Lakiin kaikkia suomalaisia koskeva kansalaispalvelus

Suomen tulee varautua sotilaallisten uhkien torjumiseen ilman ulkopuolista tukea.
-Jokainen suomalainen on maanpuolustaja, katsoo keskusta ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjauksessaan.
Kansalaispalvelus. ”Kansalaispalvelukseen osallistuvat koulutettaisiin esimerkiksi vaativiin ensiaputehtäviin, palokuntatoimintaan, öljyntorjuntaan, myrskyvahinkojen korjaamiseen, ruokahuoltoon, kadonneiden etsintään, meripelastukseen ja väestön hallintaan”, keskusta esittää.
Yleisen asevelvollisuuden lisäksi Suomeen tulisi luoda ”lainsäädännöllisesti kaikkia koskeva kansalaispalvelusvelvollisuus”. Näin katsoo hallituspuolue keskusta tuoreessa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjauksessaan.

Puolustusvoimien kutsunnat tulee ulottaa koskemaan koko ikäluokkaa, myös nuoria naisia, puolue myös linjaa. Asevelvollisuutta pohtinut parlamentaarinen komitea esitti marraskuun lopulla kutsuntajärjestelmän ulottamista koko ikäluokalle ja on asettanut tavoitteeksi, että sekä naisille että miehille järjestetään velvoittava kutsuntapäivä.

”Sotilasliittoon kuulumattomana maana Suomen tulee varautua sotilaallisten uhkien torjumiseen ilman ulkopuolista tukea ja ylläpitää tämän vuoksi kaikkia puolustusjärjestelmän suorituskykyalueita, niin puolustusvoimien tuottamalla sotilaallisella puolustuskyvyllä kuin rajavartiolaitoksen, tullilaitoksen ja poliisin toimintakyvyllä. Puolustuskyvyn ylläpidon ensisijaisena päämääränä tulee olla ennaltaehkäisevän kynnyksen muodostaminen maahamme kohdistuvalle sotilaallisen voiman käytölle ja sillä uhkaamiselle”, katsoo keskusta ulko- ja turvallisuuspoliittisessa linjauksessaan.

Hiljattain Naton pääsihteerin Suomen-vierailun yhteydessä julkisuudessa keskusteltiin siitä, saisiko Suomi ulkopuolista apua sotilaallisen kriisin yhteydessä.
Puolustusliitto Naton jäsenyyttä keskusta ei kannata, mutta haluaa pitää auki mahdollisuuden hakea jäsenyyttä.
”Mikäli liittoutuminen tulisi ajankohtaiseksi, sillä olisi oltava paitsi pitävät turvallisuuspoliittiset perustelut myös yhteiskunnan laaja hyväksyntä”, puolue katsoo.

Yliväpeli Orhonen kokemuksellaan kuitenkin katsoisi vähän naisia lievemmin aseelliseen toimintaan. Ne eturintaman toimet on siksi verran raakoja että tarvitaan miehiä sinne, paremmin voimaa kestävinä.
Mutta toisaalta, toimintoja niin paljon taistelijan avustajinakin, että sinne on paikkoja auki.

Halosen tasa-arvosta nämä lähteneet joita punavihreät jatkaneet, niin tulee naisillekkin maanpuolustus velvoitteita, ihan miesten tapaan armeija käydä. Kiroaako naiset Halosen vai ei ?