Hissien jälkiasennusten jako eri porraskäytävissä

Anonyymi

Taloyhtiössäni on kaksi erilaista portaikkoa ja toisen porraskäytävän hissiasennuksen hinta on kaksinkertainen toiseen verrattuna, koska vaadittavat rakennustekniset muutokset on suuremmat. Mistähän löytäisi tietoa, lasketaanko kummankin porraskäytävän kustannukset yhteen ja jaetaan kerrosten ja pinta-alojen suhteen vai maksaako kunkin porraskäytävän asukkaat vain omasta hissistään?

12

93

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Asia selviää yhtiöjärjestystä tutkimalla. Yleensä sen mukaan nämä tulevat osakkeiden lukumäärän mukaan jaettaviksi kustannuksiksi. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole huomioitu eri rappujen ominaisuuksia osakemäärässä, niin sitten ei voi mitään. Viimeistään hankesuunnittelun alkuun olisi asia pitänyt tehdä selväksi.

      • Anonyymi

        Yhtiöjärjestyksessä ei ole tällaisestä asiasta mitään mainintaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yhtiöjärjestyksessä ei ole tällaisestä asiasta mitään mainintaa.

        Kyllä yhtiöjärjestyksessä taatusti on osakemäärät. Kustannukset jaetaan osakkeiden ei neliöiden mukaan.

        Eli jos hissit maksaa 500000euroa ja osakkeiden lukumäärä on 5000 niin yksi osake maksaa 100 euroa. Sitten yhtiöjärjestyksestä katsotaan kunkin asunnon osakemäärä.

        Näin kustannus tulee tasapuolisesti kaikille osakkeiden lukumäärän mukaan.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä yhtiöjärjestyksessä taatusti on osakemäärät. Kustannukset jaetaan osakkeiden ei neliöiden mukaan.

        Eli jos hissit maksaa 500000euroa ja osakkeiden lukumäärä on 5000 niin yksi osake maksaa 100 euroa. Sitten yhtiöjärjestyksestä katsotaan kunkin asunnon osakemäärä.

        Näin kustannus tulee tasapuolisesti kaikille osakkeiden lukumäärän mukaan.

        Ei tasapuolisesti koska osakemääriä ei jyvitetä jonkin tulevan hissikuilun rakenteiden perusteella.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tasapuolisesti koska osakemääriä ei jyvitetä jonkin tulevan hissikuilun rakenteiden perusteella.

        Jos katsot niitä osakemääriä yhtiöjärjestyksessä niin yleensä ylemmän kerroksen samankokokoisella asunnolla on enemmän osakkeita kuin alimmassa kerroksessa. Näin "yläkerta" maksaa enemmän.

        Nämä ovat olleet selvillä jo ennen hanketta, olisi kannattanut puuttua asiaan silloin. Nyt ei voi kun maksaa


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jos katsot niitä osakemääriä yhtiöjärjestyksessä niin yleensä ylemmän kerroksen samankokokoisella asunnolla on enemmän osakkeita kuin alimmassa kerroksessa. Näin "yläkerta" maksaa enemmän.

        Nämä ovat olleet selvillä jo ennen hanketta, olisi kannattanut puuttua asiaan silloin. Nyt ei voi kun maksaa

        "Jos katsot niitä osakemääriä yhtiöjärjestyksessä niin yleensä ylemmän kerroksen samankokokoisella asunnolla on enemmän osakkeita kuin alimmassa kerroksessa. Näin "yläkerta" maksaa enemmän.

        Nämä ovat olleet selvillä jo ennen hanketta, olisi kannattanut puuttua asiaan silloin. Nyt ei voi kun maksaa".

        Voidaan ne jyvittää yhtiöjärjestyksessä neliöidenkin mukaan. Huomioitavaa on kuitenkin se, että ainoa asia jossa voidaan kasvattaa yksittäisen osakkaan maksuvelvollisuutta on huoneistokohtainen vedenmittaus ja hissihankkeessa ylemmille kerroksille voidaan jyvittää suurempi maksuosuus, kaikki muu vaatii jokaisen osakkaan suostumuksen. Eli itse hissin asennuskustannukset eivät ole peruste, pelkästään asunnon sijaintikerros.

        Hissittömän talon yläkerrokset eivät ole mikään myyntivaltti, eli tuo jyvitys vastikeperusteessa koskee lähinnä ennen vuotta 1950 rakennettuja yhtiöitä kantakaupungissa, joissa oli hissilliset porraskäytävät kadunpuoleisessa rakennuksessa ("parempien ihmisten" osassa yhtiötä) ja sitten matalampi rakennus sisäpihalla, jossa ei ollut hissiä.

        Onhan noissa hissikuluissa muutenkin säätämisen mahdollisuutta, tiedän yhtiöitä, joissa vain hissin rakennuskustannuksiin osallistuneet huoneistot voivat käyttää hissiä, maksavat toki sitten hissivastiketta. Tiedän myös yhtiöitä, joissa on rakennettu ullakkoasuntoja, joissa hissi kulkee vain niihin.

        Hissin rakentaminen on kuitenkin sellainen sijoitus, joka siirtyy suoraan asunnon arvoon. Olen 17 vuotisen kiinteistönvälittäjäurani aikana myynyt hissittömän kerrostalon 7. kerroksen yksiön, ei muuten revitty käsistä. Hissittömän talon 5. kerroksen vessaton yksiö ei sekään ollut kovinkaan haluttu tapaus, sain sen myytyä sijoitusasunnoksi viherpiipertäjälle, joka sitten aikoi asentaa siihen suihkun ja biokäymälän (noita ituhippejä ei vuonna 2008 ollut yhtä helppo löytää kuin tänä päivänä).

        Tänä päivänä jokainen asunto, joka on hissittömässä talossa ja toista kerrosta korkeammalla, kärsii arvonalenemaa, edes nuoret eivät ole niistä kovinkaan kiinnostuneita, yli 40 vuotiaat miettivät jo asumismahdollisuutta ja -mukavuutta eläkeiässä.

        P.S. Parvekkeettomat maksavat osuutensa parvekkeellisten parvekerempoista jne. Joten miten hissien asentaminen tekisi poikkeuksen??

        P.P.S. Asun itse hissttömän 1924 rakennettun kerrostalon toisessa kerroksessa, tänne ei muuten saa millään rahalla asennettua oikeaa hissiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Jos katsot niitä osakemääriä yhtiöjärjestyksessä niin yleensä ylemmän kerroksen samankokokoisella asunnolla on enemmän osakkeita kuin alimmassa kerroksessa. Näin "yläkerta" maksaa enemmän.

        Nämä ovat olleet selvillä jo ennen hanketta, olisi kannattanut puuttua asiaan silloin. Nyt ei voi kun maksaa".

        Voidaan ne jyvittää yhtiöjärjestyksessä neliöidenkin mukaan. Huomioitavaa on kuitenkin se, että ainoa asia jossa voidaan kasvattaa yksittäisen osakkaan maksuvelvollisuutta on huoneistokohtainen vedenmittaus ja hissihankkeessa ylemmille kerroksille voidaan jyvittää suurempi maksuosuus, kaikki muu vaatii jokaisen osakkaan suostumuksen. Eli itse hissin asennuskustannukset eivät ole peruste, pelkästään asunnon sijaintikerros.

        Hissittömän talon yläkerrokset eivät ole mikään myyntivaltti, eli tuo jyvitys vastikeperusteessa koskee lähinnä ennen vuotta 1950 rakennettuja yhtiöitä kantakaupungissa, joissa oli hissilliset porraskäytävät kadunpuoleisessa rakennuksessa ("parempien ihmisten" osassa yhtiötä) ja sitten matalampi rakennus sisäpihalla, jossa ei ollut hissiä.

        Onhan noissa hissikuluissa muutenkin säätämisen mahdollisuutta, tiedän yhtiöitä, joissa vain hissin rakennuskustannuksiin osallistuneet huoneistot voivat käyttää hissiä, maksavat toki sitten hissivastiketta. Tiedän myös yhtiöitä, joissa on rakennettu ullakkoasuntoja, joissa hissi kulkee vain niihin.

        Hissin rakentaminen on kuitenkin sellainen sijoitus, joka siirtyy suoraan asunnon arvoon. Olen 17 vuotisen kiinteistönvälittäjäurani aikana myynyt hissittömän kerrostalon 7. kerroksen yksiön, ei muuten revitty käsistä. Hissittömän talon 5. kerroksen vessaton yksiö ei sekään ollut kovinkaan haluttu tapaus, sain sen myytyä sijoitusasunnoksi viherpiipertäjälle, joka sitten aikoi asentaa siihen suihkun ja biokäymälän (noita ituhippejä ei vuonna 2008 ollut yhtä helppo löytää kuin tänä päivänä).

        Tänä päivänä jokainen asunto, joka on hissittömässä talossa ja toista kerrosta korkeammalla, kärsii arvonalenemaa, edes nuoret eivät ole niistä kovinkaan kiinnostuneita, yli 40 vuotiaat miettivät jo asumismahdollisuutta ja -mukavuutta eläkeiässä.

        P.S. Parvekkeettomat maksavat osuutensa parvekkeellisten parvekerempoista jne. Joten miten hissien asentaminen tekisi poikkeuksen??

        P.P.S. Asun itse hissttömän 1924 rakennettun kerrostalon toisessa kerroksessa, tänne ei muuten saa millään rahalla asennettua oikeaa hissiä.

        Liirum laarum asian vierestä.
        Aloittajahan kysyi kustannusten jaosta kahden rapun hisseistä kun toinen on kalliimpi.

        Vastaus löytyy edelleen yhtiöjärjestyksestä.

        Toki osa voi ostaa oman hissin ja maksavat sitten kustannukset itse, mutta se ei ollut aloituksen pointti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Liirum laarum asian vierestä.
        Aloittajahan kysyi kustannusten jaosta kahden rapun hisseistä kun toinen on kalliimpi.

        Vastaus löytyy edelleen yhtiöjärjestyksestä.

        Toki osa voi ostaa oman hissin ja maksavat sitten kustannukset itse, mutta se ei ollut aloituksen pointti

        Maksut määräytyvät yhtiöjärjestyksen mukaan mutta aloittajan kertomassa tapauksessa se ei ole tasapuolista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Maksut määräytyvät yhtiöjärjestyksen mukaan mutta aloittajan kertomassa tapauksessa se ei ole tasapuolista.

        "Maksut määräytyvät yhtiöjärjestyksen mukaan mutta aloittajan kertomassa tapauksessa se ei ole tasapuolista."

        Minusta on erittäin tasapuolista, että jokainen maksaa saman perusteen mukaan, saatava hyöty kon on molempien porraskäytävien osakkailla täsmälleen sama.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Maksut määräytyvät yhtiöjärjestyksen mukaan mutta aloittajan kertomassa tapauksessa se ei ole tasapuolista."

        Minusta on erittäin tasapuolista, että jokainen maksaa saman perusteen mukaan, saatava hyöty kon on molempien porraskäytävien osakkailla täsmälleen sama.

        Juurikin näin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juurikin näin.

        Juurikin oli puussa huono ja latvakin laho. Juurikin juuri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Juurikin oli puussa huono ja latvakin laho. Juurikin juuri.

        Oikein aikuismainen kommentti.
        Itseasiasta ei tiedetä mitään, mutta on hauskaa kommentoida kalsari känneissä.


    Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Alle 15 oli

      Arvasi että lapsi asialla hallin palossa. Surullista. Mutta jos osaa/kykenee käyttää tulentekovehkeitä niin pitää osata
      Vimpeli
      59
      1753
    2. Riikka Purra: työttömät tulee velvoittaa töihin

      Purra panisi työttömät tulevaisuudessa työskentelemään sosiaaliturvan saamiseksi, koska työllisyysaste ei muuten näytä l
      Maailman menoa
      325
      1521
    3. Mikä on kaivattusi ihanin ja ärsyttävin piirre?

      Ja onko hän mies, nainen ja muun sukupuolinen? Mies. Huomaavaisuus. Kiireisyys. Joskus voi rentoutuakin.
      Ikävä
      102
      1466
    4. Onko kaivattusi yllättänyt sinut?

      Piditkö häntä toisenlaisena ihmisenä?
      Ikävä
      109
      1195
    5. Mitä on eilen sattunut?

      Mitästä oli eilen illalla kylällä sattunut?
      Suomussalmi
      22
      1183
    6. Milloin tapasit kaivattusi

      ensimmäistä kertaa? 💸
      Ikävä
      71
      1165
    7. Näin Ellen Jokikunnaksen Ralph-poikaa suojellaan julkisuudelta - Katso tuoreet kuvat Italiasta!

      Ellen Jokikunnas ja Jari Rask ovat Ralph-poikansa kanssa kakkoskodissa Italiassa. Mukana on myös Unelmia Italiassa -kuva
      Suomalaiset julkkikset
      17
      1137
    8. Oletko mokannut

      Kaivattusi suhteen koskaan?
      Ikävä
      79
      1091
    9. Heh, persut = vassarit = 10,0 %

      Minja tuli nyt jo Riikan rinnalle, sitten alkaa tekemään kaulaa. Molemmilta kympin arvoinen suoritus! https://www.hs.f
      Maailman menoa
      183
      968
    10. Paula Koivuniemi täyttää tänään 78 vuotta! Sydämelliset onnittelut!

      Paula Koivuniemi, tuo suomalaisen iskelmän ikoninen artisti, täyttää tänään 78 vuotta. Muutaman vuoden estradeilta pois
      Suomalaiset julkkikset
      40
      906
    Aihe