Vähän toivoa...
Nainen anna minulle
Anonyymi
671508
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 24 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Ketjusta on poistettu 24 sääntöjenvastaista viestiä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 67
Vanhimmat
Annan
Uskon
Toivon
Rakkauden
Kaiken
Itteni
Elämäni
Mitä sinä annat mulle?
Kuulostaa hyvältä. Samat antaisin itsekin.
Antaisit vuorostasi minulle..
Mn-->Jm
Annan. Meidät on kohtalo määrännyt yhteen.
Ei ole toivoa itsellekään asti ollut, joten mistä sitä jollekin vieraalle löytyis. No, toivon, ett saat mitä oikeasti haluat ja tulet onnelliseksi elämässäsi, ett onnea ja iloa riittäisi loppuun asti.
Olen kyllä mielestäni antanut.
Miten se onnistuu, kun ei edes törmätä enää? Toivoa kaipaisin täälläkin..
No täytyy yrittää törmätä, joko vahingossa tai sitten ihan suunnitellusti.
Jos molemmat tekisivät parhaansa sen eteen, se voisi onnistuakin.
No se on just näin.
En ole tällä tavalla ikävöinyt ketään ennen.
Tämä kommentti siis samalta kuin tuo "no se on just näin".
Saman sanoisin itsekin. Miten voisin enää ottaa yhteyttä siinä mielessä kun olen kaksi kertaa saanut ’en voi (ainakaan nyt) - ei kiitos’-vastausta. Kolmas kerta kiellon päälle olisi ahdistelua! Jos tilanne olisi muuttunut, miksi se olisi minun vastuuni kerjätä ja kerjätä uudestaan? Ei sellainen olisi onnellisen suhteen alku! Enkä edes lähde enää suhteeseen, jos vastapuoli ei ole varma, että minut haluaa ja minä hänet (alun tapailussa ja syvemmässä tutustumisessa on tietysti kohtuullista sallia epävarmuus, mutta jos aletaan sitoutumaan yhdessä olemiseen asia konkretisoituu). Siis jos kumpkin ei ole valmis suoraan aloitteeseen ja itsensä likoonpistämiseen edes tutustumisen osalta, eipä suhteella ole tulevaisuutta.
Suhteen aloitus on herkkää touhua. Intuitio on usein oikeassa, vaikka järki olisi erimieltä. Vaikeus on vain kuunnella intuitiota, tutustua aitoon ihmiseen ja olla sekoittamatta noita omiin haaveisiin (jolloin voi tulkita väärin). Kukaan ei voi taata, että alun ihastus, johtaa pitkään suhteeseen. Jos tunnetaan jo ennalta ja kyseessä on jo rakatuminen, on hieman paremmat lähtökohdat, mutta silti alulle pitää antaa rauha.
En tiedä kuka olet, mutta voin sanoa samaa. Kaipaan niitä hetkiä, kun vielä kohdattiin. Hän teki minuun suuren vaikutuksen. Haluaisin sen hänelle kertoa ja paljon muuta. Kunpa saisin edes yhden tilaisuuden ja hetken hänen kanssaan.. Toivon, että se hetki avaisi lukot väliltämme ja kaikki selkenisi.
Rakkaus aktivoi ihmisessä jotakin vanhaa, joka on kulkenut mukana lapsuudesta saakka.
Yleisen psykologisen ajattelumallin mukaan tyttö tarvitsee isän tukea ja ihailua naiseksi kasvamisessa.
Jos isä on jäänyt etäiseksi, nainen saattaa tämän ymmärrettyään kiertää isänsä kaltaiset kaukaa ja haluaisi sellaisen suhteen, jota ei ole koskaan saanut.
Epävarmassa parisuhteessa nämä traumat alkavat kukkia.
Jossain vaiheessa mitta tulee täyteen. Ja toisessa roikkuminen on oire jostakin. Roikkuja (onko tässä tapauksessa mies?) elää kärsimysnäytelmää, sillä kärsimys on tuttua jo lapsuuden ihmissuhteista.
Olen tuo 13.42 ja nainen. Isäsuhteeni on hyvä ja läheinen. Äitisuhteeni on hyvä ja läheinen. Olin turvallisesti kiintynyt lapsena. Lapsuus on turvallinen.
On aika eri asia onko kyseessä ihastus, ihastuksen muuttuminen hiljalleen rakastumiseksi (miedompaa) kuin syvä ja voimakas rakastuminen. Kun suuret tunteet osuus kohdalle, ne usein osuu jo ennen kuin mitään ”oikeaa” tapahtuu eikä ne tunteet häviä vain ”menemällä eteenpäin” kuten noissa miesommissa tunteissa. Suuri rakkaus on parhaimmillaan ja pahimmillaan ”elinkautinen”’ sai sitten toista koskaan tai ei!
Minua ei ole kohdeltu huonosti hänen puoleltaan. Pikemminkin kunnioittaen. Aina ajoitus ei osu kohdilleen eikä kummankin tahto- tai tunnetila ole sama. Hänen aito tunnetilansa on minulle tuntematon, ei tapahtuneista päätellen riittävä, mutta hän on tunteitaan jotain tunnustanut.
En koe häntä enkä itseäni roikkujaksi. Olemme molemmat käsitykseni mukaan aika samanlaisia parisuhteessa. Pettäminen ei ole vaihtoehto, ja uuden aloitus kuuluu eron jälkeen. Kumpikin on sinnikäs, ahkera, luotettava ja helposti laittaa omat tarpeensa sivuun parisuhteessa, ja yrittää hieman liian pitkään. En usko, että tuo yrittäminen johtuu läheisyysriippuvaisuudesta vaan enemmänkin sinnikkyydestä ja pitkäjännitteisyydestä ja realismista (mikään suhde ei ole täydellinen ja korjaamisen yrittäminen niin kauan kuin on toivoa saada tulosta, on tahto kysymys).
Ymmärrän kyllä pointin, mutta mua ei haittaisi yhtään vaikka vähän ahdistelisit.
Minä se olen. Me saadaan vielä tilaisuutemme, ennemmin tai myöhemmin. Katsotaan nyt kuinka kauan pystyn olemaan erossa sinusta.
No, miten minä en nähnyt, sinähän se :). Mutta miksi ihmeessä sinun pitäisi pystyä olemaan erossa? Tule nyt vain lähemmäs että näen sinut.
Ei mun siis mitenkään pidä olla erossa vaan että jos tulee ihan sietämätön ikävä, niin aion tulla sinne sun luo joku päivä. Ilman mitään "syytä".
Kirjoitat täyttä asiaa!
Tervetuloa!
Kiitos, varmaan monen toive, että saisi edes tilaisuuden. Yksikin voi olla se ratkaiseva.
Mihin aikaan pitäisi tulla ettei ole muita ihmisiä?
Siellä paikassa pyörii aina muita ihmisiä, mutta älä heistä huoli, ei heillä ole väliä. Toivon, että tulisit luokseni vaikka vain tervehtimään, sekin olisi alku. Epäilen kyllä vahvasti ettei tämä minulle ole, koska ollaan törmätty hänen työpaikallaan ei minun:)
Kuka tässä on mistään työpaikasta puhunut. Eli et taida olla oikea tyyppi :)
Enpä taida olla, tällaista tämä on täällä ei ikinä osu:). Toivotan silti sinulle tsemppiä hänen suhteensa ja rohkeutta kohtaamiseen!
Oletko 16.09 antanut kaksi kertaa pakit, kun vastaat minulle ettei ahdistelu haittaisi? Tässä nyt kirjoittaa niin monta eri ihmistä selkeästi, ettei varaukset tule aina samalta tyypiltä. Minä vuonna tuo on sattunut? Ymmärrän täysin miksi hän sanoi ei. Sitä en ymmärrä miksi hän ei ottaisi uudestaan yhteyttä, jos elämäntilanteet olisi muuttuneet ja mieli olisi muuttunut???
Olemme kumpikin pitäneet salassa toistemme tietyllä henkilökohtaisia asioita. Luottamuksesta on siis jo näyttöä. Lisäksi kunnioitan häntä niin paljon, etten koskaan puhuisi meidän välisiä intiimejä asioita muille (jos puhun jollekin hyvälle pitkäaikaiselle ystävälle, kysyn siihen luvan). Enkä ottaisi alun etenemisen suhteen mitään paineita, ei sen pidä seurata mitään valmista kaavaa! Joskus rauhallinen alku on paras, joskus joskus homma etenee kuin raketti, Mitä sitä miettiä likaa ja analysoida likaa miten tulevaisuus rakennetaan. Jos ja kun yhdessä olo tuntuu hyvältä, lopun saa ratkeamaan ajallaan.
Vaikka olen intuitiivinen ja elän katse tulevaisuudessa, silti maadoitan itseni yrittämällä elää hetkessä. Jos elämä on vain sitku ja mutku, elämä jää helposti elämättä. Tiedän, että Rakastan Häntä.
Kiitos!
Nyt on tainnu käydä niin että kolme kaverusta Usko, Toivo ja Onni ovat lähteneet Käpälämäkeen.
Se on se pupujussien piilopaikka.
Jätkät on laittanu päät pensaaseen, ne luulee ettei niitä näy, mut kyllä ne näkyy:))
Heh, kiva kevennys tänne. Sai hymyn huulille, ikävästä huolimatta.
Mun pupu-kolmoset on Usko, Toivo ja Rakkaus. Niiden iskä on Onni, ne on rakkauslapsia. Usko ja Toivo on vähän vilkkaampia seikkailijoita, ne hävisi jo kauan sitten läheiseen pusikkoon omille reissuileen. Toivottavasti ei ole vielä iso kettu syönyt.
Rakkaus on vähän pitkäjänteisempi pupu, se nököttää vielä mamman kyljessä. Pakko senkin on joskus maailmalle lähteä etsimään kanikaveria ettei jää peräkammarin pojaksi. 😉 Ei taita olla vielä siihen ihan valmis. 😣 Pakko on yrittää vähän töniä sitä eteenpäin, vaikkei mamma haluaisi rakastaan oikeastaan edes luopua! Lapsen etu on kuitenkin laitettava mamman edun edelle.
Mikäs tarinanseppo tämä oidipaalidantasia ny on? Snadisti puistattavaa, kuten siellä stadissa on tapana sanoa kun juttu on ihan kalsa
Tavallaan kyllä kiva kevennys, kaikesta huolimatta
Hmm.
Annan toiveen toteutua, ole ihminen minulle, kaikki muu räätälöidään🥰
Toivolaa paitsi. Loks loks honk honk
Annan toivoa vain sellaisille ihmisille jotka olen tuntenut kymmenien vuosien ajan. Liikaa ihmisiä ollut liian kauan "puuttumassa" sellaisen ihmisen elämään monin tavoin, mitä ei olisi koskaan saanut edes aloittaa! Olisi pitänyt kysyä lupa ja sitä ei olisi koskaan annettu, monin eri tavoin elämää pilanneeseen toimintaan. Haaveena on tehdä töitä tuttujen kanssa, niin kauan kuin se on mahdollista tai ainakin tutulla alueella. Jos olit "mukana" rankoissa vuosissa, hylkäys tulee varmasti.
Minkälaista toivoa haluat? Annan sitä mielelläni, koska en halua kenellekään mitään pahaa.
Tässä ainoa oikean jatkokysymyksen ydin. Ja vielä pitäisi kysyä kenelle toivoa pitäisi antaa?
Usko Toivo Rakkaus. Ja suurin niistä on.... ?
Tuska Raivo Hakkaus?
Uskossa on toivo !
Harmi että Pertti ei pidä minusta.
Pertti ei tykkää miehistä, joten unohda. 😎
Voi sua mies, voisinpa antaa sulle.🤔
Miehestä ei ole ottamaan. 🤔
Ei ota mitään kontaktia. Silloin pitää älytä lopettaa leikkiminen.
No saitko toivoa vai pitääkö munkin?
Joo, pitää sunkin.
Aion toteuttaa plan B:n sinun omaksi saamisessa. A ei ottanut tuulta alleen enää.
Mikä se B suunnitelma on?
Ei sitä voi tänne kertoa.
Miksi A ei toiminut?
Sitä pitäisi kysyä häneltä.
En voi, kun en tiedä kuka sä olet ja missä sä asut ja ketä sä kaipaat.
Keksitään joku oma ratkaisu. Haluan sinulle vain parasta vaikka en pysty sitä sinulle antamaan.
Paikallislehdessä oli taas ihana kirjoitus jonka halusin omia ;)
Luin että koivua, fluori tyhmentää ja xylitoli on laksatiivi
Mun eilinen vastaus poistettiin, vaikka siinä ei ollut mitään pahaa.. Mut sanotaan sama asia vielä kauniimmin.
En anna hänelle toivoa, oon kiukkuinen.
Pupunen, runo projektini edistyy. Siit ei ihan tuu sellanen ku alunperin aattelin.
Tunteista kuiteski kaikki. Kerron sitte enemmän ku tiedän:)
aaaaw joku suunnittelee jotain kivaa jollekin onnekkaalle.. tuli hyvä mieli tästä :)
Valo ja runo kans mukkaan
Hieno völjyy
Hau Hau.
Ei mulla nyt muuta.
Eilen lauloin karaokessa
Etsin kunnes löydän sun
Karaoke on hieno harrastus :)
Hyvästen emmanuel.
Niin? Mitä asia mulle?