Firefox 91.4 ESR on nyt saatavilla Debianille suoraan Debianin omista ohjelmalähteistä. Tällä hetkellä Firefoxin ESR -version uusin ersio on Firefox 91 ESR, joten Debianissa on nyt taas myös Firefox ajan tasalla.
T. miksuh
Firefox 91.4 ESR on nyt Debianissa
Anonyymi
69
1986
Vastaukset
- Anonyymi
Ei kannata sekaantua noihin debuttajien juttuihin, älytöntä rähinöintiä mailamn reikäisimän rapellyksen vuoksi.
- Anonyymi
Mitäs sitten sekaannut winhihu? Debian on wintoosaa parempi eikä mikään ole niin reikäinen kuin wintoosa!
- Anonyymi
Oma pääsi taitaa olla maailman reikäisin.
- Anonyymi
Snap storesta näyttäisi saavan version 95.0.2-1:n.
- Anonyymi
esr on eri asia joka tiedoksi os..........le.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
esr on eri asia joka tiedoksi os..........le.
On se eri, mutta Firefox 95 julistettiin joku aika sitten maailman turvallisimmaksi selaimeksi. Jos siis haluaa sitä versiota käyttää, niin onnistuu mutkan kautta.
- Anonyymi
Kannattaa nyt yrittää ymmärtää, että Firefoxista on olemassa kaksi eri versiota: ESR -versio ja perusversio. ESR tulee sanoista Extended Supoort Release. ESR -versio on Mozillan pitkään tukema versio Firefoxista ja etenkin yritykset jne, jotka haluavat selaimelta vakautta käyttävät yleensä ESR -versiota. Tuo sinun mainitsemasi Firefox 95 ei ole sama kuin Firefoxin ESR -versio, jonka uusin versio on tällähetkellä 91. Tuo Firefox 95 on Firefoxin perusversio. Debianissa on käytetty Firefoxin ESR -versiota ja siksi nytkin Debianissa on Firefox 91.4 ESR.
Mitä sitten tulee selaimen asentamiseen Snap -paketista niin se on täysin älytöntä. Tiedän kyllä, että esimerkiksi Ubuntu päätti alkaa tehdä niin, mutta se ei tee itä yhtään sen järkevämmäksi. Ensinnäkin se tekee selaimesta tarpeettoman raskaan ja selaimen käynnistymisestä tarpeettoman hidasta. Lisäksi Snap -paketista asennettu Firefox ei hyödy mitenkään distron tietoturvapäivityksistä, Snap -paketoitua selainta ei saa kunnoll integroitua työpöytäympäristöön ja Snap -paketoitu selain rikkoo mm. Gnome -työpöydän laajennusten asentamisen jne. Esimerkiksi Ubuntu päätti siirtyä käyttämään Snap -paketoitua Firefoxia ja siitä on jo aiheutunut ongelmia ja netissä on siitä valitusta.
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannattaa nyt yrittää ymmärtää, että Firefoxista on olemassa kaksi eri versiota: ESR -versio ja perusversio. ESR tulee sanoista Extended Supoort Release. ESR -versio on Mozillan pitkään tukema versio Firefoxista ja etenkin yritykset jne, jotka haluavat selaimelta vakautta käyttävät yleensä ESR -versiota. Tuo sinun mainitsemasi Firefox 95 ei ole sama kuin Firefoxin ESR -versio, jonka uusin versio on tällähetkellä 91. Tuo Firefox 95 on Firefoxin perusversio. Debianissa on käytetty Firefoxin ESR -versiota ja siksi nytkin Debianissa on Firefox 91.4 ESR.
Mitä sitten tulee selaimen asentamiseen Snap -paketista niin se on täysin älytöntä. Tiedän kyllä, että esimerkiksi Ubuntu päätti alkaa tehdä niin, mutta se ei tee itä yhtään sen järkevämmäksi. Ensinnäkin se tekee selaimesta tarpeettoman raskaan ja selaimen käynnistymisestä tarpeettoman hidasta. Lisäksi Snap -paketista asennettu Firefox ei hyödy mitenkään distron tietoturvapäivityksistä, Snap -paketoitua selainta ei saa kunnoll integroitua työpöytäympäristöön ja Snap -paketoitu selain rikkoo mm. Gnome -työpöydän laajennusten asentamisen jne. Esimerkiksi Ubuntu päätti siirtyä käyttämään Snap -paketoitua Firefoxia ja siitä on jo aiheutunut ongelmia ja netissä on siitä valitusta.
T. miksuhtypokorjaus:
ESR tulee sanoista Extended Support Release
T. miksuh - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kannattaa nyt yrittää ymmärtää, että Firefoxista on olemassa kaksi eri versiota: ESR -versio ja perusversio. ESR tulee sanoista Extended Supoort Release. ESR -versio on Mozillan pitkään tukema versio Firefoxista ja etenkin yritykset jne, jotka haluavat selaimelta vakautta käyttävät yleensä ESR -versiota. Tuo sinun mainitsemasi Firefox 95 ei ole sama kuin Firefoxin ESR -versio, jonka uusin versio on tällähetkellä 91. Tuo Firefox 95 on Firefoxin perusversio. Debianissa on käytetty Firefoxin ESR -versiota ja siksi nytkin Debianissa on Firefox 91.4 ESR.
Mitä sitten tulee selaimen asentamiseen Snap -paketista niin se on täysin älytöntä. Tiedän kyllä, että esimerkiksi Ubuntu päätti alkaa tehdä niin, mutta se ei tee itä yhtään sen järkevämmäksi. Ensinnäkin se tekee selaimesta tarpeettoman raskaan ja selaimen käynnistymisestä tarpeettoman hidasta. Lisäksi Snap -paketista asennettu Firefox ei hyödy mitenkään distron tietoturvapäivityksistä, Snap -paketoitua selainta ei saa kunnoll integroitua työpöytäympäristöön ja Snap -paketoitu selain rikkoo mm. Gnome -työpöydän laajennusten asentamisen jne. Esimerkiksi Ubuntu päätti siirtyä käyttämään Snap -paketoitua Firefoxia ja siitä on jo aiheutunut ongelmia ja netissä on siitä valitusta.
T. miksuhEn ole väittänyt ESR:n olevan sama versio. Ilmoitin vain, että Debianille saa myös uudemmankin Firefoxin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole väittänyt ESR:n olevan sama versio. Ilmoitin vain, että Debianille saa myös uudemmankin Firefoxin.
Avaa ihan pöljia avauksia!
Windows - mielisairas
sellainen paappa saimaalla.
totuus kuitenkin on:
Windows halkoo pioksia!
Windowskoneeni turahtelee.
Windowsin heikko koodi on tietoturvaongelma!
Siellä missä windows, on aina myös ongelma! - Anonyymi
Chromebookissani on versio 132 Firefoxissa Linux puolella!
- Anonyymi
Jos FF:n välttämättä haluaa, se kannattaa ehdottomasti lada FF:n omista Firefox repositories palvelimelta, ennen kuin debuuttajat pääsevät sen sotkemaan.
https://ftp.mozilla.org/pub/firefox/releases/- Anonyymi
Eikä kannata. Eihän Firefoxilla edes ole mitään ylläpitämäänsä repositoryä. Eli meinaat siis että pitäisi asentaa käsin Firefox minkä seurauksena selainta joutuisi myös päivittämään käsin. ja käyttäjä joutuisi itse seuraamaan sitä onko selaimesta tullut uutta versiota. Täysin älytöntä. Tuollainen on Windowsin tapa toimia, ei linuxin.
Kyllä Firefox kannattaa asentaa nimenomaan distron omiata ohjelmalähteistä, eli repositoryistä, jollon selain on myös testattu toimivaksi distrolle ja selain saa myös tietoturvapäivityksiä samaan tapaan kuin muutkin distrossa olevat ohjelmistot. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikä kannata. Eihän Firefoxilla edes ole mitään ylläpitämäänsä repositoryä. Eli meinaat siis että pitäisi asentaa käsin Firefox minkä seurauksena selainta joutuisi myös päivittämään käsin. ja käyttäjä joutuisi itse seuraamaan sitä onko selaimesta tullut uutta versiota. Täysin älytöntä. Tuollainen on Windowsin tapa toimia, ei linuxin.
Kyllä Firefox kannattaa asentaa nimenomaan distron omiata ohjelmalähteistä, eli repositoryistä, jollon selain on myös testattu toimivaksi distrolle ja selain saa myös tietoturvapäivityksiä samaan tapaan kuin muutkin distrossa olevat ohjelmistot."Tuollainen on Windowsin tapa toimia, ei linuxin. "
Älä valehtele. Windowsissa Firefox päivittyy automaattisesti.
- Anonyymi
FF:n asetaneiden kannattaa perehtyä kansioon jonka nimessä on "Telemetry", ja selvittää mitä tarkoittaa "Sponsoroidut oikotiet".
- Anonyymi
malaire kirjoitti:
Debianin Firefoxissa ei ole tuollaista kansiota.
Et vain osaa hakea.
- Anonyymi
Ainakaan Debianissa, ja Linuxissa ylipäätänsä, Firefoxissa ei mitään tuollasta kansiota ole. J
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et vain osaa hakea.
Mitään sellaista kansiota ei selaimessa ole, joten lopeta valehtelusi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitään sellaista kansiota ei selaimessa ole, joten lopeta valehtelusi.
Kädestäpitäenkö teille pitää kaikki neuvoa. Jos nyt ette osaa kiintolevyltä hakea, niin voitte noutaa polun vaikka SHA1 ja SHA256 koodiluettelosta, jossa polku on noin 10:een kertaan mainittu. Tuolloin teidän ei tarvitse asentaa selainta, kiintolevyltä se löytyy yhden (1) kerran.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainakaan Debianissa, ja Linuxissa ylipäätänsä, Firefoxissa ei mitään tuollasta kansiota ole. J
Mitä sinä Firefoxsista yleensä tiedät, osaatko tehdä kirjamerkin. Teidän osaaminen rajoittuu toisten haukkumiseen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kädestäpitäenkö teille pitää kaikki neuvoa. Jos nyt ette osaa kiintolevyltä hakea, niin voitte noutaa polun vaikka SHA1 ja SHA256 koodiluettelosta, jossa polku on noin 10:een kertaan mainittu. Tuolloin teidän ei tarvitse asentaa selainta, kiintolevyltä se löytyy yhden (1) kerran.
Kohta joku näistä debuttaja "neroista" joku tulee kertomaan ettei heillä ole sitä luetteloakaan, on ne niin alkukantaista porukkaa.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kohta joku näistä debuttaja "neroista" joku tulee kertomaan ettei heillä ole sitä luetteloakaan, on ne niin alkukantaista porukkaa.
Mitä ihmettä oikein selität? Oletko todella noin pihalla kaikesta? sha1 ja sha256 ovat salausalgoritmeja eikä niillä ole mitään tekemistä minkään selaimen kanssa. Toki noita salausalgoritmeja käytetään kaikissa käyttöjärjestelmissä valtavan suuressa määrässä ohjelmistoja, ei siis pelkästään webbiselaimissa. kyseisiä salausalgoritmeja käytetään siis myös Windowsissa ihan yhtälailla.
Toisekseen mitä ihmettä selität siitä, että polku johonkin hakemistoon löytyy kovalevyltä? Ensinnäkin oletetaanpas nyt, että jonkin ohjelmiston lähdekoodeissa on jokin hakemisto, se ei tarkota sitä että kyseistä hakmistoa olisi kovalevylläsi asennettuasi kyseisen ohjelman. Yleensä ohjelmat on tapana kääntää binäärimuotoon eikä ohjelmia asennettaessa asenneta niiden lähdekoodeja tietokoneelle. Toisekseen kuten snottua sha1 j sha256 ovat siis slausalgoritmeja eivätkä yksittäisiä ohjelmia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä sinä Firefoxsista yleensä tiedät, osaatko tehdä kirjamerkin. Teidän osaaminen rajoittuu toisten haukkumiseen.
Paraskin puhumaan. Tuon sinun sepustuksesi sha1 ja sha256 salausalgoritmeista perusteella sinä se olet se, jonka osaaminen rajoittuu muiden haukkumiseen. Olet nimittäin täysin pihalla ihan kaiksesta mitä puhut. Et ilmeisesti ymmärrä sitä ollenkaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kohta joku näistä debuttaja "neroista" joku tulee kertomaan ettei heillä ole sitä luetteloakaan, on ne niin alkukantaista porukkaa.
Lopeta nyt jo. Etkö todellakaan taja sitä, että kaikki muut on jo huomannut ettet ymmärrä yhtään mitään siitä mistä puhut. Teet vain itsesi aivan naurun alaiseksi osottamalla kuinka olematon sinun ymmärryksesi puhumistasi asioista on.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kohta joku näistä debuttaja "neroista" joku tulee kertomaan ettei heillä ole sitä luetteloakaan, on ne niin alkukantaista porukkaa.
Käsittämätöntä, että joku edes viitsii kirjotella tuollasta roskaa. Et oikeasti ole terve. Ymmärrän toki sen, että näin korona-aikana kaikenlaiset mielenterveysongelmat lisääntyy kun ihmiset ei uskalla mennä lääkäriin, mutta kehottaisin kyllä silti menemään sinne.
- Anonyymi
malaire kirjoitti:
Debianin Firefoxissa ei ole tuollaista kansiota.
Ei. Avvaja on Trölli!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mitä ihmettä oikein selität? Oletko todella noin pihalla kaikesta? sha1 ja sha256 ovat salausalgoritmeja eikä niillä ole mitään tekemistä minkään selaimen kanssa. Toki noita salausalgoritmeja käytetään kaikissa käyttöjärjestelmissä valtavan suuressa määrässä ohjelmistoja, ei siis pelkästään webbiselaimissa. kyseisiä salausalgoritmeja käytetään siis myös Windowsissa ihan yhtälailla.
Toisekseen mitä ihmettä selität siitä, että polku johonkin hakemistoon löytyy kovalevyltä? Ensinnäkin oletetaanpas nyt, että jonkin ohjelmiston lähdekoodeissa on jokin hakemisto, se ei tarkota sitä että kyseistä hakmistoa olisi kovalevylläsi asennettuasi kyseisen ohjelman. Yleensä ohjelmat on tapana kääntää binäärimuotoon eikä ohjelmia asennettaessa asenneta niiden lähdekoodeja tietokoneelle. Toisekseen kuten snottua sha1 j sha256 ovat siis slausalgoritmeja eivätkä yksittäisiä ohjelmia." sha1 ja sha256 ovat salausalgoritmeja eikä niillä ole mitään tekemistä minkään selaimen kanssa"
Väärin!
sha1 ja sha256 ovat ns. "Cyptographic hash" -algoritmeja.
Kryptografia on kattotermi, joka sisältää kyllä salakirjoituksen, mutta sen lisäksi myös esim. "Cyptographic hash" -algoritmit.
Tuo Cyptographic hash siis tarkoittaa kryptografisesti vahvaa ns. hajautusfunktiota.
Ideana siis se, että laadukkaan kryptografisesti vahvan ns. hajautusfunktion siis pitäisi toimia siten, että:
1) Sama syöttödata ja sama algoritmi johtaa aina samaan lopputulokseen
2) Pitäisi olla käytännössä mahdotonta löytää sellaista 2 eri syöttödataa johtaisi samaan lopputulokseen.
3) Pitäisi olla käytännössä mahdotonta löytää sellaista syöttödataa, joka johtaa ennalta määrättyyn lopputulokseen.
onhan noita:
MD5, sha1, sha256, sha512, sha3-256, sha3-512 sekä SipHash.
SipHash is an add–rotate–xor (ARX) based family of pseudorandom functions created by Jean-Philippe Aumasson and Daniel J. Bernstein in 2012
Tuo SipHash on siis avaimella varustettu HASH -algoritmi.
- Anonyymi
Arvasin aivan oikein, ei ensimmäistäkään debuttajaa joka olisi ymmärtänyt asian oikein.
FF:n asennuspaketti sisältää SHA1 ja SHA256 koodiluettelon, jonka pohjalta asennus voi tarkistaa onko jokin tiedosto säilynyt muuttumattomana. Joka ikisen tiedoston asennuspolku on tuossa luettelossa kuten myös nuo tarkistuskoodit.
Eikä nämä pahvipäät ole asiasta aiemin olleet tietoisia, varsinaisia hönöjä koko porukka. Ei ole kyllä mikään ihme että tuolla älyllä valitaan käyttöön maailman reikäisin räpellys, eihän näillä ole mitään käsitystä mistään.
Jos olisivat osanneet haukkumatta asiaa käsitellä, olisin voinut opastaa tämän kerran, mutta tuskinpa nämä olisi mitään ymmärtäneet.- Anonyymi
Sinun kirjoituksesi eivät liity Debianiin, -Firefoxiin tai tähän ketjuun millään taalla. Ainut joka tässä ei tunnu käsittävän yhtään mitään olet sinä ihan itse.
- Anonyymi
Näille latvalahoille voisi aivan hyvin pakata vaikka Microsoft Edgen FF:n pakettiin, eikä nämä hönöt ymmärtäisi mitään, tulisivat luultavasti tänne ihmettelemään miten paljon FF on muuttunut. Hahaa hoohoo :=)
- Anonyymi
Deputtajat niin kiihkeitä haukkumaan muita, että paremman puutteessa haukkuvat toista debuttajaa, kuten tässä ketjussakin kävi, kohta varmaan nähdään kun debuttaja alkaa sättimään itseään, kun ei muista omia kirjoituksiaan. 😂😂😂
- Anonyymi
Kusipää idioottti. Ja jotta asia tulisi selväksi se tarkoitti sinua eikä ketään muuta. Lahopää,.
- Anonyymi
Suomi tarvitsee ilmiselvästi uuden Linux -aiheisen sivuston, sellaisen jolta nuo täällä riehuvat häirikköidiootit voidaan sulkea täysin ulos. Eli käytännössä rekisteröintipakko ja oman nimen käyttövaatimus on myös tarpeen. Omalla nimellä kirjoittamisen vaatiminen tuskin on mitenkään kohtuutonta tietotekniikka-aiheisella sivustolla, jossa aihealue ei ole mitenkään arkaluonteinen.Eli kirjautuminen Facebookin, Google-tilin tai vastaavan avulla ja tekaistuilta vaikuttavat nimet aiheuttaisi potkimisen ulos sivustolta.
Kuulostaa ehkä tiukalta, mutta kun lukee näitä keskusteluja täällä niin on ilmiselvää, että tuo on tarpeen, jotta nuo mielenterveyspotilaat saadaan suljettua ulos ja keskustelu saadaan pidettyä asiallisena se sijaan, että jotkut on riehumassa joka kejussa.
T. miksuh- Anonyymi
Toisin sanoen haluat että linuksien ongelmat lakaistaan maton alle johonkin saitille jossa ei käy ketään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toisin sanoen haluat että linuksien ongelmat lakaistaan maton alle johonkin saitille jossa ei käy ketään.
Trollit voisi lakaista maton alle.
- Anonyymi
miksuh:
JOS päätökset tehtäisiin järkevältä pohjalta, niin olet varmaankin oikeassa.
Mutta jos niitäpäätöksiä tekemää päästetään esim. debianin fanaattisia kannattajia, niin siitä seuraa vain se, että asialliset keskustelijat potkitaan ulos, ja fanaatikoiden häiriköinti sen kun jatkuu!
esim:
Kirjoitin tämän ketJun aloitusviestin:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18975263/debianin-asennus-mista-asennusimage
Heti tuli häirikkövastauksia.
Itse olen todellakin kokenut kaikki aloitusviestissä mainitsemani ongelmat (tosin ei välttämättä kaikkia samalla kertaa).
Jos kysyy täällä, mikä linux -distro kannatta asentaa, yleensä käy näin:
Joku ubuntu -käyttäjä kommentoi, että asenna ubuntu.
Joku mint -käyttäjä kommentoi, että asenna mint.
Ja sitten tulee M-Kar selittelemään, kuinka debian on ainoa turvallinen valinta, koska noissa muissa jakeluissa ei keskitetysti vastata siitä, että löydetyt tietoturvareiät tulee paikattua viivytyksettä.
Vaikka väite olisi tottakin, niin saman asian toinen puoli on tämä:
Suurimmalla osalla halukkaista linux -käyttäjistä ei käytännässä ole mitään mahdollisuuksia asentaa debiania.
Tuossa toisessa ketjussa mainitsemani ongelmat on tyypillinen esimerkki miten käy, kun tavallinen käyttäjä yrittää asentaa debiania.
Toki, oma viimeisin asennuskokemukseni debianista on yli 5 vuotta vanha.
MUTTA:
Kun on yleisesti tiedossa, miten debianin päättäjien joukossa on todellakin niitä, joilla on se fanaattinen käsitys, että kaiken pitää olla avointa lähdekoodia ja GPL -lisensioitua (joskus kelpaa LGPL), niin seuraus on juuri nuo ongelmat, mitä tuossa aloitusviestissä mainitsin.
JOS asia oikeasti on muuttunut (vaikea uskoa ennen kuin itse näen), niin kertoisitko, mihin muutos perustuu?
Muuttivatko debian -päättäjät todella mieltään?
Vai kuoliko päättäjistä juuri se, jolla oli kaikista fanaattisin asenne GPL -lisenssiin ?
Vai väitätkö, että yht'äkkiä laitevalmistajat muuttivat mieltään, ja nykyään antavat kaiken tarvittavan teknisen tiedon linux -laiteajurien kehittäjille ?
Tuollainen väite olisi myös vaikea uskoa, kas kun esim. näytönohjainten markkinoilla laitevalmistajat pitävät tarkkoja teknisiä tietoja liikesalaisuutena eivätkä halua julkaista niitä.
Tästä syystä näytönohjaimissa tilanne on usein tämä:
Windows -laiteajurissa laitteen piirilevyllä olevat kiihdytysominaisuudet saadaan 100% hyödynnettäväksi, ja esim. videoiden katselu ja joidenkin pelien pelaaminen kuluttaa vain kohtuullisesti CPU -aikaa. (huom: tiedossa on, että JOTKUT pelit tuhlaavat aina 100% CPU -aikaa, olipa CPU miten nopea tahansa).
Mutta linuxissa nuo ns. laitteistokiihdytykset eivät toimi, koska laitevalmistaja kieltäytyy antamasta teknisiä tietoja. Niinpä linux -ajuri näytönohjaimelle osaa ns. perustoiminnot, mutta ne ns. kiihdytykset jäävät hyödyntämättä. Seurauksena se, että esim. videon katselu VLC media playerilla kuluttaa koko videon ajan 80-99% CPU -aikaa.
Huom:
Yritin joskus (Windowsissa) debugata omatekoista ohjelmaa, joka liittyi video käsittelyyn ja näyttämiseen. Debuggeri kieltäytyi toimimasta, ja asiaan liittyi näytönohjainajurin virheilmoitus "Please run application without debugger".
Ilmoituksessa ei tietenkään annettu mitään ohjeita siitä, mistä voisin imuroida ja asentaa sellaisen näytönohjainajurin joka ei käytä ns. laitteistokiihdytysominaisuuksia.
Ehkäpä tuollainen versio ajurista voitaisiin tehdä sellaiseksi, ettei se estä (ns. USERLAND -tyyppisen) debuggerin käyttöä. Esimerkkejä tällaisesta USERLAND -debuggerista:
Turbo Debugger for Windows
Ollydbg
x32 debugger (32-Bit)
x64 debugger (64-Bit)
Eli siis näytönohjaimen ajurin tekijä katsoo oikeudekseen estää omatekoisen ohjelmani debuggauksen, jos ohjelma liittyy videoiden näyttämiseen (esim: mediaPlayerit sekä videoeditorit). - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
miksuh:
JOS päätökset tehtäisiin järkevältä pohjalta, niin olet varmaankin oikeassa.
Mutta jos niitäpäätöksiä tekemää päästetään esim. debianin fanaattisia kannattajia, niin siitä seuraa vain se, että asialliset keskustelijat potkitaan ulos, ja fanaatikoiden häiriköinti sen kun jatkuu!
esim:
Kirjoitin tämän ketJun aloitusviestin:
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18975263/debianin-asennus-mista-asennusimage
Heti tuli häirikkövastauksia.
Itse olen todellakin kokenut kaikki aloitusviestissä mainitsemani ongelmat (tosin ei välttämättä kaikkia samalla kertaa).
Jos kysyy täällä, mikä linux -distro kannatta asentaa, yleensä käy näin:
Joku ubuntu -käyttäjä kommentoi, että asenna ubuntu.
Joku mint -käyttäjä kommentoi, että asenna mint.
Ja sitten tulee M-Kar selittelemään, kuinka debian on ainoa turvallinen valinta, koska noissa muissa jakeluissa ei keskitetysti vastata siitä, että löydetyt tietoturvareiät tulee paikattua viivytyksettä.
Vaikka väite olisi tottakin, niin saman asian toinen puoli on tämä:
Suurimmalla osalla halukkaista linux -käyttäjistä ei käytännässä ole mitään mahdollisuuksia asentaa debiania.
Tuossa toisessa ketjussa mainitsemani ongelmat on tyypillinen esimerkki miten käy, kun tavallinen käyttäjä yrittää asentaa debiania.
Toki, oma viimeisin asennuskokemukseni debianista on yli 5 vuotta vanha.
MUTTA:
Kun on yleisesti tiedossa, miten debianin päättäjien joukossa on todellakin niitä, joilla on se fanaattinen käsitys, että kaiken pitää olla avointa lähdekoodia ja GPL -lisensioitua (joskus kelpaa LGPL), niin seuraus on juuri nuo ongelmat, mitä tuossa aloitusviestissä mainitsin.
JOS asia oikeasti on muuttunut (vaikea uskoa ennen kuin itse näen), niin kertoisitko, mihin muutos perustuu?
Muuttivatko debian -päättäjät todella mieltään?
Vai kuoliko päättäjistä juuri se, jolla oli kaikista fanaattisin asenne GPL -lisenssiin ?
Vai väitätkö, että yht'äkkiä laitevalmistajat muuttivat mieltään, ja nykyään antavat kaiken tarvittavan teknisen tiedon linux -laiteajurien kehittäjille ?
Tuollainen väite olisi myös vaikea uskoa, kas kun esim. näytönohjainten markkinoilla laitevalmistajat pitävät tarkkoja teknisiä tietoja liikesalaisuutena eivätkä halua julkaista niitä.
Tästä syystä näytönohjaimissa tilanne on usein tämä:
Windows -laiteajurissa laitteen piirilevyllä olevat kiihdytysominaisuudet saadaan 100% hyödynnettäväksi, ja esim. videoiden katselu ja joidenkin pelien pelaaminen kuluttaa vain kohtuullisesti CPU -aikaa. (huom: tiedossa on, että JOTKUT pelit tuhlaavat aina 100% CPU -aikaa, olipa CPU miten nopea tahansa).
Mutta linuxissa nuo ns. laitteistokiihdytykset eivät toimi, koska laitevalmistaja kieltäytyy antamasta teknisiä tietoja. Niinpä linux -ajuri näytönohjaimelle osaa ns. perustoiminnot, mutta ne ns. kiihdytykset jäävät hyödyntämättä. Seurauksena se, että esim. videon katselu VLC media playerilla kuluttaa koko videon ajan 80-99% CPU -aikaa.
Huom:
Yritin joskus (Windowsissa) debugata omatekoista ohjelmaa, joka liittyi video käsittelyyn ja näyttämiseen. Debuggeri kieltäytyi toimimasta, ja asiaan liittyi näytönohjainajurin virheilmoitus "Please run application without debugger".
Ilmoituksessa ei tietenkään annettu mitään ohjeita siitä, mistä voisin imuroida ja asentaa sellaisen näytönohjainajurin joka ei käytä ns. laitteistokiihdytysominaisuuksia.
Ehkäpä tuollainen versio ajurista voitaisiin tehdä sellaiseksi, ettei se estä (ns. USERLAND -tyyppisen) debuggerin käyttöä. Esimerkkejä tällaisesta USERLAND -debuggerista:
Turbo Debugger for Windows
Ollydbg
x32 debugger (32-Bit)
x64 debugger (64-Bit)
Eli siis näytönohjaimen ajurin tekijä katsoo oikeudekseen estää omatekoisen ohjelmani debuggauksen, jos ohjelma liittyy videoiden näyttämiseen (esim: mediaPlayerit sekä videoeditorit).MITÄ KIRJOITAT SATUJA!
- Anonyymi
Joo, tuli ajettua päivitykset tuossa taas ja sieltähän se uusi firefox tupsahti. Samalla muuttui vissiin 11.2 -versioksi tämä jakelu.
Tämä oli varmaan ihan tarpeellinen päivitys vaikka hyvin se toimi se edellinenkin versio omassa käytössä. - Anonyymi
Äsken käynnistin Debianin, on siis myöskin Fedora 35 levyllä. Tarjosi päivityksissä Firefox 91.4.1 ESR:än. Nyt on päivitetty...
- Anonyymi
Näköjään päivittyi tuohon ruudun täyttävään versioon. No onneksi tilaa saa lisää muuttamalla configista arvon "browser.uidensity" nollasta ykköskeksi. Silloin ylärivin välilehdet, osoiterivit ja mahdolliset kirjainmerkkinapit muuttuvat matalammiksi. Browser.proton.enabled -arvon voi samalla vaihtaa falseksi.
- Anonyymi
Eikös vaan ole jännää, että se tekee tuollaisia, että menee ja päivittyy, on se tuo Debbian aina ollut yllätyksellinen tapaus.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eikös vaan ole jännää, että se tekee tuollaisia, että menee ja päivittyy, on se tuo Debbian aina ollut yllätyksellinen tapaus.
Ei se onneksi puskista päivittynyt, vaan ihan käyttäjän sallimana. Vähän aikaa tuumailin päivitänkö vain en, koska tiesin versioharppauksen muuttavan selauskokemusta. Etukäteen harjottelin toki virtuaalikoneeseen asennetussa Ubuntussa.
Jos ei halua päivittyvän, niin laittaa apt-markilla holdiin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei se onneksi puskista päivittynyt, vaan ihan käyttäjän sallimana. Vähän aikaa tuumailin päivitänkö vain en, koska tiesin versioharppauksen muuttavan selauskokemusta. Etukäteen harjottelin toki virtuaalikoneeseen asennetussa Ubuntussa.
Jos ei halua päivittyvän, niin laittaa apt-markilla holdiin.Linuksien kanssa onkin syytä olla varuillaan. Selaimen kehittäjät kun tekevät päivitykset linukseihin vasemmalla kädellä. He keskittyvät toki Windowsiin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Linuksien kanssa onkin syytä olla varuillaan. Selaimen kehittäjät kun tekevät päivitykset linukseihin vasemmalla kädellä. He keskittyvät toki Windowsiin.
Älä taas viitsi valehdella, ei linuxien kanssa tarvitse olla varuillaan koska sovellukset ja päivitykset ei todellakaan tehdä linuxeihin vasemmalla kädellä!
- Anonyymi
Ja tällä hetkellä Debianissa oleva Firefox on Firefox ESR 91.5. Eli päivittynyt uusimpaan Firefoxin ESR -versioon taas.
- Anonyymi
Busteriin tuo 9x FF saapui vasta tässä about viikon sisällä. Suunnilleen kerran viikossa tulee tarkastettua päivitykset.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Busteriin tuo 9x FF saapui vasta tässä about viikon sisällä. Suunnilleen kerran viikossa tulee tarkastettua päivitykset.
Todetaan nyt muutaman päivän käytön jälkeen, että kyseessä on resurssijuoppo paska. Pakko downgradettaa vanhaan versioon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Todetaan nyt muutaman päivän käytön jälkeen, että kyseessä on resurssijuoppo paska. Pakko downgradettaa vanhaan versioon.
78.14.0esr edelleen käytössä. Jos meinaa uudempaa kokeilla, niin kannattaa kopsata koko profiilikansio jemmaan, jos haluaa palauttaa vielä vanhemman version.
- Anonyymi
MIKSI ESR? miksei tavallinen??
- Anonyymi
Firefoxilla on kaksi pääjulkaisukanavaa:
Firefox: Yksinkertaisesti nimeltään Firefox, tämä on oletuskanava ja sitä suositellaan. Se on vakaa haara, jossa on saatavilla uusimmat ominaisuudet. Kun uusi julkaisu on julkaistu, vanhempi julkaisu lakkaa välittömästi saamasta tukea ja kaikkien on siirryttävä seuraavaan Firefox-julkaisuun.
Firefox Extended Support Release (ESR): on Firefoxin virallinen versio, joka on kehitetty suurille organisaatioille, kuten yliopistoille ja yrityksille, joiden on otettava käyttöön ja ylläpidettävä Firefoxia suuressa mittakaavassa. Firefox ESR ei sisällä uusimpia ominaisuuksia, mutta siinä on uusimmat tietoturva- ja vakauskorjaukset. Yleensä näitä haaroja tuetaan vuoden ajan, ja uusille ESR-haareille on suunniteltu julkaisukalenteri. Lisätietoja saat julkaisujakson dokumentaatiosta. - Anonyymi
Sellainen ero niissä on!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Firefoxilla on kaksi pääjulkaisukanavaa:
Firefox: Yksinkertaisesti nimeltään Firefox, tämä on oletuskanava ja sitä suositellaan. Se on vakaa haara, jossa on saatavilla uusimmat ominaisuudet. Kun uusi julkaisu on julkaistu, vanhempi julkaisu lakkaa välittömästi saamasta tukea ja kaikkien on siirryttävä seuraavaan Firefox-julkaisuun.
Firefox Extended Support Release (ESR): on Firefoxin virallinen versio, joka on kehitetty suurille organisaatioille, kuten yliopistoille ja yrityksille, joiden on otettava käyttöön ja ylläpidettävä Firefoxia suuressa mittakaavassa. Firefox ESR ei sisällä uusimpia ominaisuuksia, mutta siinä on uusimmat tietoturva- ja vakauskorjaukset. Yleensä näitä haaroja tuetaan vuoden ajan, ja uusille ESR-haareille on suunniteltu julkaisukalenteri. Lisätietoja saat julkaisujakson dokumentaatiosta.Sitten vaan päättää, kunnan ottaa...
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitten vaan päättää, kunnan ottaa...
Muistelisin, että tuon 91.4:n kohdalla ei tarvinnut päättää: Rautatuki loppui nimittäin päähaaralta ja ESR oli ainoa vaihtoehto eli selaimen sai tuen piiriin vielä kahdeksi vuodeksi. Kyse on SSE-käskykannasta vs. SSE2 eli multimediasta tuli kyllä nopeampaa, mutta samalla putosi paljon käyttökelpoisia laitteita pois tuen piiristä: Jos selainta käytetään johonkin muuhun kuin multimedian katsomiseen pärjää siis mainiosti ESR-selaimella eikä nopeuseroa ole. Vai oliko tämä jonkin vahemman ESR-haaran juttuja?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Firefoxilla on kaksi pääjulkaisukanavaa:
Firefox: Yksinkertaisesti nimeltään Firefox, tämä on oletuskanava ja sitä suositellaan. Se on vakaa haara, jossa on saatavilla uusimmat ominaisuudet. Kun uusi julkaisu on julkaistu, vanhempi julkaisu lakkaa välittömästi saamasta tukea ja kaikkien on siirryttävä seuraavaan Firefox-julkaisuun.
Firefox Extended Support Release (ESR): on Firefoxin virallinen versio, joka on kehitetty suurille organisaatioille, kuten yliopistoille ja yrityksille, joiden on otettava käyttöön ja ylläpidettävä Firefoxia suuressa mittakaavassa. Firefox ESR ei sisällä uusimpia ominaisuuksia, mutta siinä on uusimmat tietoturva- ja vakauskorjaukset. Yleensä näitä haaroja tuetaan vuoden ajan, ja uusille ESR-haareille on suunniteltu julkaisukalenteri. Lisätietoja saat julkaisujakson dokumentaatiosta.Normi ihminen ei tarvitse rajoitteita!
- Anonyymi
Sehän on hieno juttu!
- Anonyymi
Firefox Extended Support Release (ESR): on Firefoxin virallinen versio, joka on kehitetty suurille organisaatioille
ESR käyttö kotona on hankaloittamista! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Firefox Extended Support Release (ESR): on Firefoxin virallinen versio, joka on kehitetty suurille organisaatioille
ESR käyttö kotona on hankaloittamista!ESR on tarkoitettu käyttöönottoa varten, se ei saa kaikkia tietoturvakorjauksia, ja se on vuoden jäljessä nykyisestä tekniikasta ennen kuin saat suuren päivityksen.
- Anonyymi
Uusimassa Debian 12.7.0:ssa on Firefox 115.14.0esr:)
- Anonyymi
Miksi tykkäät ESR versiosta?
Haluutko rajoitteita?- Anonyymi
WinHiihulit haluaa Linuxlaitteillekin rajoitteita.
- Anonyymi
ERS on rajoitteinen versio!
- Anonyymi
Jotkut tykkää rajoitteista!
- Anonyymi
Ei vaan 52 viikon päivitys sykli! = ERS
Miksi jotkut jakelut käyttävät Firefox ESR:ää
Joten miksi jotkut Linux-jakelut sisältävät Firefox ESR:n oletusselaimekseen tavallisen Firefoxin sijaan?
Koska Firefox ESR on vakaampi, joidenkin distrojen kehittäjät pitävät sitä parempana. Se saa suuret päivitykset vain kerran vuodessa, ei muutaman viikon välein, kuten tavallinen versio, mikä helpottaa jakelun tekijöiden taata sen vakaus käyttöjärjestelmässään.
- Anonyymi
Uusimassa Debianissa (12.8.0) Firefox 128.3.1esr:)
- Anonyymi
Ubuntussa Firefox 132.0.1
- Anonyymi
Ja Thunderbird 115.16.0esr:)
- Anonyymi
Ja uusimassa Debianissa ( 12.9.0) on Firefox 128.5.0esr ja Thundebird 128.5.0esr.
- Anonyymi
ESR on rajoitettu versio, miksi sitä suosit?
Ketjusta on poistettu 10 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ikävöin sinua kokoyön!
En halua odottaa, että voisin näyttää sinulle kuinka paljon rakastan sinua. Toivon, että uskot, että olen varsin hullun594044KALAJOEN UIMAVALVONTA
https://www.kalajokiseutu.fi/artikkeli/ei-tulisi-mieleenkaan-jattaa-pienta-yksinaan-hiekkasarkkien-valvomattomalla-uimar932398Jos sinä olisit pyrkimässä elämääni takaisin
Arvelisin sen johtuvan siitä, että olisit taas polttanut jonkun sillan takanasi. Ei taida löytyä enää kyliltä naista, jo452052- 221793
Kadonnut poika hukkunut lietteeseen mitä kalajoella nyt on?
Jätelautta ajautunut merelle ja lapsi uponnut jätelautan alle?261591- 281536
- 151212
- 311138
- 1101125
Emme voi elää velaksi, sanoi Riikka
Valtionvelan odotetaan nousevan 86,3 prosenttiin bruttokansantuotteesta vielä kuluvan vuoden aikana. https://www.iltale791062