Harmi kun itse en ole älykäs. 😏
Pidän älykkäistä ihmisistä!
Anonyymi
99833
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 20 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 20 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 99
Vanhimmat
Itse pidän kauniista naisista, harmi kun itse olen ruma 😔
Itse oon erittäin älykäs, osaan piilovittuilla. 😀
Heh
Lol melko köyhää
Lol näytät olevan nimetön viesti
Ei ole älykkyyden merkki tämä.
Niin. Et ole hyvä keksimään juttuja.
Vedä itsesi hirteen, kiitos
Ei ole halua.
Olla älykäs vai?
En mäkään tajuu mitä oikein tapahtuu. Oon nii hidasälyinen
Miten se ilmenee ettet tiedä? ;)
Kiva. Oon autisti ja sosiaalisesti kömpelö, mutta äo on korkea. Olen viileä ja tyly. Erakko.
Oon läski ja ruma sekä haukun muita kun en muuta osaa
👍👍
Haukku päivässä hoikistaa
Mulla taas toisinpäin.
Oon tehokas. 😂
Tuli vaan mieleen, että mistä sitä tunnistaa älykkään ihmisen, jos ei itse ole älykäs?
Naurahdin. Sivusta olen. Jokainen oikeasti luulee älykkäiksi niitä, jotka ajattelee pitkälti samalla tavalla kuin itse. Ihminen ei vaan pysty parempaan. Toinen kategoria on ne kirjaviisaat. Joku pitää niitä älykkäinä, kun ne tietää niin paljon asioita. Oikeasti ne on vain hyvämuistisia ja uteliaita. Sellainen älykkyys, että oivaltaa asioita itse, on kokonaan kuopattu.
No siis nimenomaan. Ja mistä älykkyyden voi tunnistaa, jos vaikka on itse tyhmä kuin saapas. Ne toisen "älykkäät" jutut, kuulostaa varmaan ihan sekopäisiltä ja älyvapailta. Ja jos toinen sanoo olevansa älykäs ja selittää jotain "älykkäitä" niin sehän voi vaan esittää ja jauhaa ihan mitä vaan skeidaa mitä mieleen tulee ja sitä vaan kattelee suu auki tyhmänä vieressä ja nyökkäilee eikä tajua sanaakaan.
Perusälykkyys riittää. Minusta keskiverto tai sitä parempi yleissivistys kuuluu myös älykkyyteen. Mutta monitahoista älykköä ei ole olemassakaan. Esimerkiksi itse en ole sosiaalisesti älykäs yhtään tippaa. En osaa muodostaa mitään ihmissuhteita ja enin kontaktointi tapahtuukin netissä. Sen sijaan minulla on omat osa-alueeni, joissa pärjään. Mutta mitä enemmän ymmärrän, sitä paremmin tajuan etten tiedä mistään mitään.
Ei taatusti riitä normaaliälykkyys tunnistamaan jotain oikein superälykköä. Aivan taatusti suurin osa ns. normaaliälyisistä on pitänyt vaikka Einsteinia ihan kilahtaneena, jos se on ruvennut ajatuksiaan heille valottamaan.
Einsteinhan+itse+sano,+että+nerous+on+99%:sti+hikeä.+
Esimerkiksi Loirin ÄO on 99. Ja musiikillisesti ja monessa mielessähän mies on nero.
Tämä kommentoija oli eri kuin edellinen ( 23:15). Halusin vaan sanoa, ettei kukaan luule samaksi. Minusta ihmisen ei tarvitse olla älykäs. Hyvyys on paljon parempi piirre.
Hyvä kommentti :)
Tietysti se on. Ajatteleminen on oikeasti hyvin aliarvostettua. Joku monimutkainen teoria ei todellakaan oikeasti pompahda kenenkään päähän.
Vaan mitä Einsteiniin tulee niin hänen ajattelutapansa on ollut poikkeava, mistä sitten ikinä onkaan johtunut. Hänen teoriansa vaativat nykyäänkin aivojumppaa, jotta ne sisäistää. Asiat kuitenkin on aina helpompi ymmärtää ja sisäistää jälkikäteen. On hyvin hämmentävää yrittää tajuta millaista ajattelutapaa on vaatinut päätyä niihin päätelmiin niistä lähtökohdista, joista niitä on lähdetty pohtimaan. Ei se todellakaan ihan "perusaivoilla" ole tapahtunut, mutta älykkyydestä voi toki olla montaa mieltä. Se kuitenkin on ihan varmaa, että perusälykäs tyyppi olisi pitänyt hänen pohdintojaan täysin älyvapaina. Kaikki kun pitää suhteuttaa lähtötilanteeseen.
Mua ei oikeestaan kiinnosta vattujakaan joku äo. Kiinnostaa ketä kiinnostaa. Jos haluaa supistaa älykkyyden tuollaiseen niin toki noin saa tehdä.
Itse en todellakaan tunnistaisi Loiria neroksi. Mutta siis mähän olenkin tyhmä kuin saapas ja pohdin miten muka voisin tunnistaa älykkään ihmisen.
Toki Einsteinin merkittävää nokkeluutta ei voi kiistää ja loppujen lopuksi ÄO ei kerro mitään.
Einsteinin ns neuroniyhteydet ovat olleet nopeita. Joku biologinen poikkeavuus hyvässä mielessä hänen aiboissaan kenties.
Todellista älykkyyttä ei voi mitata testillä. Äoota arvioivat testit ovat ensinnäkin vanhanaikaisia ja toisaalta muokattu sopivaksi niihin älyköihin , joita historia kautta aikain on arvostanut. En lähtisi huippupisteillä tuulettamaan pitkin kyliä.
Siis älykkyyttä on monenlaista. Ei pelkkä matemaattis-looginen yksin kerro mitään.
Isaac Newton oli älykäs, mutta sosiaalisesti kömpelö.
Monilahjakasta älykköä ei olekaan. Se vaatisi kaikissa osa-alueissa 10/10 ihmisen.
Esim. Mulla on ÄO vain 116. Yliopistosta aikanaan valmistunut. Tunnen omat vajvuuteni ja tiedän heikkouteni.
Minäkin olen sosiaalisesti onneton, sillä tähän ikään en ole edes seurustellut koskaan.
No siis jotain tuollaistahan niistä hänen aivoistaan on kerrottu, mutta ei niistä käsittääkseni mitään sen suurempia poikkeamia löytynyt.
Normaali älykkökin sen ymmärtää että viimeisen 100 vuoden keksijä älyköt ovat saaneet maapallon romahduksen partaalle.
En tajua miksi puhut jostain "monilahjakkaasta älyköstä"' En ymmärrä miten sellainen lainkaan liittyy älykkyyden tunnistamisen ongelmaan.
Onko suurempana ongelmana idean keksijä vai sen hyödyntäjä? Itse sanoisin että hyödyntäjä. Hän käyttää hyödykseen keksintöä, jonka todellisten vaikutusten ymmärtämiseen hänen oma älynsä ei useinkaan riitä.
Periaatteessa siten, ettei tiedettävissä olevin konstein älykkyyttä voi edes mitata, se on niin monipolvinen asia.
Tuo voi olla ongelma, jos kokee tarpelliseksi mitata älykkyyttä. Itse en tajua miksi sitä pitäisi mitata. Jos jotain pitää mitata niin sitten ennemmin vaikkapa sen älyn vaikutuksia. En mahda sille mitään, mutta musta vaikkapa älykkyysosamäärän mittaaminen on aina lähinnä brassailua asialla, jolla ei ole mitään merkitystä.
Ei välttämättä. Tosin kyllähän faktat puoltaa sitä, että Stephen Hawking, shakkimestari Kasparov jne. Einstein jne. Omisti yli 200 ÄO:n.
Pulma tulee siinä kohtaa, että ne testit mittaa vain matemaattis-loogista älykkyyttä, eli älykkyydestä sinällään koko ilmiönä ne ei anna tyhjentävää vastausta.
Eli periaatteessa siis sitä ei voi tunnistaakaan, koska älykkyys ei sinällään välttämättä näy. Ja toisaalta kun jokainen voi tulkita koko asian eri tavalla.
Mitä kukaan tekee tiedolla vaikkapa Einsteinin älykkyysosamäärästä? Mitä merkitystä kyseisellä tiedolla on. Mainitsemasi henkilöt lienevät ihan tekojensa kautta ilmentäneet varsin korkeaa älykkyyttä. Asian sen kummempi mittaaminen on musta varsin turhaa eikä lopulta anna asiasta mitään uutta tietoa.
Kyllähän se lukema nimenomaan puhuttaa. Tämmöset tiettyjen alojen nerot ovat saaneet koko äo-mittauksesta tavallaan luotua imagollaan bisneksen tämmösille kuin Mensat ja muut.
Ansiot joo, mutta se korreloi sius sitä, että 100:n äo:lka he eivät olisi niin ansioituneita kuin olivat.
Kun katotaan vaikka nyky-yhteiskuntaa. Aina on otsikoissa joka kevät nämä monen L:n ylippilaat. Milloin haastatellaan perus Maijaa, jolla on C:n paperit?
Minusta tuo kertoo vain kilpailuyhteiskunnan ilmiöstä, josda pitää ja pitää ja pitää. Samaan aikaan nuoriso voi pahoin. Ristiriitaista.
Eli ei pitäisikään jonkin äo:n merkitä, mutta siitä on tehty numero, joka loppujen lopuksi kertoo vähän
Kiitos pohdinnastasi ja olen samaa mieltä.
Ollaan käännytty siihen suuntaan että keksitään luontoa kunnioittavia keksintöjä.
Älykkyyden mittaaminen nykyaikana liitttyy vahvasti siihen miten neroutta voidaan hyödyntää ja usein puhutaan rahasta.
Juoppo ja nikotinisti, ei mitään itsekuria.
En ymmärrä miten Loirista saa jonkun neron leivottua?
No kuten jo ekaksi sanoin, niin kysymys on vain luvuista, joilla voi brassailla. Mitään varsinaista informaatiota se ei tarjoa. Korkea äo voi olla myös ihmisellä, joka ei ole koskaan elämässään tehnyt yhtään mitään järkevää, eikä tule koskaan tekemäänkään.
En muuten sanoisi ylioppilastutkinnon arvosanojen kertovan mitään varsinaisesta älystä. Se kertoo kyvystä opiskella, lukea ja omaksua tietoa. Tämä tulee ihmiseltä, joka kirjoitti itsekin 6 L:ää.
Olen samaa mieltä. Itsekin kirjoitin aikanaan tuon 6 L:ää. Kirjoitin aikana, jolloin noilla ns. ylimääräisiä oli jotain merkitystä. Nykytilanteessa voi kysyä, että kertooko 9 tai vaikka 12 L:ää lainkaan älystä vai jostain aivan muusta. Itse en taatusti enää tässä hetkessä vaivautuisi kirjoittamaan tuota 6:tta ja panostaisi noihin ylimääräisiin tuolla tasolla, kun käytännössä oikeastaan vain matematiikalla on väliä.
Minäkin juon joka viikonloppu mutta äo on 137
Juuri sitäpä se on. Tyhmät ei menesty.
Aika moni aika helvetin tyhmä ihminen on menestynyt erinomaisen hyvin. Ei menestymiseen usein varsinaisesti suurta älykkyyttä tarvita.
Joskus ne vauraudetkin tulee kotoa käsin kuin manulle illallinen että ei siinä lahjakkuutta tarvita kun perii isin firman ja kiinteistöt. Ihme kokkareita täällä vetämässä herneitä nokkaan ja sanomassa kiertoilmaisuin, että köyhät kyykkyyn ja luovuttaakaa
Eistein+sanoi,+että+nerous+on+99%+hikea.+Silti,+jos+s1%+puuttuu+älystä,+ongelman+ratkaisutaidosta+ja+luovuudesta+(äly=ongelman+ratkaisukyky+luovuus+siinä),+ei+synny+Einsteiniä.+Tarvitaan+sekä+kyky+ymmärtää+ja+oivaltaa+vaikeita+asioita+(ei+ole+mikään+rivi+ihmisen+ominaisuus)+että+intohimoa+ja+pitkäjänteisyyttä+viedä+asia+maaliin.+
Onko älykästä kiinnostua aiheista, joista ei ymmärrä mitään.
- on.
Entä jos vaan jatkaa samojen asioiden ihmettelyä 10 vuotta, onko se vielä älykästä?
- ööö...?
En mäkään älykäs ole, sitähän sanotaan ett tyhmästä päästä kärsii koko kroppa. Mun kohdalla pätee sekin ett jos on lusikalla annettu ei voi kauhalla vaatia. Sen verran älliä on kuitenkin, ett tiedän milloin mun seura ei ole haluttua, joten en tuppaa, jos ei tykätä. Enkä usko kaikkeen mitä on luvattu, on niin useasti tullut pettymyksiä. Huomaan melko nopeastikin ettei joku tilanne tule johtamaan mihinkään, yritän vaan sinnitellä sen ajan siellä mitä pitääkin ja lähden, enkä enää palaa samaan paikkaan takaisin, ei hyödytä.
Se on älykäs joka tajuaa ettei ole älykäs ja että vielä on paljo opittavaa ;)
Se on älykäs, joka tajuaa, ettei ole älykäs vaan on vielä paljon opittavaa ja se on älykäs, joka tajuaa, että on vielä paljon opetettavaa.
Se on älykäs, joka tajuaa, että jos esimies sanoo, että on ihan sama miten asiat on, kunhan saadaan näyttämään että ne on, niin siirtyy sivuun ja ilmoittaa hissuksiin eteenpäin. Tietysti voi jäädä myös kerjäämään viimeiseen asti rapsutuksia korvan takaa
Koko elämähän on oppimista, alusta loppuun asti.
Ha ha, niinpä itse kullekin juu esimerkiksi että tyhjästä on paha nyhjäistä, joten voisi sitä joulumieltä hakea itselleen vähän toisellakin tapaa, sillä tuskin se kuvitus sillä kummemmaksi muuttuu, herättää vain enemmän kysymyksiä
Usein korkean ÄÖ tyypit nimenomaan tajuavat, että tietävät etteivät tiedä mitään ja oppimista on paljon. Usein taas vähän yksinkertaisempi tyyppi luulee ymmärtävänsä ja olevansa hutu, vaikka on oikeasti aika pihalla. Kaksi eri ihmistä voi laittaa laittaa ”ymmärtämisen ja osaamisen riman” aika eri tasolle.
Se, että on korkea ÄÖ harvoin saa ihmisen pitämään itseään ylivoimaisena. Voi olla, että Mensan jäsenen ja tavallisen ÄÖ 100 kaverin välille ei löydy juuri yhteistä eikä samaa aaltopituutta. Vuorovaikutus ei ole kummallekaan tyydyttävää. Se ei silti tarkoita, että Mensan tyyppi ei osaisi arvostaa esim. ÄÖ 100 kaverin upeaa musikaalisuutta tai taiteellisuutta tai sosiaalisia taitoja tai että se Mensan tyyppi pitäisi itseään jotenkin parempana!
Minä pidän tunne älykkäistä ihmisistä. Olen itse myös sellainen.
olet sinä, paljon älykkäämpi kuin luuletkaan.
No trollia ei kannata nyt nostaa millään tavalla.
En kyllä miestä nerona pitäisi minäkään
se ei ollut minulta kovin älykästä.
Se on älykkyyden alku jo kun itse ymmärtää olevansa tyhmä.
Tuo on sitä, että tietää paikkansa. Tajuaa ettei pärjää itseään nokkelammille ja hyväksyy tyhmyytensä.
:D:D:D::D
Liittyykö tämä niihin apeasti tussahtaneisiin hirvipeijaisiin ?
Itse olen aina tiennyt olevani jotain suurta ja poikkeuksellista. Koen, että olen eliittiä ja muiden pitää palvoa minua. Halveksun toisia mielipiteineen hyvin paljon.
Älykkyyttä on toisen kunnioittaminen, pidän ihmisistä joiden kanssa tunnen olevani tasa-arvoinen. Joiden kanssa helppo olla oma itsensä. Eikä tarvetta esittää jotain muuta.
Minä en kyllä kunnioita muita. Ne ei ole niin yleviä kuin minä olen.
Huomannut kans, ettei kaikkien kanssa ole niin mielekästä vaihtaa mielipiteitä, siksi osaa arvostaa heitä, joiden kanssa se onnistuu.
Katsoin aamulla Arja Saionmaan haastattelun, historia on aina kiehtovaa ja olen aina ollut utelias hänen suhteensa. Pidin haastattelusta todella paljon.
Älykkyys on yksilöllistä ja sen saa geeneissä. Kuka minkäkin verran.
Viisaus on kun sillä saadulla älyllä on opittu elämän kuluessa lukuisia asioita, tietoa, taitoja ja tapoja. Sitä kirjaviisautta kuin myös elämää ja kokemuksia.
Kirjaviisauden kartuttamisessa tulee olla vain tarkkana että mistä sen kaikenn tiedon omaksuu, esim. yliopistokirjat ja nykyisin yhä enemmän jopa peruskoulu- ja lukiokirjat sisältävät paljon suoraa että piilotettua propagandaa, nurinkurista ja luonnotonta johdattelua. Se on tehokasta aivopesua nuorille kehittyville aivoille.
Kyl mä sanon et enemmän on kotioloissa kuin geeneistä kiinni. Rauhallinen ympäristö ja vanhempien tuki antaa lähes kaikille yhtäläiset mahdollisuudet pärjätä elämässä. Toki lisä boostia saa siitä, jos kokee olevansa paremmasta perheestä kuin toinen? Parempi osaisuus on enemmän onnekkuudesta kuin viisaudesta kiinni.
Jotkut ovat enemmän ura suuntautuneita toiset keskittyy enemmän itsensä kehittämiseen. Molemmilla on mahdollisuudet menestyä. Sitten on heitä, jotka tekevät asioita yhteiseen hyvään ja heitä joille ei mikään riitä, kun ahneus ruokkii heitä eteenpäin. Heillä itsekkyys korostuu ja ylimielisyys, muut on heille huonompia ihmisiä.
Olet niin väärässä noissa väitteissäsi.
Kotiolot ja vanhemmilta saatu malli on kyllä olennainen osa viisautta ja siksi hyvä lisätä. Olet siis varsin oikeilla jäljillä siinä. Kasvatus. Kuinka ihminen on kasvatettu. Se on merkittävä! Se kun tulee jo ennen koulumaailmaa ja jatkuu vielä sen aikanakin. Jopa sen jälkeenkin neuvoina, jos tarve vaatii. Vanhemmat ovat lapsilleen "neuvonantajia ja opettajia". Esikuvia. Ottivatpa heidän jälkeläisensä neuvot vastaan tai sitten eivät. Useimmiten olisi syytä. Se kasvatus ja vanhemmilta opitut tiedot ja taidot kun vaikuttavat äpi koko elämän. Nyt se on sitten lisätty korostetusti. Muista että viisailta vanhemmiltasi olet geenisi perinyt. :)
Urasuuntautuneissakin on epäitsekkäitä ja ei-ylimielisiä, kohdellen tasavertaisina muita ihmisiä. Kasvatus ja elämänkokemukset vaikuttavat. Elämässä pitää oppia nöyryyttä.
Kirjoitat kuin älykkyys olisi sama kuin menestys? Ei yhtäläisyyttä voi noin vetää noin.
Luonne, sinnikkyys ja ahkeruus ovat geeneissä, ei sitä voi kuin rajallisesti muuttaa. Jos vanhemmat opettaa ja kannustaa ei-sinnikästä ja lyhyt jännitteistä lasta, ei hän muutu toiseksi ihmiseksi vaan oppii vain pärjäämään omien puutteidensa kanssa. Samoin jos sinnikkäällä ja ahkeralla lapsella ei ole tukea kotoa, hän silti pärjää luultavasti kohtuullisesti. Vanhemmat ja koulun tuli voi tasapainoittaa eroja, mutta eivät poistaa geenien vaikutusta. On olemassa päteviä isoja kaksostutkimuksia missä identtiset geenit omaavat kaksoset kasvavat eri perheissä. Näiden perusteella geenien vaikutus on mielenkiinnon kohteisiin ja menestymiseen isompi mitä on viime vuosina ajateltu. Lopullista totuutta tuossa asiassa ei tietenkään ole, mutta ainakin viitteitä. Hypoteeseissä on taidettu mennä vähän reunasta toiseen ajan kanssa.
Sama koskee mm. lyhytaikaiseen työmuistiin (=helppo oppia ulkoa ja saada hyviä numeroita jos testaaan ulkomuistista), pitkäaikaiseen muistiin, ongelman ratkaisukykyyn, luovuuteen. Kasvatus voi tukea ja opettaa mm. muistisääntöjen käyttöä, mutta ei se voi muuttaa omaksumiskykyä. Itsellä on lapsi, joka oppii esim. 30 sivun koealueen 15min lukemisella kiitettävän tasolle ja toinen, joka saa numeroita 5-7 vaikka lukisi monta tuntia (jos lukee viime tinkaan ja 7-8 jos lukee vähitellen). Pelkästään siinä miten nopeasti yhden lukukerta vie aikaa on monikertainen ero, vaikka tuki on sama. Tai sanakokeen oppiminen (jos vertaa sama luokka-aste vie toisella 10min ja toisella 2-3h).
Lisäys vielä. Kumpikin lapsistani voi pärjätä elämässä hyvin. Kummallakin on joku suhteellisen poikkeuksellinen vahvuus. Ehkä hän, jolle koulu on vaikea ei päädy akateemiselle uralle vaan alalle, jolta löytyy hänen omat vahvuutensa. Toinen taas helposti omaksuu vaikka ydinfysiikkaa, jos niin itse haluaa ja jaksaa itse nähdä vaivan opiskelujen eteen.
Se mitä he itse haluavat isona tehdä, on heidän oma valintansa. Eikä se mikä heidän ammattinsa tulee olemaan milläänlailla määritä ihmisarvoa ja kelpaamista ihmisenä ja läheisenä. Itse toivon, että löytävät sen mikä tekee heidät onnelliseksi.
Kyllä he ovat oikeassa, mutta on lisättävä viellä että kukaan ei ole täydellinen. Viisautta on kuitenkin tutkia omatkin ja vanhempiensa tekemät mahdolliset virheet ja silloin ne eivät vahingossa jää korjaamatta jatkossa.
Ei ole. Tiedän mitä ajetaan takaa, mutta tiedän että kirjoittaja on väärässä. Ylhäällä hyvä kommentti.. ”kirjoitat kuin.....”. Itse en jaksa kirjoittaa yhtään pidemmin.
Paljon on myös vanhempia, jotka ymmärtävät virheensä liian myöhään ja lasten ollessa aikuisia pyytävät virheitään anteeksi, siten myös vanhempien virheet voivat olla opettavaisia omille lapsilleen, lapset huomaa näin mm. sen, ettei kukaan meistä ole täydellinen.
Nöyryyden ja oman rajallisuuden tunnistaminen auttaa suhtautumaan asioihin hyvällä tavalla, minusta olisi hyvä opettaa lapsiaan haastamaan itseään ja muitakin samalla. Yhteisöllisyys on hyvästä, jos löytää hyvänlaisen ympäristön ja ihmiset sitä toteuttamaan.
Menestyminen tarvii myös ripauksen onnekkuutta, tätä tuntuneet monet menestyneetkin korostamaan ja siten suhtautumaan omaan tilanteeseensa terveemmällä tavalla muita kunnioittaen. Rakentava tapa suhtautua riitatilanteisiin ja ylipäätään haasteisiin tuo yleensä aina paremman lopputuloksen. Sitä ymmärtämättömät voivat senkin pilata monesti?
Myönteinen tapa suhtautua tulevaan antaa paljon enemmän kuin kielteinen suhtautuminen. Kohdannut jonkun verran ihmisiä, jotka mokaavat oman mahdollisuutensa omalla suhtautumisella asioihin negatiivisesti? Usko hyvään puuttuu ja siten heidän käytös korostuu heidän tahtomattaan kielteisesti muille.
On myös ihmisiä, jotka suhtautuu asioihin välinpitämättömästi, vähät välittää mitä muut on mieltä omasta käytöksestään. Onko syynä ylimielisyys, katkeroituminen vai muu kielteinen kokemus menneisyydestä? Meitä on moneksi, välillä tehdään hyviä asioita tietämättämme.
Sä olet pelottavan ymmärtämätön ihminen.
Ymmärrän asioita omalla tavalla tai haluan myös ymmärtää muita? Mut on myös asioita joita en ymmärrä. Pahantahtoisuutta, ahneutta, ylimielisyyttä ja raukkamaisuutta on vaikea ymmärtää. Näitä ominaisuuksia löytyy yleensä ihmisistä, jotka hakevat erioikeuksia itselleen. Pelin oltava oikeudenmukaista ja reilua, sitä ymmärrän paremmin.
Tieto lisää tuskaa, tietämättömyys häpeää.
Joskus jopa myötähäpeää
Provojen perässä kommentoiminen ja yksityisen henkilön vainoaminen aiheuttaa myötähäpeää.
Eipä tähän voi muuta todeta, kuin että harvinaisen säälittävää touhua
Harmi.
😂😂😂😂😂👍🏻
Älykäs osaa teeskennellä tyhmää ja vielä viisaampi antaa niiden joilla tämä tarve pitää muita tyhmänä säilyttää käsityksensä ja hymyillä vaan autuaasti, että ai jaa emmä tajua ollenkaan tuon sinun halveeraamisen päälle🤷♀️
Näin se on.
Hah hah! Joskus on hyvä piiloutua.
Itse en niinkään välitä ihmisen älykkyydestä jos hän kiltti ystävällinen ja hyvä ja lämmin sydän saakin olla vähän hömelö. Monesti itseään kovinkin älykkäänä pitävät ovat ylimielisiä ja ilkeitä. Liekö se sitten niin älykästä.
Toivottavasti et arvioi rikoksen uhria, poistaen kaikki tapahtumat ja faktat arvioinnista? Siitä voi saada ”pikkusen” väärän kuvan.
Mutta vähintään tunnistat älykkyyden(?) - cu-
Mä ainakin tunnistan sen puutteen. Cu! En ole aloittaja
Olen älykäs myös kekseliäs mies käy tälläinen?
Suhteeseen en lähtisi älykkyyttään korostavan ihmisen kanssa. Muuten ei väliä, onko älyä vai ei, kunhan arki sujuu.