Mitä sanoisit minulle nyt, jos sattumalta törmättäisiin näiden vuosien jälkeen?
Tunnistaisitko edes vai tuntisitko energiani jo kulman takaa?
Meillä kahdella oli jokin selittämätön yhteys vaikka kovin etäälle minut itsestäsi ajoitkin. Et sallinut tutustumista vaikka selkeästi näin sinusta, että jotain romanttista kohtaani tunsit.
Tiedän tähän toki syitä, mutta olisin ollut rohkea kanssasi katsomaan, mitä elämällä olisi ollut meille tarjottavaa.
Janosin soittoasi, mutta...
Näin sinusta unia monien vuosien ajan, kunnes ymmärsin alkaa haaveilemaan todellisista asioista.
Silti mieltäni vaivaa ne katseet joita näin, sen uskomattoman vahvan vetovoiman välillämme jonka koin, surullisen katseesi, kun viimeisen kerran nähtiin.
Miksi et uskaltanut katsoa meitä? Enkö ollut arvoisesi ottamaan riskiä?
Tiedän, että monikaan ei olisi katsonut hyvällä meitä, mutta yhdessä senkin olisi kestänyt.
En saa yhteyttä sinuun katki vaikka epätoivoisesti sitä haluaisin ja tarvitsisinkin, mutta kun olet kaksoisliekkini, se ei onnistu.
Aina palaat mieleeni sekä energiaani vaikka toisinaan saan sinuun etäisyyttä vuosiksikin.
En näe tähän ratkaisua, kuin sen, että lopultakin keskustelisimme avoimesti.
Minulla ei ole numeroasi, mutta sinä tiedät minun yhden yhteyden kautta.
Mitä mieltä olet?
Tuntuu vain jotenkin niin oudolta, että olisin ns. kuvitellut kaiken, kun katseet/ tunnelma harvemmin valehtelee.
En ole kirjoittanut tänne enää vuosiin, mutta nyt koin niin vahvan tunteen sinusta, että oli pakko edes jonnekkin päästää ajatuksiani ulos.
Toki toivon, että olisit joskus ollut täällä myös itse lukemassa ja kirjoittamassa minulle, kun yhteyttä välillemme ei monestakaan syystä päässyt muodostumaan.
Kaipaan vieläkin, ei muuta.
Naiselta miehelle.
Tunnistaisitko edes vai tuntisitko energiani jo kulman takaa?
Meillä kahdella oli jokin selittämätön yhteys vaikka kovin etäälle minut itsestäsi ajoitkin. Et sallinut tutustumista vaikka selkeästi näin sinusta, että jotain romanttista kohtaani tunsit.
Tiedän tähän toki syitä, mutta olisin ollut rohkea kanssasi katsomaan, mitä elämällä olisi ollut meille tarjottavaa.
Janosin soittoasi, mutta...
Näin sinusta unia monien vuosien ajan, kunnes ymmärsin alkaa haaveilemaan todellisista asioista.
Silti mieltäni vaivaa ne katseet joita näin, sen uskomattoman vahvan vetovoiman välillämme jonka koin, surullisen katseesi, kun viimeisen kerran nähtiin.
Miksi et uskaltanut katsoa meitä? Enkö ollut arvoisesi ottamaan riskiä?
Tiedän, että monikaan ei olisi katsonut hyvällä meitä, mutta yhdessä senkin olisi kestänyt.
En saa yhteyttä sinuun katki vaikka epätoivoisesti sitä haluaisin ja tarvitsisinkin, mutta kun olet kaksoisliekkini, se ei onnistu.
Aina palaat mieleeni sekä energiaani vaikka toisinaan saan sinuun etäisyyttä vuosiksikin.
En näe tähän ratkaisua, kuin sen, että lopultakin keskustelisimme avoimesti.
Minulla ei ole numeroasi, mutta sinä tiedät minun yhden yhteyden kautta.
Mitä mieltä olet?
Tuntuu vain jotenkin niin oudolta, että olisin ns. kuvitellut kaiken, kun katseet/ tunnelma harvemmin valehtelee.
En ole kirjoittanut tänne enää vuosiin, mutta nyt koin niin vahvan tunteen sinusta, että oli pakko edes jonnekkin päästää ajatuksiani ulos.
Toki toivon, että olisit joskus ollut täällä myös itse lukemassa ja kirjoittamassa minulle, kun yhteyttä välillemme ei monestakaan syystä päässyt muodostumaan.
Kaipaan vieläkin, ei muuta.
Naiselta miehelle.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Olenhan minä täällä lukemassa ja kirjoittelemassa sulle joka päivä. Jos sut tapaisin, varmaan kysyisin alkuun, mitä sulle kuuluu? Ei kai mitään ole vielä menetetty?
Tämä yhteys on ja pysyy välillämme, aivan sama minne asti yritämme mennä. Unohtaminen on jo täysin mahdotonta...
Niin kauan kuin elämme, meidän on mahdollisuus tavata. Se että muut eivät hyväksyisi meitä, on täysin toisarvoista. Kaksois liekit kuuluvat yhteen, kaikista esteistä huolimatta.
Näin se on...
Olen täysin varma, että olemme toistemme liekit, ei mitään epäilystä tästä.
Haluaisin nähdä ja puhua, mutta en usko, että hän on siinä vaiheessa, että valitsisi rakkauden.
Minä olen ollut siinä vaiheessa jo ensitapaamisesta lähtien.
Ymmärsi heti hänen erilaisuuden, mitä kenessäkään muussa ei ole eikä tule olemaan.
Hän on sieluni valittu.
Toki kaksoisliekit eivät välttämättä ole toistensa elämissä parisuhdemuodossa, mutta hyvin tärkeitä kuitenkin toisilleen.
Meidän tapauksessa uskon kyllä romanttiseen suhteeseen, jopa kiihkeään sellaiseen.
En silti näe, että universumi haluaa meitä yhteen, ehkäpä juuri päinvastoin.
Pelkään jääväni ikuisesti tähän epätietoisuuteen....
Toivottavasti ei ole niin, ettemme voi olla yhdessä koskaan. Tuntuu etten kestäisi sitä. Jonkinlaisiin väleihin olisi ihan oikeasti päästävä. Juttelemaan ja tutustumaan ihmisenä. Minä en olekaan millään tavalla tavallinen ihminen. En sitä osaa tässä paremmin kertoa. Mutta olen hyvin erilainen. Varmasti valitsisin rakkauden, jos siihen tilaisuus annettaisiin. Olen ollut rakkautta vailla niin pitkään elämässäni. En odottanut että sitä enää löytäisinkään, ennen kuin kohtasin sinut aivan sattumalta. Sen jälkeen olen vain epäröinyt askeleen ottamista eteenpäin, ja kärsinyt siitä hiljaa. En edes ymmärrä itseäni, miksi en toiminut kun piti ja se hajottaa minua joka päivä. Mutta haluaisin uskoa, että uusia mahdollisuuksia tulee vielä, kohdata sinut aidosti.
Taas esiinnyt toisena ja kirjoittelet itsellesi. Tunne on vain sinun päässäsi, vai oletko vain trolli kiusaaja. Täällähän päivystät katkuvasti ja teet tyhmiä aloituksia! Tuuleen huutelet! Vai oletko noin sairas, ett yrität manipuloida jotain miestä!
Taas yrität sekoittaa mun päätä, mutta minä seison sanojeni takana. Tunnistan sut tuosta kirjoitustyylistä helposti. :)
Piä se turpas kiinni!
Kerro kuka olet, niin pidän sen jälkeen kyllä takuu varmasti.
En haluaisi mitään niin paljon, kuin rehellisesti istua alas ja kohdata.
Näin korona-aikana pitkä puhelukin näin alkuun olisi askel eheyttävämpään suuntaan.
Tuntuu, kun olisi ilman rajaa tai jotenkin henkisesti halvaantunut..
Jos tämän asian jättää kohtalon varaan. niin emme varmasti kohtaa enää.
En pysty tekoihin, kun minulla ei ole henk.koht numeroasi.
Yritin aikoinani luoda sinuun yhteyttä, mutta äkkipikaisuuttani itsekkin sitä vähän sabotoin.
Yritit sinäkin tavallasi, mutta lopulta luovutit.
Olimme väärään aikaan toisiamme lähellä ja sitten taas kaukana ja kauas sitten jäimmekin.
Ei se kummankaan tunteista ollut kiinni, vaan muista ihmisistä ympärillämme, joita varmasti molemmat koitimme varjella parhaamme mukaan.
En silti haluaisi sitä, että meidät kielletään toisiltamme, en.
Onhan meillä oikeus tuntea kaikesta huolimatta, onhan?
Ihan nainen olen enkä ole tänne kirjoitellut pitkiin aikoihin.
Ai kenet?
Kyllä sä mies olet!
Kaikkihan tuon tyylin tunnistaa, mies se on ja aloituksesta ei tarvitse lukea kuin pari ensimmäistä riviä tämän huomatakseen
Miten tuntemattomia voi manipuloida eli voisitko tarkentaa, että millaisessa hurmostilassa tai vastaavassa erikoisessa ajattelukatkeamassa elät? Mies vastailee itselleen aloituksiinsa ja sinä olet huolissasi, että joku mies manipuloituu tästä syystä? Ymmärrätkö kuinka hullulta juttusi kuulostaa? Taidat olla itse se henkisesti sairas henkilö
Eli mitä nyt pitäisi tehdä? Onko ehdotuksia?
Sanot ettei sinulla ole numeroani, mutta minä tunnen sinut yhden yhteyden kautta.
Tarkentaisitko minkä muun yhteyden kautta tunnen sut? Mun numero on saatavilla helposti, jos oikeasti haluaa sen löytää ja laittaa vaikka viestiä. Olen valmis tapaamaan sut ihan milloin tahansa.
Joko olet eronnut o?
Tähän ei toisten ehdotukset kuulu! Tämä mies on naimisissa ja löytänyt liekkimsä kymmeniä vuosia sitten, joten voitko lopettaa tän tyhjän höpinän!
Mitä ihmettä sä höpötät??
En voi sitä yhteyttä tässä kertoa, mutta sinä tiedät sen kyllä.
En ole valitettavasti eronnut, mutta et ole varmasti sinäkään.
Kerroin sinulle kyllä eroaikeistani, mutta sitten yhteytemme katkesi.
Näimme kyllä sen jälkeen vielä muutaman kerran, mutta koskaan ei tullut mahdollisuutta puhua mistään siinä ympäristössä.
Eli vastaatko sinä siis tähän provoon sillä mielellä, että olet naimisissa oleva ihminen ja haluat anonyymisti ilmoittaa toiselle anonyymille, että et ole tästä anonyymistä viehättynyt? Kaikkea hullua sitä täältä lukee
En varmaan mitään. Tyhjä tuijotus ja sydämen murskautumisen ääni. 😐💔
Hae ihminen itselles apua, tohon luulotautisuuteen!
Eihän sillekään mitään mahdeta, jos universumi ei meitä halua yhteen. Se on niin suuri voima, että ei voida vastaan laittaa sille. Kohtalo on päättänyt että meidän täytyy kulkea tyhjinä kuorina loppuelämä? Ja huudella tuuleen täällä, kunnes kyllästymme siihen. Sinä kuitenkin löydät uuden ja elämäsi alkaa siitä. Minusta ei ole väliä, mitä minulle käy. Varmaan jatkan matkaani pimeyteen tästä hetkestä eteenpäin.
Tajuatkosaatana, että olen löytänyt hänet jo kymmeniä vuosia sitten, vaikkakuin yrität valehdella ja manipuloida!
Katseet ja tunnelma oli sinun luomaasi todellisuutta, joka pohjasi omiin tunteisiisi.
En pidä sinua kaksoisliekkinäni. olen sellaisen joskus kohdannut, ja hän oli ihan toinen ihminen. Vietimme aikaa tietyssä elämänvaiheessa yhdessä, ja hän jätti minut, koska en tuolloin ollut kasvanut tarpeeksi hänen kohtaamiseensa, enkä kyennyt karistamaan vanhaa pois. Nyt en ole häneen yhteydessä enää, ja tiedän että hänen elämässä on ollut niin paljon uusia kohtaamisia ja kerroksia, ettei hän minua muistele.
Hän oli se, jonka tunnistin ennenkuin näin.
En ajattele tietenkään, ettet olisi arvoiseni.
En vain tunne vetovoimaa, niinkuin sinä.
Sinä oot avainasemassa mun olooni
Ahdistaa
Jos oot positiivinen suhteemme tulevaisuudesta
Aurinko palaa sydämeeni
Sä et voi ripustautua johonkin ihmiseen noin.
Sun täytyy ainakin itsesi ymmärtää ettei tuo ole aivan tervettä. Sen jälkeen kommunikointi olisi helpompaa.
Tämä ei ollut sinulle vaan hänelle.
Ei ollut edelleenkään sinulle vaan hänelle.
Jos on minulle, niin olet oikeassa siinä että pitäisi jutella. Se voisi helpottaa sinun oloasi. Mutta minua ahdistaa, kun en oikein ota selvää, mitä odotat.
Niin, sinä oletkin niitä jotka on kärryillä tästä trollaamisesta, eli henkinen sairaus liittyy tässä tapauksessa toiseksi tekeytymiseen miehen oman ihailuntarpeen kautta, hyvä, että täällä on skarppeja ja tiedostavia lukijoita, jotka ymmärtää ettei kukaan nainen näitä kirjoita, sitähän sinä tarkoitit eikö näin?🤭
Miksi väität trolliksi? Ihan tosissani olin.
Itsekkö itselle vastailet? Ei ihan tervettä! Ei manipuloimalla onnistu! Tuu sanoo suoraan!
Mies on toiminut aika kauan noin kumminkin hei, älä ole ableisti, se ei oo muotia teidän piireissä
Ei järki riitä sillä tänäänkään
Jos sellainen sattuma kävisi niin neutraali ilme ja sanat hei.
Juna meni.
👋
Silti vaan kuvittelet jonkun täällä juuri sinulle tällaisia kirjoittelevan, hih kaikenlaista. Sivusta.
Ap kirjoittaa nyt.
Mitä järkeä tänne on kirjoittaa omia ajatuksiaan, kun jokainen tarina on trolli, mies näpyttelee itselleen jne.
Palstan tarkoitus on varmaan tarjota sektori, missä saa anonyymisti purkaa itseään ja miks ei suuremmillakin tunnisteilla.
Alkaa niin vituttamaan tämä jatkuva paska täällä, minkä vuoksi en todellakaan halua aloituksia tehdä.
Pilaatte hyvän paikan paskanjauhannillanne.
Hyvin sanottu. Harmittaa sun puolesta. 🙁
Kiitos💟
Omasta puolesta voin sanoa että mennyt on mennyttä ja kaikki ihmiset on unohdettu. En jää roikkumaan ihmisiin. Olen hyvin omaehtoinen ja toimin sen mukaisesti.
Se, että välittää, ei ole roikkumista.
Roikkuminen on minun tietääkseni sitä, että toinen osapuoli ei jaa kanssasi samaa intohimoa kuin mitä sinä häneen.
Kaikkea rakkautta ei saa aina elää todeksi, millä ei ole mitään tekemistä keneenkään takertumisella vaan juurikin päinvastoin.
Ap edelleen.
Aiapc!