Hei
Olen 13-vuotias, ja minulla on paljon ongelmia elämässäni. Suurin ongelmani on se, että minulla ei ole ketään jolle voisin puhua asiosta. Välillä tekee vain mieli karata kotoa pois, jotten tarvitsisi elää tällä tavalla. Olen tehnyt suunniltelmani minne karkaan ja miten siellä sitten elelen. Toinen suuri ongelmani on se että vanhempiani ei paljoakaan kiinnosta minun ongelmani. Aina kun kerron heille miksi en tunne oloani hyväksi ,niin heitä ei paljoakaan kiinnosta. Enkä luule ettei asiat paljoakaan muutu, jos vaikka puhuisin koulu psykologille. Olisi kiva jos kertoisitte kannattaako minun karata pois , tai vaikka tehdä jotain muuta.
Olen 13-vuotias, ja minulla on paljon ongelmia elämässäni. Suurin ongelmani on se, että minulla ei ole ketään jolle voisin puhua asiosta. Välillä tekee vain mieli karata kotoa pois, jotten tarvitsisi elää tällä tavalla. Olen tehnyt suunniltelmani minne karkaan ja miten siellä sitten elelen. Toinen suuri ongelmani on se että vanhempiani ei paljoakaan kiinnosta minun ongelmani. Aina kun kerron heille miksi en tunne oloani hyväksi ,niin heitä ei paljoakaan kiinnosta. Enkä luule ettei asiat paljoakaan muutu, jos vaikka puhuisin koulu psykologille. Olisi kiva jos kertoisitte kannattaako minun karata pois , tai vaikka tehdä jotain muuta.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Onko kotona vaarallista olla? Olisiko tässä ihan lastensuojeluilmoituksen paikka?
Sinun ikäisesi ei pärjää karkaamalla. Koulukin kesken. Talvi tulossa. Mutta ehkä karkaaminen saisi viranomaiset kiinnostumaan oloistasi.
Mene nyt kuitenkin ensin sinne koulupsykologille, jos pääset!
Kiitos vastauksestanne!
Karkaus suunmiyelmaani kuului käydä koulua, sillä sieltä saisin ilmaisen aterian, ja asua valoisssa,turvallisessa ja lämmitetyssä sisä-tilassa toki , muttei terveydelle turvallinen. Yksi pääsyistä miksi en haluasi puhua koulu psykologin kanssa on se että , aina kun näen hanet, niin hän näyttää hyvin surulliselta ihmiseltä, enkä haluaisi että hänestä tulisi yhä surillisempi. Enkä uskoisi että joku halusi auttaa minun kaltaltausta ulkomaalaista henkilöä. Terveisin:_____
Hyvä kun toit asiasi esille. Ei se karkaaminen ole hyvä ratkaisu ongelmaasi. Olet hyvin nuori ja se olisi liian vaarallista. Voisitko koettaa vielä kerran ottaa asioita esille vanhempiesi kanssa vaikkapa kirjoittamalla ongelmistasi heille? Anna heille mahdollisuus. Jos he eivät pysty jostakin syystä auttamaan silloinkaan sinua on parasta käydä juttelemassa koulupsykologin tai terveydenhoitajan luona. Myös kirkon diakoniatyöntekijä voisi antaa ulkopuolista näkökulmaa asioihisi. Tai nuorisotyöntekijä? Elä jää yksin murehtimaan asioitasi eläkä luovuta jos aluksi tuntuisi ettei olisi hyötyä tapaamisista. Keskustelujen lisäksi voisit kokeilla sekaisin-chattia, jos siitä olisi sinulle hyötyä. Jospa tämän hetken huolet ovat vuoden kuluttua vain ikävä muisto ja opettavainen kokemus. Kaikkea hyvää sinulle.
Kokeile esim, valoa ja sekaisin chattiä, siellä kuunnellaan.
Karkaamisen sijaan, suunnittele että lähdet opiskelemaan jollekkin toiselle paikkakunnalle, heti kun kykenet, joo siihen menee muutama vuosi, mutta se on konsti jolla ehkä helpoiten pääset ns, omillesi, ja siinä on suht hyvät tulevaisuuden näkymät. Ylipäätään tuollainen tilanne ei hetkessä muutu.
Tietysti jos kakka on tuulettimessa juuri nyt, joudut menemään sinne koulupsygolokille/terkkarille/ päivystykseen, äläkä kaunistele yhtään, vaan kerro kaikki. Vaikka se ei auttaisikaan tässä ja nyt, niin voit ainakin ajatella että olet itse tehnyt kaikkesi sen eteen että tilanne muuttuisi.
Joo karkaaminen ei ehkä oikeasti ole mahdollista tuossa iässä. Missä muka asuisit ja mistä saisit rahaa? Koulukin jäisi kesken.
Lisäksi karkurina on vaarassa kaikkien hyväksikäyttäjien taholta, jotka voi haluta seksiä tai ruveta tarjoamaan alkoholia tai huumeita.
Onko kotonasi paha olla? Eivät kai vanhempasi ole vaarallisia tai usein kännissä? Vai eivätkö vain ota tosissaan murheitasi?
Myös koulupsykologia tai vastaavaa suosittelen. Joku ulkopuolinen ammattilainen joka auttaa.
Kiitos vastauksestanne!
Minä olen suunnitellut koko karkaus suunnitelmani. Tiedän missä asun ja peseydyn. Tiedän pistä saan ruokaa. Tiedän miten pysyn turvassa. Ja ei minun vamhempsni eivät ole koko ajan kännissä. Eivän näytä siltä että heitä kiinnostsi onglemani. Syy sille miksi haluan karata on se, etten vaan voi jaksaa sitä samaa ongelmaa. Olen hyvin epä varma amattilaiselle puhumisen suhteen.
T: _____
Onnistuisiko sulla kirjoittaa tänne, miksi sulla on paha olla ?
Kukaanhan ei täällä palstalla tiedä, kuka olet, ja ehkä saattaisit saada jotain vinkkejäkin ongelmiisi.
Joskus kirjoittaminen on helpompaa kuin puhuminen.
Koulupsykologi ehdottomasti. Ethän vielä edes tiedä millainen se on ja varsinkaan et vielä tiedä miten hän voi auttaa. Et voi tietää ennakkoon. Eikä se siellä muualla ekelykään helppoa varmastikaan ole. Koita kestää ja kyllä ne asiat vielä hoituu paremmille uomille.