Aloitanpa tälläkertaa kiittämällä kaikkia ketkä on vastailleet tohon edelliseen aloittamaani ketjuun.
Kävin tänään siellä lähetteen antaneella lääkärillä. Koska Tsh oli laskenut viitteen sisään, ei hänkään enää oikein uskonut vajikseen. Vaikka toisaalta puhuikin tulehduksen olevan mahdollista, kuulema parissa kuukaudessa se sitten näyttää mihin suuntaan arvot kehittyvät.. puheessa välähteli subakuutti tulehdus ja hashimotontauti epäilyt.. mutta..???
Lääkärini myös oli sitä mieltä, että kilpirauhasarvoissa ei ole olemassa ns. ihannearvoja, joko ne ovat "normaalit" tai sitten ovat viitteen ulkopuolella, jolloin jotain vikaa on.
Jälleen kilppari tunnusteltiin ja puristeltiin aika kovastikkin ja sitten oli sitä mieltä että kilpparini on tosi pieni, mutta ympärillä olevat imusolmukkeet niin valtavat että ne sen sijaan painavat kilpparia. Myös ääneeni hän kiinnitti siinä määrin huomiota, että kurkku(äänihuulet?), tutkitaan tarkemmin, kunhan tulehdus on hoidettu ensin pois. Rytmihäiriöihinkin sain sitten lääkityksen. Jibbii, 24vee ja sydänlääkitys..*huoks*..
Kävin tänään siellä lähetteen antaneella lääkärillä. Koska Tsh oli laskenut viitteen sisään, ei hänkään enää oikein uskonut vajikseen. Vaikka toisaalta puhuikin tulehduksen olevan mahdollista, kuulema parissa kuukaudessa se sitten näyttää mihin suuntaan arvot kehittyvät.. puheessa välähteli subakuutti tulehdus ja hashimotontauti epäilyt.. mutta..???
Lääkärini myös oli sitä mieltä, että kilpirauhasarvoissa ei ole olemassa ns. ihannearvoja, joko ne ovat "normaalit" tai sitten ovat viitteen ulkopuolella, jolloin jotain vikaa on.
Jälleen kilppari tunnusteltiin ja puristeltiin aika kovastikkin ja sitten oli sitä mieltä että kilpparini on tosi pieni, mutta ympärillä olevat imusolmukkeet niin valtavat että ne sen sijaan painavat kilpparia. Myös ääneeni hän kiinnitti siinä määrin huomiota, että kurkku(äänihuulet?), tutkitaan tarkemmin, kunhan tulehdus on hoidettu ensin pois. Rytmihäiriöihinkin sain sitten lääkityksen. Jibbii, 24vee ja sydänlääkitys..*huoks*..
Vastaukset 18
Vanhimmat
siis kyllä jos on oireet, niin tolla arvolla pitäs saadalääkkeet, ite sain ja olo parani.
Ihmisellä voi olla lukuisia erilaisia oireita: väsymystä, masennusta, palelua, hiustenlähtöä, lihomista, kipuja, puutumista.... Oireita voi olla useita tai vaikka yksi. Lääkärin tehtävä on potilaan oireiden kuvauksen perusteella aluksi päästä jyvälle, mistä sairaudesta voisi olla kyse. Siinä auttaa myös potilaan tutkiminen, katsominen, tunnustelu, kuunteleminen... Mikäli diagnoosi ei näillä keinoin varmistu, lääkärin tehtävänä on arvioida, mitä jatkotutkimuksia pitäisi mahdollisesti tehdä diagnoosin varmistamiseksi. (Lab.kokeet, konetutkimukset, koepalat...)
Näiden perusteella lääkäri tekee diagnoosin tai määrää lisätutkimuksia tai päätyy seuraamaan tilannetta; paraneeko itsestään vai selviääko diagnoosi ajan tai lisätutkimusten kanssa.
Ei siis pelkillä oireilla lääkitystä aloiteta; siinä pitää olla tietty järki, miksi joku lääkitys aloitetaan!!! Ei ne viitearvot ihan tuulesta temmattuja ole.
mutta uusimman tutkimustiedon mukaan kilpirauhasen kohdalla virheellisiä. Vajaatoiminta on aiemmin luultua paljon yleisempää, eli aikanaan viitearvojen määrittämisessä käytettyyn ryhmään on osunut viiteväliä ylöspäin vääristäviä vajaatoimintaisia. Juuri siksi viiteväliä ollaan pikku hiljaa tarkistamassa alaspäin. Ja jos normaalitoimintaisista ihmisistä piirretään käyrä, niin suurin osa ihmisistä sijoittuu lähelle TSH-arvoa 1.
tunnut olevan hyvin ahdistunut pelossasi että joku saa kilpirauhaslääkityksen. En tiedä mikä on ammattisi, mutta ainakin *yrität* esiintyä kovin lääkärimäisesti. Sellaisia tällä palstalla aina aika ajoin näkyy vierailevan.
Hoitamaton kilpirauhasen vajaatoiminta on vakava asia, siksi hoito pitää aloittaa mahdollisimman nopeasti eikä jäädä odottamaan. Minulle on jäänyt hämäräksi, mitä siinä odotetaan. Kun oireet ovat selvät ja TSH nykykäsityksen mukaan liian korkea, ei ole syytä jäädä odottelemaan pysyvien vaurioiden syntymistä vaan aloittaa lääkitys heti ja katsoa mitä se vaikuttaa.
Eli jos potilaalla on TSH nykyviitearvojen mukaisesti nk. normaalialuella ja hänellä on erilaisia oireita, jotka sopivat kilpirauhasen vajaatoimintaan, MUTTA MYÖS MONEEN MUUHUN SAIRAUTEEN, aloitetaan heti hoito ja katsotaan mitä se vaikuttaa. Kilpirauhasen vajaatoiminnan varalta aloitetaan kilpirauhasen vajaatoimintalääkitys, samalla aloitetaan varalta masennuslääkitys, diabeteslääkitys, kaliumlisä, dementialääkitys, verenpainelääkitys, sydänlääkitys.
Johonkin lääkärinkin päätösten tulee perustua; pääsääntöisesti lääkärin tulee diagnoosia tehdessään ottaa huomioon kunkin tutkimuksen VIITEARVOT, jotka toki muuttuvan uuden tiedon muuttuessa myös muuttuvat. Miten lääkäri muuten perustelee lääkehoidon tarpeellisuuden? " Potilaalle aloitettiin kilpirauhasen vajaatoimintaan lääkitys, koska potilaasta tuntui, että hänellä on kilpirauhasen vajaatoiminta"???
Tietenkin kilpirauhasen vajaatoiminta pitää hoitaa. Silloin,kun on osoitettu sillä laboratoriokokeella, että kyseessä on kilpirauhasen vajaatoiminta.
minkähän alan erikoisasiantuntija sä oot?
Mitäs väliä sillä muuten on? Sanon vaan oman mielipiteeni muiden mielipiteiden joukkoon.
Minulla itselläni oli TSH nykyviitearvojen rajamailla (vajaatoiminnan puolelle), viimeisimmässä kontrollissa ennen lääkityksen aloittamista jopa viitearvojen sisällä.
Mutta kaikki oireet viittasivat kilpirauhasen vajaatoimintaan ja LÄÄKÄRI ehdotti tyroksiini-lääkitystä.
Toki lukuisia muitakin mahdollisia sairauksia selviteltiin lukuisilla verikokeilla, myös masennus poissuljettiin psykologin testein ja psykiatrin tutkimuksin.
Väitän, että viitearvot ovat VAIN viitearvoja ja pelkästään niihin tuijottamalla ei yhdenkään itseään ja ammattiaan kunnioittavan lääkärin tule tehdä taudinmääritystä.
Toistan vielä kerran: minulla EI viitearvojen mukaan ollut vajaatoimintaa, mutta oireiden mukaan kyllä. Ja lääkitys aloitettiin ja se on auttanut.
Oletko sitä mieltä, että minunkin olisi pitänyt elämänlaatuun huonontavasti vaikuttaneiden oireideni kanssa olla vain tyytyväinen, että kilpirauhasarvot ovat viitealueiden sisällä?
Lääkitykseni aloitti yliopistosairaalan endokrinologi, jolle minut lähetti terveyskeskuslääkärini ihan pyytämättä.
No sinuahan on hoidetetu ihan asianmukaisesti! Itse kirjoitit, että muitakin laboratoriokokeita otettiin yms. Eli lääkäri teki diagnoosin, ja aloitti lääkityksen oireittesi ja eri sairauksien poissulun perusteella.
Eli pointti on tietenkin siinä, että LÄÄKÄRI tekee diagnoosin, ja aloittaa hoidon, jos katsoo siihen olevan aihetta!
tarvetta on mutta lääkäri ei katso että hoitoa aloitetaan. Eihän lääkäreitä kukaan enää nykyään pidä jumalina, joilla on se ainoa oikea tieto. Yksi lääkäri on yhtä mieltä, toinen toista.
Ainakin itse luotan lääkärin tekemään diagnoosiin. Jos en luota lääkäriin, vaihdan lääkäriä. Haluan, että lääkärillä on vastuu lääkityksen aloittamisesta, oli kyseessä sitten mikä lääke hyvänsä. Itse en halua sitä vastuuta ottaa, koska uskon, että lääkäri on koulunsa käynyt ja tietää asian paremmin kuin minä.
Minä en enää valitettavasti voi luottaa lääkärin tekemään diagnoosiin. Perusteita on useampiakin, mutta kerron nyt alkajaisiksi vain yhden, kannaltani hengenvaarallisimman.
Muutama vuosi sitten tunsin pohkeessani jumovaa pakotusta, erilaista kuin mikään aiemin tuntemani kipu. Pieniä lihasvenähdyksiä ja revähdyksiä minulla oli ollut aiemmin. Kipu ja tunne ei ollut minkään niiden kaltaista.
Hakeuduin terveyskeskuspäivystykseen ja kerroin lääkärille epäileväni syvää laskimotukosta.
Lääkäri mittasi ja kopeloi (=tutki) pohkeeni ja NAURAEN sanoi "ei tällaisessa pohkeessa mitään tukosta ole, lihaskipuna pidetään" Kirjoitti jonkun mobilat-reseptin ja laittoi kotiin.
Seuraavana arkipäivänä pääsin työterveyslääkärin vastaanotolle ja hänpä laittoi ambulanssilla suoraan keskussairaalan päivystykseen.
Tutkimusten tulos: kaksi syväälaskimotukosta kyseisessä pohkeessa ja toisesta oli lähtenyt jo pieni (onneksi pieni, sillä muutoin en olisi enää tässä kirjoittelemassa...) hyytymä keuhkoihin.
Laskimotukoksesta lähtevä hyytymä (embolus) voi aiheuttaa äkkikuoleman -Bäng!
No tää taitaa olla kilpparipalsta. Siitä sanotakon, että itse pystyn parhaiten määrittelemän tarvittavan annostuksen Thyroxin-lääkkeelleni. Siinä ei laboratorioarvoihin tuijotella ja homma toimii. Tästä asiasta olemmen yhteisymmäärryksessä lääkärini kanssa sopineet.
Otsikoissa oli "Perussuomalaisten tuleva presidenttiehdokas Timo Soini on hakeutunut sairaalahoitoon keuhkokuumeen takia."
Yritin minäkin, astmaatikko, hakeutua muutama vuosi sitten keuhkokuumeen vuoksi saamaan hoitoa. Päiystyksessä odottelin istuen uumeisena (39,9) viisi tuntia (lepotiloja ei ollut vapaana).
Lääkäri kuunteli keuhkot, ei kuullut itään. antoi päivystyspakkauksen kuumetta alentavaa lääkettä ja kotiin, Vaikka olin sekaisin kuin käkikello. Onneksi oli saattaja mukana.
Seuraavana päivänä uudestaan päivytstykseen (EI huvikseen, huvia se ei todllakaan ole): Siirto ambulanssilla keskussairaalaan ja kahden viikon hoitojakso antibioottitipassa (taisi mennä kahtakin).
lääkäri psyykenlääkereseptin, kun hän meni uupuneena, jatkuvaa flunssaan potevana terveyskeskukseen. Unta riitti kellon ympäri, palelu oli silminnähtävää. Ikää oli 19, asui jo pois kotoa.
No lapsi oli sitä mieltä ettei psyykessä ole vikaa, eikä ostanut lääkkeitä. Odoteltiin jos olo paranisi. Kun ei parantunut, käskin uudestaan lääkäriin. Onneksi oli eri lääkäri (nainen) joka ymmärsi, mistä on kyse. Kilpirauhaskokeet, viikon päästä lääkitys.
Sen virheen lääkäri kuitenkin teki, että sanoi, että ei ole kovin vaarallista, jos lääke josku unohtuu. Nuori tulkitsi sen niin että otti lääkkeen milloin muisti. No nyt on järki kasvanut ja äitikin on vähän valistanut, kun sai tietää.
Ilmeisesti sait propranololia rytmihäiriöihin?
Otatko tarvittaessa vai jatkuvasti? Äläkä sure sen käyttöä!Jos se auttaa tykytystuntemuksiin, niin silloinhan siitä on Sinulle apua! Toisaalta ilmeiseti rytmihäiriösi ovat "hyvänlaatuisia", jotka eivät välttämättä hoitoa vaadi, mutta voivat tuntua ilkeiltä.
Onnea vaan jatkoonkin!
juu.. propral 10mg tarvittaessa.. ihmettelenpä vaan tätä lääketiedettä, kun hoidetaan vaan niitä oireita, eikä aiheuttajaa. Koitan kyllä pärjäillä ilman noita lääkkeitä, kun sivuvaikutuksia niissä näyttäisi olevan niin paljon, että rytmihäiriöt taitaa olla pienempi paha =)
Rytmihäiriötuntemuksia on aika monella, ja joskus niitä voi olla vallan kamalasti. Minulla oli kaikenmoisia tykyttelyjä muutama vuosi sitten, tuntui ilkeeltä muljahtelevalta ja välillä nopeesti tykytteli. Kilpirauhasarvot oli kohdallaan. Ja ne tykyttelyt jäivät sitten itsestään pois pikku hiljaa , kun lopetin kahvin juonnin kokonaan (aiemmin join kupillisen päivässä), ja samoin jätin kolajuomat pois. Propralia kyllä uskaltaa käyttää, niissä sivuvaikutuksissa on nyt kaikki mahdolliset lueteltu. Mutta itse en sitä kovin herkästi ottanut, ja sitten huomasin, etten sitä oikeestaan tarvitsekaan. Mutta se oli sellanen hätävaralääke.
Olen myös ihmetelly tätä nykylääketiedettä... Toivottomaan väsymykseen määrätään perusverikokeiden jälkeen mielialalääkkeitä. Yli 40v estrogeenei ilman yhtäkään koetta, vaan oireiden perusteella. Edesmennyt työkaverini söi närästyslääkkeitä vuosia, ei mitään tutkimuksii, uusittiin vaan lääkereseptit. Kuoli vähän aikaa sit mahasyöpään 50v. Kortisonikuureja määrätään kun vikaa ei löydy, et jos auttas. Rajoilla olevia kilpirauhas arvoi ei voi kokeilla parantaa koelääkityksel... Kaikkii muita lääkkeitä voi kokeilla... kyllä on metkaa. Jospa tyroxiinei myydään katukaupas. Alkaa varmaan jo tullilaitos kouluttaan tyroxiinikoirii!!! Hiukkasen vituttaa oma ja muiden kaltaisteni "ihmisraunioiden" kohtelu. Luulis olevan helppo kokeilumieles poissulkee kilppisvaivat ja sit jatkaa tutkimuksii jos on tarpeen. Helpotti vähän tää purkaus...