Kävin hänen huudeilla hoitamassa yhden asian.
Näin talonsa sadan metrin päästä ja sen jälkeen on itkettänyt ja kurkkua ahdistanut.
Perhanan muistot, sattuu ne edelleen.
No, seuraava testi sitten keväällä, josko vihdoin pääsisi yli.
Ikävä, vaikkei enää pitäisi ja se suututtaa.
Näin talonsa sadan metrin päästä ja sen jälkeen on itkettänyt ja kurkkua ahdistanut.
Perhanan muistot, sattuu ne edelleen.
No, seuraava testi sitten keväällä, josko vihdoin pääsisi yli.
Ikävä, vaikkei enää pitäisi ja se suututtaa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Voi juma: f
Mikäs sulla hätänä?
Alfa tv
Riippuvuuksista vapaaksi
Puhakka
Kyllä tämä tästä taas ohi menee.
Tuli vain sellainen tunnepiikki.
Oon vaan niin yksinäinen, enkä uskalla enää rakastua kun rakastun aina itselleni vääränlaisiin.
Ei tästä sen enempää, jonnekkin vaan oli purettava tämä.
Miten niin vääränlaisiin?
Hyvä että johonkin saa purettua, ettei tarvitse sisäänsä padota.
Minäkin olen alkanut pelkäämään rakastumista, mitä en ole koskaan ennen tehnyt. En eläissäni ennen ole pelännyt rakastumista.
Ehkä se on hajoamisen ja satutetuksi tulemisen pelkoa?
Voimia. 🤗
Kiitos kommentistasi, lohduttaa huomata että muitakin samassa veneessä.
🙂
Ei olisi pitänyt tätäkään kirjoittaa tänne
Tuntuu vielä kurjemmalle.
Sillä tavalla vääränlaisiin että ei sovita yhteen.
Olen aina jotenkin altavastaava.
Ei nyt viitsi enempää, tää huono mesta.
Joskus sitä voi kaksi ihmistä sopia hämmästyttävän hyvin yhteen. Mikä lie tarkoitus silläkin. Oltaisiin kaksi yksinäistä yhdessä. Ei oltaisi enää yksinäisiä.
Kai ne ottaa ja antaa jokaiselle jotain. Pitää yrittää nähdä hyvä, vaikka se on vaikeaa. Jos tekee paljon, saa paljon hyvää mutta vievät myös. Noihin isoihin katastroofeihin, että vaikuttaa kyllä kaikkiin. Eli hetken elämä on vielä vaikeampaa. Hoen itselleni, älä ole kateellinen tai tunne vihaa. Siksi tuntuu niin väärältä. Olisi helpompaa jos tietäisi kun saisi, niin osaisi odottaa viemistä.
Silti en noita hakkaamisia ymmärrä. Tai se on varmaan sitä minun niskurointia. Ehkä seuraava elämä on helpompi.
Voimakkaat tuntemukset ei hevillä lähde? Toi on ollut itselle kans se kompastus kivi? Uskaltaako tuntea toista niin vahvasti, et tuntuisi katastrofilta menettää toinen ja pahimmillaan toinen käyttää sitä puolta kaihtamatta hyväkseen?
Tänä päivänä naisista tullut enemmän pelureita, jolloin todennäköisempää joutua kokemaan ikäviä, vähemmän mieleisiä asioita. Pahantahtoisuus on jostain opittua?
Paremman toivossa nainen haluaa vapauksia/ erioikeuksia ja yllätys voi olla veret seisauttava, silloin kun halu satuttaa toista on suuri? Naiset voivat olla kostonhimoisia, jostain, joka toiselle voi tulla täytenä yllätyksenä, kun mielikuva on muuttunut heillä harhaksi.
Aloitus oli naiselta.
Niin ja me naiset ollaan niin tyhmiä että uskotaan niihin harhoihin et miehetkin vois rakastaa ja välittää, eikä vaan hakemalla hakea vikoja naisesta.
On pakko antaa jos haluaa saada, pätee moneen asiaan.
Kosto on aina paskamaista oli mies tai nainen.
Siihen kierteeseen en halua sekaantua.