tekee hyvää muullekkin kasvaustolle. Ei metsiä tule jättää sairastamaan, kun olemassa tuttu keino sen torjumiseksi.
Olisiko opiskelu- uran laventamisesta hyötyä ymmärtää paremmin metsänhoidonkin järkiviä tapoja? Vai oilisiko opiskelu peräti ulkomailla antamassa parempaa katsontakulmaa metsien hoitoon? Suomen varakkaimmat maanviljelijät ovat myös antamassa neuvojaan aloitteliville metsänhoidon ymmärtäjille. Antti Herlin voisi olla tästä esimerkki. Tiedon jalostaminen ei pitäsi olla vaikeata, vain hiukan aikaa vievää.
Miten Suomen metsät ikinä levisivät tänne kun kukaan ei ollut jääkauden jälkeen avohakkaamassa?
Avohakkuut oli alunperin väliaikainen kriisitoimi, joka otettiin käyttöön 1939 kun sellutehtaiden ja sahojen puuhuolto kriisiytyi. Käytäntöä jatkettiin, kun sodan jälkeen oli pulaa ulkomaanvaluutasta.
Avohakkuut on siis keksitty vain ja pelkästään metsäteollisuuden puunhankitaa varten. Kukaan ei ajatellut metsän kasvua ja vielä vähemmän luontoa. Sodan jälkeen hakattiin raiskioiksi vanhoja metsiä, joihin ei kirves juuri ollut koskenut koskaan.
Samaa mieltä. Avohakkuita suositaan nykyäänkin liikaa. Niiden sijasta pitäisi käyttää siemenpuu- (S), ylispuu- (Y) ja harvennushakkuut (H1-3). Samalla jatkuvan kasvun metsä uudistuisi puustollisesti, esim. kerran viidessätoista - kahdessakymmenessä vuodessa.
Mitähän sulle pitäs kertoo?
No, et sä ymmärtäs. Kerrot vain vihreitten jatkumoa, kun joku vihreä prorofessori sanaa.
Yksi "metsäasiantuntija" tuossa yllä väittää avohakkuiden olevan välttämätöntä metsän uudistumiselle, vaikka koko avohakkuuhomma keksittiin muutama kymmenen vuotta sitten yltiöpäisyyden lisääntymisenä, kun metsäkoneet ja motot tulivat yleisiksi. Sitä ennen satoja vuosia ei kukaan tuntenut kaikkien puitten kaatamista kerralla jopa kymmenien hehtaareitten suuriksi aukokoiksi. Jaa, että kaskenpoltto? Se oli pienten alueitten raivausta käsityönä pientä viljelytarvetta varten. Jaa, ettäkö tervanpoltto? Kuka ihme olisi koko metsän tuhonnut kilometrin säteellä, ei kukaan.
Kysymys oli korjuun tehokkuudesta ja puun tarjonnan varmistamisesta, jotta hinta pysyy sellutehtaille sopivalla tasolla. Suomessa ei oikeastaan hoideta metsiä vaan metsäteollisuutta. Metsien käsittely on täysin alisteinen metsäteollisuuden etenkin selluteollisuuden eduille.
Ei kaskeamisen ja tervanpoltonkaan seuraukset metsäluonnolle olleet mitenkään eriomaisia, mutta ihmisen ja suomalaisenkin pitäisi kehittyä. Se, että ennen on asioita hoidettu päin p*settä ei tarkoita että jatkossa ei pitäisi pyrkiä parempaan.
Avohakkuut lisää elämää. Se toiaan kuin lapsen syntymä, uuden elämn alku.
VIHRE UUNO LUULEE ETTÄ KAIKKI AVOHAKATAAN. Ei niin vaan avohakkuut tehdään nykyisin rajatuille alueille, se on uuden elämän muodostaja. mm metsämarjat siinä seuraa perässä. Vihaako tämä uuno marjojakin.
Uunosi on metsän omistaja, joka tekee jatkuvan kasvatuksen hakkuusopimuksia aivan joka talvelle. Myös tälle talvelle on sopimus allekirjoitettuna. Entä itse sinä. Mikä on metsänomistukseksi noin niin kuin tasavertaisen keskustelun perustaksi.
Uuno ei ole Vihreitten (eikä myöskään Keskustapuolueen) jäsen , mutta on Kokoomuksen jäsen.
Lue päivän lehdet, 15-11-2021.
Verkkouutisten kolumni on hyvä ja tarpeellinen.
Suomalaiset ovat umpioituneet kuvitelmaansa Suomesta metsänhoidon mallimaana. Tämä on kaukana todellisuudesta. Suomi on lähempänä varoittavaa esimerkkiä kuin esimerkkiä. Suomessa ei ole metsäpolitiikkaa, vaan metsäteollisuuspolitiikka. Suomen oikeat metsät on pitkälti hävitetty ja tilalle on tullut ja tulee selluteollisuuden tarpeisiin optimoituja puupeltoja.
Otetaan yksi esimerkki: luontaisesti Suomessa kasvaa 25 lajia puita / isoja puumaiseksi kasvavia pensaita. Taloudellista merkitystä on neljällä lajilla: kuusi, mänty, hieskoivu ja rauduskoivu. Ns. "metsänhoito" keskittyy vain noiden neljän lajin menestymiseen ja niistäkin enimmäkseen kahden havupuun. Loput yli 20 lajia on lähinnä hävityksen kohteena.
Toinen esimerkki: Puola on pinta-alaltaan vähän Suomea pienempi maa. Suomi kehuu itseään "Euroopan metsäisimpänä maana" ja Puolasta onkin metsän peitossa vain runsas kolmannes. Puolan metsissä oleva puumäärä on kuitenkin suurempi kuin Suomen metsien yhteenlaskettu puumäärä. Meillä kun "metsät" ovat paljolti keskenkasvuisia (yksilajisia) taimikoita eikä millään mittarilla metsiä.
Avohakkuut on kielletty monissa maissa. Ympäristötuholaisen maineessa oleva Kiinakin on rauhoittanut kaikki vanhat metsänsä eikä hakkaa juuri muitakaan metsiään, mutta istuttaa uusia. Yhdysvaltojen sateliittikuviin perustuvien arvioiden mukaan eniten metsäalaa viime vuosikymmeninä lisännyt maa maailmassa on Kiina. Intia on niin ikään lisännyt metsäalaansa.
Mitä jos muissa Euroopan maissa istutettaisiin ensin metsät takaisin nummille ja tasangoille?
Sitten viilataisiin pilkkuja, kun edes perus asiat olisivat jotenkin aluillaan.
Leppä olisi voinut jättää itsensä nolaamisen rinnastamalla metsäpalon ja avohakkuun.
Tämä Suomessa toteutettu metsien avohakkuu menetelmä on aiheuttanut metsiemme yksipuolistumisen ja nuortumisen niin että todellisia vanhoja monipuolisen puuston omaavia metsiä alkaa olla jo vähemmistönä.
Olen itse 81v ja omistanut perikunnan metsää koko ikäni. Vanhempani hoitivat metsää jatkuvan kasvatuksen menetelmällä joten puusto oli monipuolista johtuen kasvupaikan olosuhteista. Koskaan mitään aluetta ei hakattu paljaaksi joten aina oli monipuolinen puusto kymmenien hehtaarien alueella.
Kun perikunta lakkautettiin ja maa-ja metsäalueet myytiin uudelle omistajalle tämä yli sata vuotta vanha metsäaluekin hakattiin suuriksi aukoiksi joissa ei edes mustikat menesty metsäkoneiden jäljiltä.
Tunnen suurta surua entisen kotimetsäni hävityksestä ja siitå että en itse omalta osaltani pystynyt metsääni suojelemaan.
Kepu on jälleen esillä ja taas negatiivisessa mielessä. Tehkää pian parannus, muuten teidän perii hukka.
Avohakkuut on niin kepulaista, niin kepulaista...
Piiperöt itkee ja puuta kaatuu.
Sellaista on maailman meno.
Avohakkuut lisäävät luonnon monimuotoisuutta. Hakatulle alueelle tulee eri tyyppinen kasvusto kuin ympärillä olevassa vanhassa metsässä.
Taidat puhua asiaa. Eihän suomalaisilla ole edes kotimaisia metsänhoito koneita omatoimiselle metsänomistajalle ja hoitajalle.
Jos Suomessa olisi oikeaa metsäosaamista niin kait täällä olisi kotimaisia vempeleitä metsänhoitohommiin? Nyt ei näy ei ensimmäistäkään kotimaista moottori-ja raivaussaha valmistajaa. Miksi näin, kysynpähän vaan?