Karstulan homekoulusta Maaseudun Tulevaisuuden Viikkolehdessä

Kuinkas käy kun -30° pakkasella ilmanvaihtokone imee rakennusmateriaalien läpi ulkoilmaa rakennuksen sisälle. Ilma törmää 20° lämpöisiin eristeisiin! Kosteus tiivistyy eristeisiin ja eristeet jäätyvät.
Jäätyneet sahajauhot tai tojalevyt rakennuksen seinissä ja perustuksissa sulavat aikoinaan. Kuivamista saattaa tapahtua suotuisten ulkoilmojen ansiosta, mutta homehtuminen on tällaisen kuvaamani prosessin seurauksena kuitenkin todennäköisintä.

Voisikohan joskus kertoa asiat rehellisesti. Tämä prosessi ei todellakaan mennyt niin kuin lehti antaa ymmärtää. Kokonaisuudessaan hyvinkin surullinen tarina.

Näin se menee, totuuksia peitellään ja virheiden paljatuttua vastuunkantajat ovat hukassa.

Koneellinen ilmanvaihto huoneistossa.

Maaseudun Tulevaisuuden Viikkolehdessä asiantuntija kertoo kuinka "harvan betonnilaatan" päällä ohuet eristeet kastuu, koska eriste on väärässä paikassa ainoastaan laatan päällä. Kyllähan yleisesti ainakin 30-luvulta lähtien laatan päälle ainoastaan on eristeet asetettu. Voin kokemuksesta sanoa, että eipä pidä tuo näkemys paikkaansa yleisesti ainakaan. Ei sitten alkuunsakkaan. Huonoa sisäilmaa vanhoissa kouluissa tyypillisesti parannettiin kesälomien aikana "tehostamalla"" ilmanvaihtoa - nostamalla ilmeisesti koneeseen kierroksia. Tuloksena oli entistä enemmän homeista ilmaa, homeisista rakentaista luokkahuoneisiin.

Ennen koneellista ilmanvaihtoa oli sahajauho (turve/multa) yleinen tapa eristää ala ja yläpohjia satojen vuosien ajan. Styroksit ja Finnfoamit ovat olleet ihmiskunnalla käytettävissä vasta hyvin lyhyen rupeaman. Niiden erinomaisuudesta meillä ei ole kuitenkaan mitään näyttöä pitemmältä ajalta. Nykyinen rakennustyyli on kuitenkin toteutettava erittän huolellisesti, ettei missään tapauksessa tule ylimääräisiä ilmavuotoja, että korvausilmaa tulee huoneisiin absoluuttisesti vain sieltä mistä korvausilma on suunniteltukkin tulevaksi. Ilmanvaihtokoneelle on asetettu kyllä rajat, mutta kukaan ei valvo niitä. Siis ei kukaan! Kuka siis takaa, ettei styroksit ja muut nyky-eristeet eivät homehdu!

Rakennuksen lopputarkastuksessa läpi menneitä tapauksia on olemassa. Tiedän tapauksia, että koneet on jätetty kokonaan säätämättä ja onpa ollut niinkin kova kiire, että korvausilmanottoaukolle jäänyt putken suojahattukin on unohtunut tulpaksi korvausilmaventtiilin alle. Ilmanvahtokoneen imusta syntyy alipaine huoneistoon jota vältetään säädettävillä korvausilmanventiileillä.
Postiluukutesti on oiva tapa testata onko korvausilma oikein säädetty. Jos paperiarkki imeytyy luukkuun reeilusti kiinni, niin huoneiston ilmanvaihto kaipaa säätämistä, koska siellä on alipaine. Sama testi myös toiseen suuntaan kertoo ylipaineesta.

Rakennusvalvojalla ei ole vastuuta muusta kuin että asiakirjat eivät kastu tai pala ja ovat hänellä tallessa. Jos ilmanvaihto ei ole balansissa, niin kone imee ilmaa kyllä mistä helpommin saa. Hyvin usein laittioiden, seinien ja eristeiden läpi. Noin jos huolimattomasti tekee tiivistykset. Tai ei itse ymmärrä yhtään mitään ilmanvaidon perusasioista. Rakennusvalvonta kuittaa ilmanvaihtoasiakirjat ainostaan saaduiksi.