Taloyhtiössäni on kaksi erilaista portaikkoa ja toisen porraskäytävän hissiasennuksen hinta on kaksinkertainen toiseen verrattuna, koska vaadittavat rakennustekniset muutokset on suuremmat. Mistähän löytäisi tietoa, lasketaanko kummankin porraskäytävän kustannukset yhteen ja jaetaan kerrosten ja pinta-alojen suhteen vai maksaako kunkin porraskäytävän asukkaat vain omasta hissistään?
Hissien jälkiasennusten jako eri porraskäytävissä
Anonyymi
12
125
Vastaukset
- Anonyymi
Asia selviää yhtiöjärjestystä tutkimalla. Yleensä sen mukaan nämä tulevat osakkeiden lukumäärän mukaan jaettaviksi kustannuksiksi. Jos yhtiöjärjestyksessä ei ole huomioitu eri rappujen ominaisuuksia osakemäärässä, niin sitten ei voi mitään. Viimeistään hankesuunnittelun alkuun olisi asia pitänyt tehdä selväksi.
- Anonyymi
Yhtiöjärjestyksessä ei ole tällaisestä asiasta mitään mainintaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yhtiöjärjestyksessä ei ole tällaisestä asiasta mitään mainintaa.
Kyllä yhtiöjärjestyksessä taatusti on osakemäärät. Kustannukset jaetaan osakkeiden ei neliöiden mukaan.
Eli jos hissit maksaa 500000euroa ja osakkeiden lukumäärä on 5000 niin yksi osake maksaa 100 euroa. Sitten yhtiöjärjestyksestä katsotaan kunkin asunnon osakemäärä.
Näin kustannus tulee tasapuolisesti kaikille osakkeiden lukumäärän mukaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä yhtiöjärjestyksessä taatusti on osakemäärät. Kustannukset jaetaan osakkeiden ei neliöiden mukaan.
Eli jos hissit maksaa 500000euroa ja osakkeiden lukumäärä on 5000 niin yksi osake maksaa 100 euroa. Sitten yhtiöjärjestyksestä katsotaan kunkin asunnon osakemäärä.
Näin kustannus tulee tasapuolisesti kaikille osakkeiden lukumäärän mukaan.Ei tasapuolisesti koska osakemääriä ei jyvitetä jonkin tulevan hissikuilun rakenteiden perusteella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei tasapuolisesti koska osakemääriä ei jyvitetä jonkin tulevan hissikuilun rakenteiden perusteella.
Jos katsot niitä osakemääriä yhtiöjärjestyksessä niin yleensä ylemmän kerroksen samankokokoisella asunnolla on enemmän osakkeita kuin alimmassa kerroksessa. Näin "yläkerta" maksaa enemmän.
Nämä ovat olleet selvillä jo ennen hanketta, olisi kannattanut puuttua asiaan silloin. Nyt ei voi kun maksaa - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos katsot niitä osakemääriä yhtiöjärjestyksessä niin yleensä ylemmän kerroksen samankokokoisella asunnolla on enemmän osakkeita kuin alimmassa kerroksessa. Näin "yläkerta" maksaa enemmän.
Nämä ovat olleet selvillä jo ennen hanketta, olisi kannattanut puuttua asiaan silloin. Nyt ei voi kun maksaa"Jos katsot niitä osakemääriä yhtiöjärjestyksessä niin yleensä ylemmän kerroksen samankokokoisella asunnolla on enemmän osakkeita kuin alimmassa kerroksessa. Näin "yläkerta" maksaa enemmän.
Nämä ovat olleet selvillä jo ennen hanketta, olisi kannattanut puuttua asiaan silloin. Nyt ei voi kun maksaa".
Voidaan ne jyvittää yhtiöjärjestyksessä neliöidenkin mukaan. Huomioitavaa on kuitenkin se, että ainoa asia jossa voidaan kasvattaa yksittäisen osakkaan maksuvelvollisuutta on huoneistokohtainen vedenmittaus ja hissihankkeessa ylemmille kerroksille voidaan jyvittää suurempi maksuosuus, kaikki muu vaatii jokaisen osakkaan suostumuksen. Eli itse hissin asennuskustannukset eivät ole peruste, pelkästään asunnon sijaintikerros.
Hissittömän talon yläkerrokset eivät ole mikään myyntivaltti, eli tuo jyvitys vastikeperusteessa koskee lähinnä ennen vuotta 1950 rakennettuja yhtiöitä kantakaupungissa, joissa oli hissilliset porraskäytävät kadunpuoleisessa rakennuksessa ("parempien ihmisten" osassa yhtiötä) ja sitten matalampi rakennus sisäpihalla, jossa ei ollut hissiä.
Onhan noissa hissikuluissa muutenkin säätämisen mahdollisuutta, tiedän yhtiöitä, joissa vain hissin rakennuskustannuksiin osallistuneet huoneistot voivat käyttää hissiä, maksavat toki sitten hissivastiketta. Tiedän myös yhtiöitä, joissa on rakennettu ullakkoasuntoja, joissa hissi kulkee vain niihin.
Hissin rakentaminen on kuitenkin sellainen sijoitus, joka siirtyy suoraan asunnon arvoon. Olen 17 vuotisen kiinteistönvälittäjäurani aikana myynyt hissittömän kerrostalon 7. kerroksen yksiön, ei muuten revitty käsistä. Hissittömän talon 5. kerroksen vessaton yksiö ei sekään ollut kovinkaan haluttu tapaus, sain sen myytyä sijoitusasunnoksi viherpiipertäjälle, joka sitten aikoi asentaa siihen suihkun ja biokäymälän (noita ituhippejä ei vuonna 2008 ollut yhtä helppo löytää kuin tänä päivänä).
Tänä päivänä jokainen asunto, joka on hissittömässä talossa ja toista kerrosta korkeammalla, kärsii arvonalenemaa, edes nuoret eivät ole niistä kovinkaan kiinnostuneita, yli 40 vuotiaat miettivät jo asumismahdollisuutta ja -mukavuutta eläkeiässä.
P.S. Parvekkeettomat maksavat osuutensa parvekkeellisten parvekerempoista jne. Joten miten hissien asentaminen tekisi poikkeuksen??
P.P.S. Asun itse hissttömän 1924 rakennettun kerrostalon toisessa kerroksessa, tänne ei muuten saa millään rahalla asennettua oikeaa hissiä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Jos katsot niitä osakemääriä yhtiöjärjestyksessä niin yleensä ylemmän kerroksen samankokokoisella asunnolla on enemmän osakkeita kuin alimmassa kerroksessa. Näin "yläkerta" maksaa enemmän.
Nämä ovat olleet selvillä jo ennen hanketta, olisi kannattanut puuttua asiaan silloin. Nyt ei voi kun maksaa".
Voidaan ne jyvittää yhtiöjärjestyksessä neliöidenkin mukaan. Huomioitavaa on kuitenkin se, että ainoa asia jossa voidaan kasvattaa yksittäisen osakkaan maksuvelvollisuutta on huoneistokohtainen vedenmittaus ja hissihankkeessa ylemmille kerroksille voidaan jyvittää suurempi maksuosuus, kaikki muu vaatii jokaisen osakkaan suostumuksen. Eli itse hissin asennuskustannukset eivät ole peruste, pelkästään asunnon sijaintikerros.
Hissittömän talon yläkerrokset eivät ole mikään myyntivaltti, eli tuo jyvitys vastikeperusteessa koskee lähinnä ennen vuotta 1950 rakennettuja yhtiöitä kantakaupungissa, joissa oli hissilliset porraskäytävät kadunpuoleisessa rakennuksessa ("parempien ihmisten" osassa yhtiötä) ja sitten matalampi rakennus sisäpihalla, jossa ei ollut hissiä.
Onhan noissa hissikuluissa muutenkin säätämisen mahdollisuutta, tiedän yhtiöitä, joissa vain hissin rakennuskustannuksiin osallistuneet huoneistot voivat käyttää hissiä, maksavat toki sitten hissivastiketta. Tiedän myös yhtiöitä, joissa on rakennettu ullakkoasuntoja, joissa hissi kulkee vain niihin.
Hissin rakentaminen on kuitenkin sellainen sijoitus, joka siirtyy suoraan asunnon arvoon. Olen 17 vuotisen kiinteistönvälittäjäurani aikana myynyt hissittömän kerrostalon 7. kerroksen yksiön, ei muuten revitty käsistä. Hissittömän talon 5. kerroksen vessaton yksiö ei sekään ollut kovinkaan haluttu tapaus, sain sen myytyä sijoitusasunnoksi viherpiipertäjälle, joka sitten aikoi asentaa siihen suihkun ja biokäymälän (noita ituhippejä ei vuonna 2008 ollut yhtä helppo löytää kuin tänä päivänä).
Tänä päivänä jokainen asunto, joka on hissittömässä talossa ja toista kerrosta korkeammalla, kärsii arvonalenemaa, edes nuoret eivät ole niistä kovinkaan kiinnostuneita, yli 40 vuotiaat miettivät jo asumismahdollisuutta ja -mukavuutta eläkeiässä.
P.S. Parvekkeettomat maksavat osuutensa parvekkeellisten parvekerempoista jne. Joten miten hissien asentaminen tekisi poikkeuksen??
P.P.S. Asun itse hissttömän 1924 rakennettun kerrostalon toisessa kerroksessa, tänne ei muuten saa millään rahalla asennettua oikeaa hissiä.Liirum laarum asian vierestä.
Aloittajahan kysyi kustannusten jaosta kahden rapun hisseistä kun toinen on kalliimpi.
Vastaus löytyy edelleen yhtiöjärjestyksestä.
Toki osa voi ostaa oman hissin ja maksavat sitten kustannukset itse, mutta se ei ollut aloituksen pointti - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Liirum laarum asian vierestä.
Aloittajahan kysyi kustannusten jaosta kahden rapun hisseistä kun toinen on kalliimpi.
Vastaus löytyy edelleen yhtiöjärjestyksestä.
Toki osa voi ostaa oman hissin ja maksavat sitten kustannukset itse, mutta se ei ollut aloituksen pointtiMaksut määräytyvät yhtiöjärjestyksen mukaan mutta aloittajan kertomassa tapauksessa se ei ole tasapuolista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Maksut määräytyvät yhtiöjärjestyksen mukaan mutta aloittajan kertomassa tapauksessa se ei ole tasapuolista.
"Maksut määräytyvät yhtiöjärjestyksen mukaan mutta aloittajan kertomassa tapauksessa se ei ole tasapuolista."
Minusta on erittäin tasapuolista, että jokainen maksaa saman perusteen mukaan, saatava hyöty kon on molempien porraskäytävien osakkailla täsmälleen sama. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Maksut määräytyvät yhtiöjärjestyksen mukaan mutta aloittajan kertomassa tapauksessa se ei ole tasapuolista."
Minusta on erittäin tasapuolista, että jokainen maksaa saman perusteen mukaan, saatava hyöty kon on molempien porraskäytävien osakkailla täsmälleen sama.Juurikin näin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juurikin näin.
Juurikin oli puussa huono ja latvakin laho. Juurikin juuri.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Juurikin oli puussa huono ja latvakin laho. Juurikin juuri.
Oikein aikuismainen kommentti.
Itseasiasta ei tiedetä mitään, mutta on hauskaa kommentoida kalsari känneissä.
Ketjusta on poistettu 15 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 741104
- 691044
- 48964
Miltä se tuntuu
Miltä se tuntuu havahtua, että on ollut ihmistä kohtaan, joka on rakastanut ja varjellut, täysi m*lkku? Vai havahtuuko s104948- 51905
- 49694
- 32674
Mitä se olisi
Jos sinä mies saisit sanoa kaivatullesi mitä vain juuri nyt. Ilman mitään seuraamuksia yms. Niin mitä sanoisit?34597- 50580
- 38536