Hissien jälkiasennusten jako eri porraskäytävissä

Anonyymi

Taloyhtiössäni on kaksi erilaista portaikkoa ja toisen porraskäytävän hissiasennuksen hinta on kaksinkertainen toiseen verrattuna, koska vaadittavat rakennustekniset muutokset on suuremmat. Mistähän löytäisi tietoa, lasketaanko kummankin porraskäytävän kustannukset yhteen ja jaetaan kerrosten ja pinta-alojen suhteen vai maksaako kunkin porraskäytävän asukkaat vain omasta hissistään?

12

98

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Asia selviää yhtiöjärjestystä tutkimalla. Yleensä sen mukaan nämä tulevat osakkeiden lukumäärän mukaan jaettaviksi kustannuksiksi. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole huomioitu eri rappujen ominaisuuksia osakemäärässä, niin sitten ei voi mitään. Viimeistään hankesuunnittelun alkuun olisi asia pitänyt tehdä selväksi.

      • Anonyymi

        Yhtiöjärjestyksessä ei ole tällaisestä asiasta mitään mainintaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhtiöjärjestyksessä ei ole tällaisestä asiasta mitään mainintaa.

        Kyllä yhtiöjärjestyksessä taatusti on osakemäärät. Kustannukset jaetaan osakkeiden ei neliöiden mukaan.

        Eli jos hissit maksaa 500000euroa ja osakkeiden lukumäärä on 5000 niin yksi osake maksaa 100 euroa. Sitten yhtiöjärjestyksestä katsotaan kunkin asunnon osakemäärä.

        Näin kustannus tulee tasapuolisesti kaikille osakkeiden lukumäärän mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä yhtiöjärjestyksessä taatusti on osakemäärät. Kustannukset jaetaan osakkeiden ei neliöiden mukaan.

        Eli jos hissit maksaa 500000euroa ja osakkeiden lukumäärä on 5000 niin yksi osake maksaa 100 euroa. Sitten yhtiöjärjestyksestä katsotaan kunkin asunnon osakemäärä.

        Näin kustannus tulee tasapuolisesti kaikille osakkeiden lukumäärän mukaan.

        Ei tasapuolisesti koska osakemääriä ei jyvitetä jonkin tulevan hissikuilun rakenteiden perusteella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tasapuolisesti koska osakemääriä ei jyvitetä jonkin tulevan hissikuilun rakenteiden perusteella.

        Jos katsot niitä osakemääriä yhtiöjärjestyksessä niin yleensä ylemmän kerroksen samankokokoisella asunnolla on enemmän osakkeita kuin alimmassa kerroksessa. Näin "yläkerta" maksaa enemmän.

        Nämä ovat olleet selvillä jo ennen hanketta, olisi kannattanut puuttua asiaan silloin. Nyt ei voi kun maksaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos katsot niitä osakemääriä yhtiöjärjestyksessä niin yleensä ylemmän kerroksen samankokokoisella asunnolla on enemmän osakkeita kuin alimmassa kerroksessa. Näin "yläkerta" maksaa enemmän.

        Nämä ovat olleet selvillä jo ennen hanketta, olisi kannattanut puuttua asiaan silloin. Nyt ei voi kun maksaa

        "Jos katsot niitä osakemääriä yhtiöjärjestyksessä niin yleensä ylemmän kerroksen samankokokoisella asunnolla on enemmän osakkeita kuin alimmassa kerroksessa. Näin "yläkerta" maksaa enemmän.

        Nämä ovat olleet selvillä jo ennen hanketta, olisi kannattanut puuttua asiaan silloin. Nyt ei voi kun maksaa".

        Voidaan ne jyvittää yhtiöjärjestyksessä neliöidenkin mukaan. Huomioitavaa on kuitenkin se, että ainoa asia jossa voidaan kasvattaa yksittäisen osakkaan maksuvelvollisuutta on huoneistokohtainen vedenmittaus ja hissihankkeessa ylemmille kerroksille voidaan jyvittää suurempi maksuosuus, kaikki muu vaatii jokaisen osakkaan suostumuksen. Eli itse hissin asennuskustannukset eivät ole peruste, pelkästään asunnon sijaintikerros.

        Hissittömän talon yläkerrokset eivät ole mikään myyntivaltti, eli tuo jyvitys vastikeperusteessa koskee lähinnä ennen vuotta 1950 rakennettuja yhtiöitä kantakaupungissa, joissa oli hissilliset porraskäytävät kadunpuoleisessa rakennuksessa ("parempien ihmisten" osassa yhtiötä) ja sitten matalampi rakennus sisäpihalla, jossa ei ollut hissiä.

        Onhan noissa hissikuluissa muutenkin säätämisen mahdollisuutta, tiedän yhtiöitä, joissa vain hissin rakennuskustannuksiin osallistuneet huoneistot voivat käyttää hissiä, maksavat toki sitten hissivastiketta. Tiedän myös yhtiöitä, joissa on rakennettu ullakkoasuntoja, joissa hissi kulkee vain niihin.

        Hissin rakentaminen on kuitenkin sellainen sijoitus, joka siirtyy suoraan asunnon arvoon. Olen 17 vuotisen kiinteistönvälittäjäurani aikana myynyt hissittömän kerrostalon 7. kerroksen yksiön, ei muuten revitty käsistä. Hissittömän talon 5. kerroksen vessaton yksiö ei sekään ollut kovinkaan haluttu tapaus, sain sen myytyä sijoitusasunnoksi viherpiipertäjälle, joka sitten aikoi asentaa siihen suihkun ja biokäymälän (noita ituhippejä ei vuonna 2008 ollut yhtä helppo löytää kuin tänä päivänä).

        Tänä päivänä jokainen asunto, joka on hissittömässä talossa ja toista kerrosta korkeammalla, kärsii arvonalenemaa, edes nuoret eivät ole niistä kovinkaan kiinnostuneita, yli 40 vuotiaat miettivät jo asumismahdollisuutta ja -mukavuutta eläkeiässä.

        P.S. Parvekkeettomat maksavat osuutensa parvekkeellisten parvekerempoista jne. Joten miten hissien asentaminen tekisi poikkeuksen??

        P.P.S. Asun itse hissttömän 1924 rakennettun kerrostalon toisessa kerroksessa, tänne ei muuten saa millään rahalla asennettua oikeaa hissiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos katsot niitä osakemääriä yhtiöjärjestyksessä niin yleensä ylemmän kerroksen samankokokoisella asunnolla on enemmän osakkeita kuin alimmassa kerroksessa. Näin "yläkerta" maksaa enemmän.

        Nämä ovat olleet selvillä jo ennen hanketta, olisi kannattanut puuttua asiaan silloin. Nyt ei voi kun maksaa".

        Voidaan ne jyvittää yhtiöjärjestyksessä neliöidenkin mukaan. Huomioitavaa on kuitenkin se, että ainoa asia jossa voidaan kasvattaa yksittäisen osakkaan maksuvelvollisuutta on huoneistokohtainen vedenmittaus ja hissihankkeessa ylemmille kerroksille voidaan jyvittää suurempi maksuosuus, kaikki muu vaatii jokaisen osakkaan suostumuksen. Eli itse hissin asennuskustannukset eivät ole peruste, pelkästään asunnon sijaintikerros.

        Hissittömän talon yläkerrokset eivät ole mikään myyntivaltti, eli tuo jyvitys vastikeperusteessa koskee lähinnä ennen vuotta 1950 rakennettuja yhtiöitä kantakaupungissa, joissa oli hissilliset porraskäytävät kadunpuoleisessa rakennuksessa ("parempien ihmisten" osassa yhtiötä) ja sitten matalampi rakennus sisäpihalla, jossa ei ollut hissiä.

        Onhan noissa hissikuluissa muutenkin säätämisen mahdollisuutta, tiedän yhtiöitä, joissa vain hissin rakennuskustannuksiin osallistuneet huoneistot voivat käyttää hissiä, maksavat toki sitten hissivastiketta. Tiedän myös yhtiöitä, joissa on rakennettu ullakkoasuntoja, joissa hissi kulkee vain niihin.

        Hissin rakentaminen on kuitenkin sellainen sijoitus, joka siirtyy suoraan asunnon arvoon. Olen 17 vuotisen kiinteistönvälittäjäurani aikana myynyt hissittömän kerrostalon 7. kerroksen yksiön, ei muuten revitty käsistä. Hissittömän talon 5. kerroksen vessaton yksiö ei sekään ollut kovinkaan haluttu tapaus, sain sen myytyä sijoitusasunnoksi viherpiipertäjälle, joka sitten aikoi asentaa siihen suihkun ja biokäymälän (noita ituhippejä ei vuonna 2008 ollut yhtä helppo löytää kuin tänä päivänä).

        Tänä päivänä jokainen asunto, joka on hissittömässä talossa ja toista kerrosta korkeammalla, kärsii arvonalenemaa, edes nuoret eivät ole niistä kovinkaan kiinnostuneita, yli 40 vuotiaat miettivät jo asumismahdollisuutta ja -mukavuutta eläkeiässä.

        P.S. Parvekkeettomat maksavat osuutensa parvekkeellisten parvekerempoista jne. Joten miten hissien asentaminen tekisi poikkeuksen??

        P.P.S. Asun itse hissttömän 1924 rakennettun kerrostalon toisessa kerroksessa, tänne ei muuten saa millään rahalla asennettua oikeaa hissiä.

        Liirum laarum asian vierestä.
        Aloittajahan kysyi kustannusten jaosta kahden rapun hisseistä kun toinen on kalliimpi.

        Vastaus löytyy edelleen yhtiöjärjestyksestä.

        Toki osa voi ostaa oman hissin ja maksavat sitten kustannukset itse, mutta se ei ollut aloituksen pointti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liirum laarum asian vierestä.
        Aloittajahan kysyi kustannusten jaosta kahden rapun hisseistä kun toinen on kalliimpi.

        Vastaus löytyy edelleen yhtiöjärjestyksestä.

        Toki osa voi ostaa oman hissin ja maksavat sitten kustannukset itse, mutta se ei ollut aloituksen pointti

        Maksut määräytyvät yhtiöjärjestyksen mukaan mutta aloittajan kertomassa tapauksessa se ei ole tasapuolista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maksut määräytyvät yhtiöjärjestyksen mukaan mutta aloittajan kertomassa tapauksessa se ei ole tasapuolista.

        "Maksut määräytyvät yhtiöjärjestyksen mukaan mutta aloittajan kertomassa tapauksessa se ei ole tasapuolista."

        Minusta on erittäin tasapuolista, että jokainen maksaa saman perusteen mukaan, saatava hyöty kon on molempien porraskäytävien osakkailla täsmälleen sama.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Maksut määräytyvät yhtiöjärjestyksen mukaan mutta aloittajan kertomassa tapauksessa se ei ole tasapuolista."

        Minusta on erittäin tasapuolista, että jokainen maksaa saman perusteen mukaan, saatava hyöty kon on molempien porraskäytävien osakkailla täsmälleen sama.

        Juurikin näin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juurikin näin.

        Juurikin oli puussa huono ja latvakin laho. Juurikin juuri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juurikin oli puussa huono ja latvakin laho. Juurikin juuri.

        Oikein aikuismainen kommentti.
        Itseasiasta ei tiedetä mitään, mutta on hauskaa kommentoida kalsari känneissä.


    Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oletko varattu minulle?

      Mieheltä kysyn.
      Ikävä
      237
      10292
    2. Mitä ensi viikolla tapahtuu?

      Mitä toivot, että ensi viikolla tapahtuu?
      Ikävä
      126
      6851
    3. Olen miettinyt kauan

      miten reagoisin, kun näen sinut taas. Ehkä ladannut tuohon hetkeen liikaa odotuksia. Ja sitten kun lopulta olit siinä, h
      Ikävä
      48
      6464
    4. Mitä Ajattelit Kun Näit Kaivattusi

      Ensimmäistä Kertaa?
      Ikävä
      81
      5096
    5. Vanhempi mies

      Jos yritän ajatella sinut pois sydämestäni, ikävä ja surullinen kaipuu tulee kaksin verroin kovempana. Olit mun unessa
      Ikävä
      32
      4690
    6. Noloa että kaipasin sinua

      Toivottavasti et tunnistanut itseäsi. Ikävissään sitä on aika typerä.
      Ikävä
      40
      3974
    7. On niin paha olla

      Tarviin jotain jolla turruttaa... Kuka voi auttaa.
      Ikävä
      61
      3354
    8. Minne sä aina välillä joudut

      Kun pitää hakemalla hakea sut sieltä ja sitten oot hetken aikaa esillä kunnes taas menet piiloon, en ymmärrä 🤔❤️ Oot ta
      Ikävä
      25
      3258
    9. On niin vaikea olla lähelläsi

      En saa ottaa kädestäsi kiinni, en saa halata. En saa silittää hiuksiasi. Enkä saa sinua koskaan omakseni. ☔ Miehelle na
      Ikävä
      28
      3215
    10. Ostiko maailma sinut minulta?

      Kun et enää resonoi kuin ennen. Kun et enää ihmetellen katso ympärillesi ja pohdi mitä mäen takana on? Ymmärrän ja tue
      Ikävä
      26
      3063
    Aihe