Kertokaapas pakkoruotsituksen taustat kaikille tietämättömille: No tässä tulee faktaa!
Kepulit on taas syypäitä näihin lehmänkauppoihin!
http://www.sci.fi/~eiry/johdanto.html
Tässä tutkielmassa jätetään suomalaisten harkittavaksi, onko jossakin mennyt pieleen. Pitäisikö jotakin muuttaa.
Pakkoruotsi kaikkia kansalaisia koskevana on uusi ilmiö. Se tuli peruskoulun mukana 1970-luvulla. Maamme pahimpana korruptiokautena. Pakkoruotsin ajaminen Suomen kouluihin 70-luvulla oli poliittista kauppaa. Johannes Virolainen vieläpä palkittiin teostaan. Hänet kutsuttiin Tukholmaan, missä hänelle myönnettiin kunniamerkki.
Jaakko Linnankivi, emeritus opetusneuvos, peruskoulun opetussuunnitelmakomitean 1970 jäsen, Helsinki (HS 22.11.95.):
"Koululainsäädännön koonti- ja tarkistustyö on meneillään. Perusopetuksen tehtävää arvioitaessa pitäisi kuulla riittävästi koulutyön todellisuuden, oppimisen, opetuksen, työ- ja kulttuurielämän sekä kansainvälistymisen asiantuntijoita. Peruskoulun kieliohjelma on aihetta arvioida uudelleen. ... Peruskoulun kahdesta pakollisesta kielestä on kiistelty aikaisemminkin. Hallituksen lakiesityksessä (Koulujärjestelmäksi) ja sivistysvaliokunnan mietinnössä 1968 esitettiin peruskouluun yhtä vierasta kieltä. Koulunuudistustoimikunta ja Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea olivat ehdottaneet samaa. Hallitus vaihtui ja uusi hallitus teki sisäpoliittisen ratkaisun: ruotsin kielestä tuli peruskoulun pakollinen oppiaine."
Maalaisliitolle oli 1964 tärkeää saada kokoon sen johtama hallitus, joka ei ollut mahdollista ilman Rkp:n mukaan tuloa. Rkp asetti osallistumisensa ehdoksi sen, että ruotsin kieli säädetään pakolliseksi aineeksi peruskoulussa. Puolueensa puheenjohtajana Virolainen "runnoi", kuten Linnankivi sanoo, muut hyväksymään Rkp:n vaatimuksen.
Urho Somerkivi: Peruskoulu. Synty, kehittyminen ja tulevaisuus. "Tällä kannalla (hallituksen esitys) olivat yleensä myös pedagogiset asiantuntijaelimet, kuten kouluhallitus, Koulunuudistustoimikunta, Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea ym.
Samaan aikaan käytiin tiedotusvälineissä vilkasta keskustelua peruskoulun kieliohjelmasta. Pääosa siitä oli RKP:n järjestämää kampanjaa. …Paasion hallitus jätti paikkansa ja tilalle tuli Koiviston hallitus. Sen opetusministerinä oli Johannes Virolainen, joka jo aijemmin (yhdessä RKP:n ja LKP:n puheenjohtajien kanssa) oli ilmoittautunut kahden kielen puoltajaksi. Hallitusneuvotteluissa tehdyn sopimuksen mukaisesti eduskunta ohjattiin nyt tähän ratkaisuun. RKP oli pannut sen ehdoksi hallitukseen tulolleen. ... Suomalaisessa demokratiassa voi käydä niinkin, että 5 %:n vähemmistö määrää, mitä 95 %:n enemmistön on opiskeltava.
Johannes Virolainen kirjoittaa tästä asiasta kirjassaan Vallankäyttö Kekkosen kaudella:
"Merkittävin kulttuuripoliittinen ratkaisu Koiviston hallituksen aikana oli peruskoulun puitelain valmistelu ja hyväksyminen. Puuttumatta asiaan muuten, on korostettava, että Paasion hallitus (opetusministerinä Reino Oittinen) oli ehtinyt jo antaa lakiesityksen eduskunnalle. Uuden hallituksen aloitteesta esitystä muutettiin siten, että peruskouluun tuli kaksi pakollista kieltä: englanti ja ruotsi, eikä vaan englanti, kuten Oittinen oli esittänyt. (Sittemmin Johannes Virolainen palkittiin Axel Olof Freudenthal-mitalilla, joka annetaan suomen ruotsalaiskansallisen liikkeen ansiokkaille edistäjille. Virolainen on ainoa suomenkielinen nimi mitalin saajien joukossa.
Kepulit on taas syypäitä näihin lehmänkauppoihin!
http://www.sci.fi/~eiry/johdanto.html
Tässä tutkielmassa jätetään suomalaisten harkittavaksi, onko jossakin mennyt pieleen. Pitäisikö jotakin muuttaa.
Pakkoruotsi kaikkia kansalaisia koskevana on uusi ilmiö. Se tuli peruskoulun mukana 1970-luvulla. Maamme pahimpana korruptiokautena. Pakkoruotsin ajaminen Suomen kouluihin 70-luvulla oli poliittista kauppaa. Johannes Virolainen vieläpä palkittiin teostaan. Hänet kutsuttiin Tukholmaan, missä hänelle myönnettiin kunniamerkki.
Jaakko Linnankivi, emeritus opetusneuvos, peruskoulun opetussuunnitelmakomitean 1970 jäsen, Helsinki (HS 22.11.95.):
"Koululainsäädännön koonti- ja tarkistustyö on meneillään. Perusopetuksen tehtävää arvioitaessa pitäisi kuulla riittävästi koulutyön todellisuuden, oppimisen, opetuksen, työ- ja kulttuurielämän sekä kansainvälistymisen asiantuntijoita. Peruskoulun kieliohjelma on aihetta arvioida uudelleen. ... Peruskoulun kahdesta pakollisesta kielestä on kiistelty aikaisemminkin. Hallituksen lakiesityksessä (Koulujärjestelmäksi) ja sivistysvaliokunnan mietinnössä 1968 esitettiin peruskouluun yhtä vierasta kieltä. Koulunuudistustoimikunta ja Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea olivat ehdottaneet samaa. Hallitus vaihtui ja uusi hallitus teki sisäpoliittisen ratkaisun: ruotsin kielestä tuli peruskoulun pakollinen oppiaine."
Maalaisliitolle oli 1964 tärkeää saada kokoon sen johtama hallitus, joka ei ollut mahdollista ilman Rkp:n mukaan tuloa. Rkp asetti osallistumisensa ehdoksi sen, että ruotsin kieli säädetään pakolliseksi aineeksi peruskoulussa. Puolueensa puheenjohtajana Virolainen "runnoi", kuten Linnankivi sanoo, muut hyväksymään Rkp:n vaatimuksen.
Urho Somerkivi: Peruskoulu. Synty, kehittyminen ja tulevaisuus. "Tällä kannalla (hallituksen esitys) olivat yleensä myös pedagogiset asiantuntijaelimet, kuten kouluhallitus, Koulunuudistustoimikunta, Peruskoulun opetussuunnitelmakomitea ym.
Samaan aikaan käytiin tiedotusvälineissä vilkasta keskustelua peruskoulun kieliohjelmasta. Pääosa siitä oli RKP:n järjestämää kampanjaa. …Paasion hallitus jätti paikkansa ja tilalle tuli Koiviston hallitus. Sen opetusministerinä oli Johannes Virolainen, joka jo aijemmin (yhdessä RKP:n ja LKP:n puheenjohtajien kanssa) oli ilmoittautunut kahden kielen puoltajaksi. Hallitusneuvotteluissa tehdyn sopimuksen mukaisesti eduskunta ohjattiin nyt tähän ratkaisuun. RKP oli pannut sen ehdoksi hallitukseen tulolleen. ... Suomalaisessa demokratiassa voi käydä niinkin, että 5 %:n vähemmistö määrää, mitä 95 %:n enemmistön on opiskeltava.
Johannes Virolainen kirjoittaa tästä asiasta kirjassaan Vallankäyttö Kekkosen kaudella:
"Merkittävin kulttuuripoliittinen ratkaisu Koiviston hallituksen aikana oli peruskoulun puitelain valmistelu ja hyväksyminen. Puuttumatta asiaan muuten, on korostettava, että Paasion hallitus (opetusministerinä Reino Oittinen) oli ehtinyt jo antaa lakiesityksen eduskunnalle. Uuden hallituksen aloitteesta esitystä muutettiin siten, että peruskouluun tuli kaksi pakollista kieltä: englanti ja ruotsi, eikä vaan englanti, kuten Oittinen oli esittänyt. (Sittemmin Johannes Virolainen palkittiin Axel Olof Freudenthal-mitalilla, joka annetaan suomen ruotsalaiskansallisen liikkeen ansiokkaille edistäjille. Virolainen on ainoa suomenkielinen nimi mitalin saajien joukossa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Pakkoruotsi on oiva esimerkki kepun politiikasta, Vennamo nimitti sitä pelin politiikaksi, jotkun puhuu poliittisista lehmänkaupoista. Kepun piti saada itselleen lojaaleja apupuolueita hallitukseen, viis välittäen mikä on kansalle parasta.
Ei kepun tavat ole muuttuneet Virolaisen ajoista; ensin on aina puolueen etu, sitten maaseudun ja oman vaalipiirin etu(paitsi kepun helsingin edustajilla) ja sitten oma henkilökohtainen etu. Joskus nämä jopa sekoituvat (vrt. Juhantalo, Kääriäinen).
Näiden omaa napaansa tuijottavien kepulaisten vuoksi olemme kymmeniä vuosia opiskelleet lähes hyödytöntä ruotsin kieltä sen sijaan että olisimme opiskelleet isoja eurooppalaisia kieliä kuten ranskaa tai espanjaa.