Johdinautot

Niin Turkuun tuli 1800-luvun lopulla raitioliikenne, mutta se mitä Tampereelle suunniteltiin mitä sille tapahtui miksi hanke kaatui? Voisiko nykypäivänä tehdä raitioliikennettä Tampereelle?
Helsinkiin ja Tampereelle tuli ne johdinautot joskus 40-luvun lopulla ja Tampereella loppui 1977 ja Helsingissä 1985......

Johdinautoja suunnitellaan jatkuvasti lisää. Johdinauto on huomattavasti ratikkaa joustavampi. Nykyaikainen johdinauto ylittää risteykset, kääntyy reitin päätepisteessä, paikoittuu halliin jne. akustonsa turvin. Monimutkaisia johdotuksia ei tarvita. Samoin johdinauto ohittaa pysäkille pysähtyneen "kaverinsa" tarpeen vaatiessa. Jo nykyisellä sähkömoottoritekniikalla moottorit saadaan mahtumaan pyörien napoihin, joten johdinauton tekniikka on akuista huolimatta kevyempi, kuin vastaavan dieselmoottoribussin. Johdinauto kulkee kumipyörillä kuiskaten, ratikka kolistelee ja kitisee pitkin kiskoja metallin melutessa metallia vasten. Ratikka vaatii monimutkaisemman johdotuksen kuin johdinauto. Ratikka ei ohita mitään, vaan kulkee kiskojaan pitkin päin mitä tahansa eteensä juuttunutta. Ratikka ei pysähdy nopeasti, sillä metallien välillle ei muodostu kunnollista kitkaa, toisin kuin kumin ja asfaltin. Ratikan kiskojen rakentaminen ja reittien muuttaminen on kallista, johdinauton johtimien rakentaminen ja jatkaminen kiskojen rakentamiseen verrattuna halpaa. Kiskoihin perustuvat ratkaisut ovat 1800-luvulle jämähtänyttä ajattelua. Haluatko lisää perusteluja, vai joko ymmärrät?

JärjenÄäni kirjoitti:

Johdinautoja suunnitellaan jatkuvasti lisää. Johdinauto on huomattavasti ratikkaa joustavampi. Nykyaikainen johdinauto ylittää risteykset, kääntyy reitin päätepisteessä, paikoittuu halliin jne. akustonsa turvin. Monimutkaisia johdotuksia ei tarvita. Samoin johdinauto ohittaa pysäkille pysähtyneen "kaverinsa" tarpeen vaatiessa. Jo nykyisellä sähkömoottoritekniikalla moottorit saadaan mahtumaan pyörien napoihin, joten johdinauton tekniikka on akuista huolimatta kevyempi, kuin vastaavan dieselmoottoribussin. Johdinauto kulkee kumipyörillä kuiskaten, ratikka kolistelee ja kitisee pitkin kiskoja metallin melutessa metallia vasten. Ratikka vaatii monimutkaisemman johdotuksen kuin johdinauto. Ratikka ei ohita mitään, vaan kulkee kiskojaan pitkin päin mitä tahansa eteensä juuttunutta. Ratikka ei pysähdy nopeasti, sillä metallien välillle ei muodostu kunnollista kitkaa, toisin kuin kumin ja asfaltin. Ratikan kiskojen rakentaminen ja reittien muuttaminen on kallista, johdinauton johtimien rakentaminen ja jatkaminen kiskojen rakentamiseen verrattuna halpaa. Kiskoihin perustuvat ratkaisut ovat 1800-luvulle jämähtänyttä ajattelua. Haluatko lisää perusteluja, vai joko ymmärrät?

Lue lisää

Ei tarvi lisää, tämä oli loistavaa tekstiä. Hieman provoillen laitoin tuon kirjoitukseni sillä en tiedä näistä nykyisistä vehkeistä paljoakaan, ainoat mitä on tallinnassa nähnyt, aaargh mitä vehkeitä.

Vai että akutkin niissä... on se aika mennyt eteenpäin.

Ovatkohan tietosi jääneet 70-luvulle, jolloin johdinautot leimattiin itäblokin kulkuneuvoiksi? Vai eivätkö esim. Saksa ja Ranska ole sivistysmaita, niissä johdinautoja on paljon?

JärjenÄäni kirjoitti:

Johdinautoja suunnitellaan jatkuvasti lisää. Johdinauto on huomattavasti ratikkaa joustavampi. Nykyaikainen johdinauto ylittää risteykset, kääntyy reitin päätepisteessä, paikoittuu halliin jne. akustonsa turvin. Monimutkaisia johdotuksia ei tarvita. Samoin johdinauto ohittaa pysäkille pysähtyneen "kaverinsa" tarpeen vaatiessa. Jo nykyisellä sähkömoottoritekniikalla moottorit saadaan mahtumaan pyörien napoihin, joten johdinauton tekniikka on akuista huolimatta kevyempi, kuin vastaavan dieselmoottoribussin. Johdinauto kulkee kumipyörillä kuiskaten, ratikka kolistelee ja kitisee pitkin kiskoja metallin melutessa metallia vasten. Ratikka vaatii monimutkaisemman johdotuksen kuin johdinauto. Ratikka ei ohita mitään, vaan kulkee kiskojaan pitkin päin mitä tahansa eteensä juuttunutta. Ratikka ei pysähdy nopeasti, sillä metallien välillle ei muodostu kunnollista kitkaa, toisin kuin kumin ja asfaltin. Ratikan kiskojen rakentaminen ja reittien muuttaminen on kallista, johdinauton johtimien rakentaminen ja jatkaminen kiskojen rakentamiseen verrattuna halpaa. Kiskoihin perustuvat ratkaisut ovat 1800-luvulle jämähtänyttä ajattelua. Haluatko lisää perusteluja, vai joko ymmärrät?

Lue lisää

"Ratikka vaatii monimutkaisemman johdotuksen kuin johdinauto".

Onkohan tosiaan noin? Ratikassa on vain yksi ajojohto, koska se saa maadotuksen ratakistosta. Johdinauto ei voi ottaa maadotuksta tiestä, joten esim. Tallinassa johdiautoilla on kaksi johtoa

Vai ei ole johdinautoja käytössä missään sivistysvaltiossa? Eikö siinä tapauksessa Ruotsi (Landskrona), USA (San Francisco), Saksa (Solingen), Itävalta (Salzburg), Sveitsi (Lausanne), tai Ranska (Nancy) ole sivistysvaltioita? Ja huom: Suluissa olevia esimerkkikaupunkeja löytyy monesta muustakin kaupungista esim. Saksasta ja Sveitsistä.

Mitäs korkealla kadun yllä kulkevat ilmajohdot ketään häiritsevät? Esteettisesti vai turvallisuutta vaarantaen? Johdinauto pystyy pitkien kääntyilevän virroittimensa ansiosta ohittamaan esim. edessä olevan pysähtyneen bussin. Maailmalla johdinautoliikenne on kehittynyt huomattavasti jostain 60-luvulta. Silloin jos edessä oli ohitse pääsemätön este, tai "sarvet" irtosivat langoista niin matka tyssäsi siihen. Nytkyisin johdinautojen tehokkaat akut mahdollistavat ajamisen ilman lankoja. Ja jos pitää ajaa todella pitkä matka ilman sähköä niin on olemassa hybridijohdinautoja, joissa on myös dieselmootori sähkökoneen lisäksi.

Pikaraitiovaunut ovat toki raskaasti kuormitetuilla tiheällä vuorovälillä (5-10 min.)parempi ratkaisu kuin bussi (diesel tai sähkö). Esimerkkeinä vaikkapa Hesasta Jokeri-linja (550) ja Tampereelta Hervannan linja 23. Mutta jos vuoroväli on 15-20 min. on johdinautokin varsin järkevä hankinta. Esim. vaikkapa Tampereelta linja 22. Samalla kannattaa muistaa johdinauton hyötyjä: Hiljaisuus, saasteettomuus, parempi voimansiirto ja halvemmat ajokustannukset.

Jos kaupunkiin suunnitellaan ratikoita ja johdinautoja (esim. Tampere) olisi hyvä suunnitella tarkkaan mitkä runkolinjat muuttaa ratikoiksi ja mitkä johdinautoiksi, mutta käytännössä nämä kaksi kulkuneuvoa eivät sulje toisiaan pois.

Lisäänpä tuohon edelliseeni vielä että Taksikuljetus Oy ajaa Espoossa linjaa 16 tuollaisella Mercedes Benz Citolla eli diesel-sähköbussin kyytiin pääsee siis Espoossakin.

Turussa on siis käsittääkseni kaksi Citoa, jotka ovat päivittäisessä käytössä palvelulinjoilla.
Varsinaista ajoakkua Citossa ei ole, vaan järjestelmä on sarjahybridi-tyyppinen. Siinä Dieselaggregaatti tuottaa sähkö ajomoottor(e)ille.