Pelkkä katseensa riitti sulattamaan minun sydämeni, en uskaltanut toivoa mitään, tutustuimme ensin hiukan, emme vaihtaneet yhteystietoja kunnes pian törmäsimme uudelleen sattumalta...Katseet voimistuivat, sanomattakin tiesimme mitä kumpikin tunsimme, välillämme oli vetoa jota vain harvoin tuntee. Tiesimme velvollisuutemme, emme halunneet rikkoa luottamustamme muihin läheisiin, rajoitimme tunteemme ja sovimme että olemme kavereita, jottemme loukkaisi puolisoitamme...Silti rakkaus riepoo rintaani - se rakkaus jota tunnen juuri häntä kohtaan. Aion piilottaa nämä tunteeni, mutta tuntuu että pakahdun näihin - en saisi tuntea näin, rakastanhan omaakin puolisoani....elämä antaa, elämä ottaa ja nauraa lopuksi sille, että sinä hölmä uskot siihen...Kaverilleni en tästä puhu, sillä en halua sekoittaa hänen tunteitaan. Uskon, että hän on saanut taistelunsa tunteistaan käytyä - minä olen vain hiukan hitaampi... Älkää hyvät ystävät tehkö samaa virhettä.
Kielletyt tunteet
polttaa rintaani
61568
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kärsin ja kidun mutta jos joku päivä hän kysyy minä suostun ;)
tekemällä oppii... virheistä.
Tuttu tunne - mutta eihä sitä voi valita! Minä ainakin luulin olevani rokotettu kaikkea tällaista vastaan, sillä aidosti rakastin ja rakastan kumppaniani. Vaan silti rakastuin toiseen melkein ensi silmäyksellä ja sen vähän, minkä olen häntä tavannut, tunne on vain vahvistunut. Kipeää tekee, kun ei voi edetä, mutta vielä kipeämpää tekisi, jos lähtisi pettämään rakastaan. Kahta voi ihan aidosti rakastaa yhtä aikaa!
Kyllä se kai joskus helpottaa...ikävä, ainakin
toivon niin. Välillä menee päiviä, etten paljon edes
ajattele häntä, mutta sitten taas ikävä yllättää.
Ystävinä tapaammekin silloin tällöin puolisoidemme kesken. On tämä elämä hullua!!!!
Mutta mikään muu kuin ystävyys ei tule olemaan mahdollista välillämme koskaan :(
Enkä todellakaan olisi edes halunnut rakastua
häneen!! Muutama kielletty suudelma vei minut
mukanaan, minut ja mielenrauhani, ikuisestiko...
tulee. Joku katsoo vähän pitempään, niin avot: se rakastaa. Ja sitten ollaan syvissä tunteissa, eikä tehdä mitään, kun ollaan niin jaloa,niin jaloa. Jos on kyse kykemättömyydestä todelliseen,niin haavekuvissa voi nyhjätä loppu elämänsä.
aina aitoa sydämessä.Minun kohteeni käänsi päätään pois silmieni alta.En ole löytänyt selitystä sille.Kyllä minä jonkun toisenkin miehen ottaisin mutta en vielä ole samankaltaista keneenkään tuntenut.