niin sitä suuremmaksi kasvaa halu irtaantua kokonaan tästä yhteiskunnasta ja alkaa vaikka kulkuriksi, joka nukkuu milloin missäkin minne saa ruotonsa oikaistua.
Olen kokenut henkisesti jonkun oudon muutoksen viime vuosien aikana ja alkanut haaveilemaan täydellisestä vapaudesta. Rat race on nähty ja koettu. Ei pysty, ei kykene.
Olen kokenut henkisesti jonkun oudon muutoksen viime vuosien aikana ja alkanut haaveilemaan täydellisestä vapaudesta. Rat race on nähty ja koettu. Ei pysty, ei kykene.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ihan samalle musta tuntuu. Nainen olen. Muutos on alkanut jo varmaan 2015 minussa, eli koronasta se ei johdu. Eikä me olla ainoita. Syytä en tiedä.
Mukavaa huomata, että tämä haaveen jakaa moni muukin.
Täällä myös yksi. Tiedän kyllä mistä muutos johtuu ja se on lopunajat. Ihmisestä tulee hullu.
Samoin, orjana olo saa riittää. Yhteiskunta voi hyvin ilman panostani. En kaipaa mitään edellisestä elämästä, leikkiköön vaurasta ja onnellista. En nuku pellonreunalla, vaan yhteiskunta tarjoaa tai maksaa velkansa valkoisilla lakanoilla. Elämässä ihminen tarvitsee vain https://youtu.be/Z9VB7jgWBi8
Jep. En yritä edes enää ymmärtää tätä hullua maailmaa
Pilkillä.
-32C
Jägermeister & Me
Su 04:32
Bluetooth:
https://www.youtube.com/watch?v=1lWJXDG2i0A
Aika fantsuu..
Jos yksi vuodenaika eli kesä, niin olisin lähtenyt tuolle tielle, minimaalisesti. Henkisesti olen irtautunut ritiläpyörästä. Ei sitoumuksia johonkin tiettyyn paikkaan, ei taakkaa, ei tavaran himoa. Se on erikseen havaittava tunne, kun huomaa, ettei kaipaa tavaraa ympärillensä. Aluksi tuntuu siinä kohtaa tuntuu tyhjältä mutta seesteisyys täyttää sen olotilan jonkin ajan kuluttua. yhteisöriippuvainen en ole koskaan ollut. Ihmissuhteisiin suhtautunut, kuin seisoisin keskellä rautsikan hallia. - cu-
Mene kotiis
Ei tässä muu auta, kuin ainakin osin koittaa irrottautua tästä nykysysteemistä. Miten se sitten tulee onnistumaan, niin sitä en tiedä. Harva varmaan ymmärtää sitäkään, että ollaan kovaa vauhtia menossa täyteen tyranniaan ja kontrolliyhteiskuntaan. Itse yritän taistella vielä sitä vastaan tahollani, mutta varautumista olen joutunut suunnittelemaan ja valmistelemaan. On paljon kontakteja maailmalla sekä tuttuja, jotka ovat paluumuuttaneet Suomeen pakoon maailmalla pidemmälle edistynyttä tyranniaa. Ovat kyllä järkyttyneitä siitä, että näkevät Suomessa vauhdilla edistyvän saman, mitä pakoon ovat maailmalta lähteneet.
Mä en löydä tästä maailmasta mitään hyvää tai iloa. Kaipaan Jeesuksen luo. Miettikää: ei syntiä, ei kipua, ei surua ja tuskaa, ei vihaisia ihmisiä, ei tarvitse nähdä eikä kuulla pahaa. Rauha, lepo, ilo, rakkaus iankaikkisesti. Saa ihmetellä Jumalaa aina ja iloita yhdessä muiden kanssa hänen armostaan Jeesuksessa. Olla hiljaa kaikessa rauhassa ja pahoille kostetaan.
Sama täällä. Voisin hyvin elää vaikka jossain vähän alkeellisemmassa agraariyhteisössä. Tää maailma kehittyy nyt ihan väärään suuntaan. Millä me käännetään tää?