Ainut selkeä voitto, minkä rannikkotykistö on nykyaikaisessa sodankäynnissä saavuttanut laivastoa vastaan oli japanilaisten voitto Port Arthurissa Venäjän laivastossa vuonna 1904.
"Idän Gibraltarin", Singaporen, mitä puolustettiin 15 tuuman tykeillä japanilaiset valtasivat ovelasti pohjoisesta Malajan kautta joulukuussa 1941.
Hitlerin Atlantin muuristakaan ei ollut paljon pidättelemään liittoutuneiden maihinnousua.
Samaten Sevastopol jauhettiin rautatietykeillä raunioiksi.
Pieniä yksittäisiä laivasto-osastoja on toki torjuttu satunnaisesti.
Rannikkotykistö hävisi pääsääntöisesti.
Anonyymi
84
1558
Vastaukset
- Anonyymi
Suomen ilmavoimilla on näitä ohjuksia, millä sotalaivoja tuhotaan.
- Anonyymi
Varsinkin Suomen rannikkotykistö Laatokalla, ei kyennyt vähääkään estämään maihinnousua Tuulokseen kesällä -44.
- Anonyymi
Laatokan rannikkopuolustuksen raskaimmat kauaskantosimmat tykit oli vedetty pois vaaranalaisimilta paikoilta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laatokan rannikkopuolustuksen raskaimmat kauaskantosimmat tykit oli vedetty pois vaaranalaisimilta paikoilta.
Siis perääntyminen oli aloitettu jo ennen kesää -44 !
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis perääntyminen oli aloitettu jo ennen kesää -44 !
Kaluston siirto edeltää vetäytymistä! Totta kai jo vuonna 1944 ymmärrettiin, ettei Syvärillä olla loputtomiin!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis perääntyminen oli aloitettu jo ennen kesää -44 !
Kannaksen hyökkäyksen jälkeen. Tietysti suunnitelmat erilaisista vaihtoehdoista oli tehty aikaisemmin.
Laatokan itäpuolella ei ollut rannikko puolustuksell edes järeää tykistöa > 200 mm.
- Anonyymi
Rannikkotykistö on aselajina jo lakkautettu.
- Anonyymi
Vain kiinteä tykistö on ajettu alas. Liikkuva tykistö ja ohjusjärjestelmät jatkavat merivoimien osana.
- Anonyymi
Port Arthurissa olivat kyllä vastakkain Venäjän rannikkotykistö ja Japanin laivasto. Toki venäläisillä oli laivojakin ja myöhemmin myös Japanin armeija saapui piirittämään tukikohtaa.
- Anonyymi
Port Arthurin piirityksessä joulukuussa 1904 japanilaisilla oli 11 tuuman tykkejä kukkuloilla, mistä käsin venäläisten laivat satamassa upotettiin yksi toisensa perään.
5. joulukuuta 1904 taistelulaiva Poltava tuhoutui, jota seurasi taistelulaiva Retvizan 7. joulukuuta 1904, taistelulaivat Pobeda ja Peresvet sekä risteilijät Pallada ja Bayan 9. joulukuuta 1904.
Laivat siis tuhottiin maista käsin tykistöllä.
Japani oli tosiaan hyökkäävä osapuoli, eli piirittäjä.
- Anonyymi
Hangon rantaritsa oli niin pelottava, ettei sen tarvinnut ikinä ampua laukaustakaan päin vihollista!
Miksi lakkautettiin? Siellä oli mukavia työpaikkoja kapiaisille.- Anonyymi
Ne lakkautettiin vanhentuneina aseina! Tilalle tuli meriohjuksia ja liikkuvaa tykistöä hoitamaan samaa tehtävää! Kyllä työpaikat säilyivät!
Stallarille on jokainen Suomen maanpuolustukseen liittyvä työpaikka turha ja kallis kun taas ainoastaan rajan takana löytyy ne ainoat oikean pyhän isänmaan tarpeelliset puolustajat!
- Anonyymi
Rannikkotykistö on edelleen olemassa, ja sillä on pidempi kantama kuin koskaan ennen. Venäjän rannikkorakettitykistö 3M-54-ohjuksilla Krimillä voisi osua, minne tahansa koko Mustallamerellä. Syyriasta saattaa osua mihin tahansa Suezin kanaalilta lähtevään alukseen tai Israelin telakoihin.
- Anonyymi
Venäläisistä kyseen ollen nimenomaan on käytettävä sanontaasi "saattaa osua".
Saattaa osua myös matkustajakoneeseen tai omiin, ns. Mainilaan.
- Anonyymi
” Rannikkotykistö hävisi pääsääntöisesti”
Ei hävinnyt eikä koskaan joutunut torjumaan maihinnousuyritystä! Sen sijaan useassa eri yhteydessä saatiin vihollisen aluksiin pahoja osumia mm. silloin, kun neukku syksyllä 1941 vetäytyi Hangon motista!- Anonyymi
Ainakaan risteilijä Kirov ei halunnut kokeilla onneaan noin mahtavan vastustajan kanssa!
- Anonyymi
No sekö se muka oli mahtava voitto jos Suomen rannikkotykistö sai muutaman osuman evakuointilaivoihin?
Niinhän tuossa jo itsekin kirjoitat, että:"Ei hävinnyt eikä koskaan joutunut torjumaan maihinnousuyritystä!"
Eli mitään suuria taisteluja ei edes ollut.
Tässä sitä paitsi on kyseessä rannikkotykistö yleisesti, eikä vain Suomen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No sekö se muka oli mahtava voitto jos Suomen rannikkotykistö sai muutaman osuman evakuointilaivoihin?
Niinhän tuossa jo itsekin kirjoitat, että:"Ei hävinnyt eikä koskaan joutunut torjumaan maihinnousuyritystä!"
Eli mitään suuria taisteluja ei edes ollut.
Tässä sitä paitsi on kyseessä rannikkotykistö yleisesti, eikä vain Suomen.Ei kai se mikään häviö liioin ollut kun tuhosi vihollisen laivoja?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei kai se mikään häviö liioin ollut kun tuhosi vihollisen laivoja?
Mitkä kaikki alukset tuhottiin?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ainakaan risteilijä Kirov ei halunnut kokeilla onneaan noin mahtavan vastustajan kanssa!
Kirov sai pahoja vaurioita Talvisodan alkuvaiheissa. Suomalaisten tulitus on hyvin tarkkaa ja sen kantama yllätti Kirovin. Sitä korjattiin pitkään.
- Anonyymi
Laatokan rannikkopuolustuksen raskaimmat kauaskantosimmat tykit oli vedetty pois vaaranalaisimilta paikoilta.
Ihan järkyttävän järjetöntä. Joukot olivat yhä Syvärillä mutta joukkojen taustaturvana ollut rannikkotykistö vedetään pois.- Anonyymi
Tapahtui sellaistakin, että it vedettiin pois siltaa suojaamasta ennen kuin joukot ehtivät yli. Pioneerien ollessa panostamassa vihollisen koneet iskivät, koko silta räjähti, pioneereja kaatui ja viivyttäjät joutuivat uimaan joen yli.
Toiminta oli ajoittain paniikinomaista, mikä aiheutti vain lisää ongelmia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tapahtui sellaistakin, että it vedettiin pois siltaa suojaamasta ennen kuin joukot ehtivät yli. Pioneerien ollessa panostamassa vihollisen koneet iskivät, koko silta räjähti, pioneereja kaatui ja viivyttäjät joutuivat uimaan joen yli.
Toiminta oli ajoittain paniikinomaista, mikä aiheutti vain lisää ongelmia.Kaikenlaisi höpöttäjiä niitä onkin.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tapahtui sellaistakin, että it vedettiin pois siltaa suojaamasta ennen kuin joukot ehtivät yli. Pioneerien ollessa panostamassa vihollisen koneet iskivät, koko silta räjähti, pioneereja kaatui ja viivyttäjät joutuivat uimaan joen yli.
Toiminta oli ajoittain paniikinomaista, mikä aiheutti vain lisää ongelmia."Tapahtui sellaistakin, että it vedettiin pois siltaa suojaamasta ennen kuin joukot ehtivät yli."
Kuka hullu enää suojaa siltaa, joka on jo panostettu ja aiotaan räjäyttää. Tottakai suojaava ilmatorjunta vedetään ajoissa pois.
Suomalaiset joukot olivat jo vetäytyneet Syvärin takaa eikä siellä ollut kuin jälkivarmistus.
Jälkivarmistus puuhasteli pilkkomalla puita ja pitämällä sopivasti ääntä niin kuin joukot olisivat olleet vielä paikallan ja vetäytyivät annetu aikamäärän jälkeen.
Neukut huomasivat vetäytmisen vasta saavuttuaan suomalaisten linjaan.
- Anonyymi
Normandian kauhistuttava Atlantin valli betonisine rannikkotykistöbunkkereineen oli aivan paperia kun liittoutuneiden taistelulaivat alkoivat tositoimiin 16-tuumaisilla tykeillään.
- Anonyymi
Russarön yhdeksäntuumainen Betlehem-tykki ampui, niin vastustaja vapisi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Russarön yhdeksäntuumainen Betlehem-tykki ampui, niin vastustaja vapisi.
Joo, oli pelottava. Muistan lapsuudestani kun pelotti eikä saanut nukutuksi, kun ikkunat helisivät Hangon kaupungissa.
- Anonyymi
25.6.1944 Cherbourgissa ensimmäisen maailmansodan aikainen taistelulaiva USS Texas pisti matalakssi saksalaisten rannikkopatteristo Hambourgin 14 tuuman tykeillään, vaikka sai kaksi osumaa 240 mm. rannikkotykeistä.
USS Texasin pääaseet olivat 10 x14 tuumaista.
Hambourg patteristo kootui neljästä 240mm tykistä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
25.6.1944 Cherbourgissa ensimmäisen maailmansodan aikainen taistelulaiva USS Texas pisti matalakssi saksalaisten rannikkopatteristo Hambourgin 14 tuuman tykeillään, vaikka sai kaksi osumaa 240 mm. rannikkotykeistä.
USS Texasin pääaseet olivat 10 x14 tuumaista.
Hambourg patteristo kootui neljästä 240mm tykistä."25.6.1944 Cherbourgissa ensimmäisen maailmansodan aikainen taistelulaiva USS Texas pisti matalakssi saksalaisten rannikkopatteristo...."
"Pisti matalaksi" on enemmän kuin vähän runollinen kuvaus. Todellisuudessa pommituslaivue irtaantui taistelusta ja myös patteristo jatkoi toimintaansa kummankaan puolen saavuttamatta mitään varsinaista "tappoa". Suurin merkitys taistelulla oli varmasti siinä, että se piti saksalaisten rannikkotykistön poissa maajoukkojen kimpusta niiden hyökätessä Cherbourgiin etelästä.
///MeAgaln - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
25.6.1944 Cherbourgissa ensimmäisen maailmansodan aikainen taistelulaiva USS Texas pisti matalakssi saksalaisten rannikkopatteristo Hambourgin 14 tuuman tykeillään, vaikka sai kaksi osumaa 240 mm. rannikkotykeistä.
USS Texasin pääaseet olivat 10 x14 tuumaista.
Hambourg patteristo kootui neljästä 240mm tykistä.10x14 =140 tuumaisia ? Ei kai
- Anonyymi
Ei kai koko aselajia olisi ajettu alas jos se hyvä olisi.
- Anonyymi
Eihän sitä ajettukaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eihän sitä ajettukaan.
Ei ole enää vanhaa kunnon Slörttiäkään, nyyh.
- Anonyymi
Nykyäänhän se olisikin jo täysin istuva ankka vihollisen ohjusten harjoitusmaalina.
- Anonyymi
Kyllä rannikkopuolustus on yhä olemassa, mutta välineet ja luonne on muuttunut!
- Anonyymi
Sotien aikana Suomenlahdella jos vihollisen sotalaiva ja meidän rannikkotykistö ampuivat toisiaan niin pääsääntöisesti sotalaiva väistyi!
- Anonyymi
Olisipa ollutkin ajattelematonta olla hyödyntämättä liikkuvuutta. Joka paikanvaihdon jälkeen keskiön pojat laskivat pää märkänä kynällä, paperilla ja kakkaralla mihin seuraavaksi pitäisi ampua. Ei siinä juuri ammuskella ehtinytkään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Olisipa ollutkin ajattelematonta olla hyödyntämättä liikkuvuutta. Joka paikanvaihdon jälkeen keskiön pojat laskivat pää märkänä kynällä, paperilla ja kakkaralla mihin seuraavaksi pitäisi ampua. Ei siinä juuri ammuskella ehtinytkään.
"Joka paikanvaihdon jälkeen keskiön pojat laskivat pää märkänä kynällä, paperilla ja kakkaralla mihin seuraavaksi pitäisi ampua."
Käytössä oli sähköiset laskimet.
- Anonyymi
Mitenkäs kävi sille Kotkaan suunnatulle hyökkäysyritykselle Suursaaresta päin juuri Talvisodan lopulla?
Rankin linnake, ja muutama muu linnake Kotkan lähistöllä, kantamiensa rajoissa, päästeli muutaman ryhmän ammuksia ja siihen loppui venäläidten ryntäily Kotkaan.- Anonyymi
Siis kyllähän yksittäisiä pieniä kahakoita ja hyökkäyksiä on onnistuttu torjumaan muuallakin, mutta tässähän onkin kyse yleisesti rannikkotykistöstä laajemmassa perspektiivissä.
Suuremman mittakaavan operaatioissa rannikkotykistö hävisi aina toisessa maailmansodassa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Siis kyllähän yksittäisiä pieniä kahakoita ja hyökkäyksiä on onnistuttu torjumaan muuallakin, mutta tässähän onkin kyse yleisesti rannikkotykistöstä laajemmassa perspektiivissä.
Suuremman mittakaavan operaatioissa rannikkotykistö hävisi aina toisessa maailmansodassa.” Suuremman mittakaavan operaatioissa rannikkotykistö hävisi aina toisessa maailmansodassa.”
MUTTA ONNEKSI siinä pienemmässä mittakaavassa Suomen rintamalla neukku otti aina pataan kun lähti hippasille RT:n kanssa:-D
- Anonyymi
Talvisodan loppuvaiheessa, 3. maaliskuuta 1940 havaittiin noin kahden pataljoonan eli kahdentuhannen neuvostosotilaan suuruinen joukko marssimassa jäätä pitkin Suursaaresta kohti Suomen rannikkoa. Arvioiden mukaan suunta oli jonnekin Kotkan ja Virolahden välille. Samaan aikaan Lugasta, Suomenlahden etelärannalta, lähti kohti Virolahtea noin 4000 miestä.
Suomen rannikkotykistö aloitti ampumisen, kun vihollinen oli noin 15 km päässä. Kirkonmaan rannikkotykit ampuivat yhdessä Mustamaan linnakkeen tykkien kanssa. Kirkonmaan suurimmat tykit olivat 10-tuumaisia ja niiden 250 kg painavat kranaatit tuhosivat Suursaarelta hyökkäävän osaston kärjen. Noin 800 neuvostosotilasta sai surmansa ja loput pakenivat takaisin Suursaareen.
Neuvostoliitto pelkäsi venäläisten rakentamia rannikkotykkejä
Suomen rannikkotykit olivat Venäjänvallan aikaisia, pääosin pietarilaisen Obuhovin tykkitehtaan tuotantoa. Niitä oli kuitenkin paranneltu ja esimerkiksi kantama oli huomattavasti parempi kuin alun perin. Sitä neuvostohyökkäyksen suunnittelijat eivät mahdollisesti tienneet. Lisäksi useiden tykkien ampumakulmia oli kasvatettu niin, että niillä pystyi ampumaan alkuperäistä laajemmalle alueelle. Voi olla, että neuvostostrategeilla oli Suomen tykeistä vanhentuneet tiedot.
Jäätä pitkin tapahtunut hyökkäys oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, kun Neuvostoliitto yritti maihinnousua Suomeen. Suomen rannikkotykistön tulivoima toimi tehokkaana pelotteena myös jatkosodassa.
https://www.sotahistoria.fi/rannikkotykisto-torjui-neuvostoliiton-yrityksen-hyokata-kotkaan/ - Anonyymi
Talvisodassa Kirkonmaa osallistui taisteluun torjumalla yhdessä Rankin patterin kanssa vihollisen laajan jäitse suoritetun hyökkäyksen 3.3.1940. Vihollisen tappiot olivat erittäin suuret. Kirkonmaan ilmatorjuntatykit osallistuivat Kotkan ilmatorjuntaan. Vihollinen pudotti useita pommeja saaren pohjoispäähän upottaen saksalaisen miinankuljetusaluksen.
https://www.kotkansaaret.fi/kirkonmaa-2/kirkonmaan-historia - Anonyymi
Canet Rannikkotykeillä oli suuri merkitys Helsingin ilmapuolustuksessa 1944 suurpommituksissa. Lukaiskaapa asiasta.
Sami-Antti: Kunnia pääkaupungin pelastajille, torjuntavoitto 1944. - Anonyymi
Tämä teos käsittelee erästä vaiettua, mutta yhtä tärkeintä Talvisodan torjuntavoittoa. Se käytiin kaukana Kannaksen eturintamasta, neuvostoliittolaisen, lähes divisioonan vahvuisen jalkaväkiosaston ja Kotkan rannikkopuolustuksen välillä 4. -5. maaliskuuta 1940. Venäläiset lähtivät hyökkäämään Suursaaresta jään yli kohti Kotkaa ja Virolahtea 4. maaliskuuta 1940 - siis runsasta viikkoa ennen rauhantekoa. Suomalaiset olivat äärimmäisen tiukoilla. Miehistä oli pulaa, joten Kotkaan perustettiin kiireesti muun muassa koulupoikakomppanioita ja sinne siirrettiin aliupseerikoulujen oppilaita sekä yksiköitä Ahvenanmaalta. Mikäli venäläisjoukot olisivat päässeet läpi, he olisivat saaneet haltuunsa rantatien ja päässeet syvälle suomalaisten selustaan. Venäläisten kannalta Kotkaan suunnattu hyökkäys oli hirvittävä tragedia: kahden yön aikana he menettivät noin tuhat miestä. Syynä oli huono valmistelu: riittävällä ilma- ja tykistötuella puna-armeija olisi päässyt päämääräänsä - ja suomalaisten rauhanneuvottelijoiden asema olisi muuttunut kertaheitolla.
Talvisodan jäinen loppunäytös
Heikki Tiilikainen- Anonyymi
"Tämä teos käsittelee erästä vaiettua, "
Taasko tästäkin asiasta on vaiettu. Pikku asiat eivät saa niin paljon huomiota kuin merkittävämmät.
- Anonyymi
Sisämaavaltiot eivät rannikkotykistöä tarvitse yhtä paljon kuin merenrantaa omaavat valtiot.
- Anonyymi
" 152 mm:n Canet-tykin ja siitä myöhemmin modernisoidun Tampella-tykin historia ulottuu 1800-luvun puolelle. Vuoden 1891 keväällä Venäjän tykistön keskusjohto oli asiantuntijoiden suosituksesta päätynyt kokeilemaan ranskalaista Canet-tykistöjärjestelmää, tavoitteenaan kehittää modernimpaa sekä suuremman tulivoiman ja kantaman omaavaa tykistöä. Vielä samana vuonna Venäjän laivasto hankki Ranskasta Canet-tykin ja siihen kuuluvien ammusten piirustukset. Elokuussa 1895 tsaari Nikolai II antoi "keisarillisen käskyn" ottaa käyttöön 152 mm:n Canet-rannikkotykin. Ensimmäinen 13 tykkiä käsittänyt tilaus tehtiin Obuhovin tykkitehtaalle saman vuoden marraskuussa. "
http://www.rannikonpuolustaja.fi/rp302/kmaa.htm
Kaarnajoki
" Kaarnajoen nelitykkinen 152/45-C patteri valmistui vuonna 1937. Tykit hajaryhmitettiin nelikulmion muotoisesti 150 – 250 metrin päähän toisistaan. Tykkien ryhmitysalueen sisään rakennettiin puiset tulenjohto- ja mittaustornit. Linnakkeelle rakennettiin myös kasarmi, vartiopäällikön asunto, tiilinen ampumatarvikevarasto ja joitakin muita rakennuksia. Patterin rauhan ajan numero oli 79. Patteri. Paikallinen väestö puhui tavallisesti Sakkolan patterista.
Timo Pesonen on kuvannut yksityiskohtaisesti vuonna 1954 painetussa RtUy:n julkaisussa Tykistöpatterin hajaryhmitys Kaarnajoen patteria ja sen toimintaa talvisodassa. Pesonen esittelee patterin topografista asemaa: ”K-joki, kuten linnaketta lähellä kulkevan Kovero-ojan eli Kaarnajoen mukaan nimitettiin, sijaitsi Metsäpirtin ja Sakkolan rajalla – Etäisyys Taipaleenjokeen ja Suvannon länsirintamaan, missä Talvisodan aikainen pääpuolustuslinja, ns Mannerheimlinja, kulki, vaihteli 6-8 km. Lyhin etäisyys Laatokan rantaan oli n 4 km. Kuten oheisesta karttaluonnoksesta näkyy, ei varsinainen linnakealue poikennut ympäröivästä verrattain yksitoikkoisen tasaisesta, tälle seudulle tyypillisestä hiekkakangasmaastosta, jossa siellä täällä oli pienehköjä, verrattain kovapohjaisia soita. ”
Kaarnajoen patteri sijaitsi siis verraten kaukana Laatokasta. Itse patterialueella olevaa puista tulenjohtotornia ei tositilanteessa kyetty käyttämään tulenjohtoon. Kaarnajoelta suoritetut meriammunnat johdettiinkin Järisevän, Ylläppään ja Taipaleenjoen suun mittausasemista.
Kaarnajoen patteri ampui 316:ssa taisteluammunnassa yhteensä miltei tasan 3000 kranaattia. Patterin maalit olivat Taipaleen virran eteläpuolella Metsäpirtin alueella, Taipaleenvirran ylityspaikoilla sekä Terenttilän niemen alueella. Lisäksi patteri suoritti ammuntoja ilmamaaleihin. Sodan alussa yksi meriammunta suoritettiin Saunasaaren alueella oleviin kuljetusaluksiin. Kaarnajoen patteri oli myös mukana torjumassa jäitse tapahtuvia panssarivaunujen hyökkäyksiä Ylläppäänniemeen 11.2. ja Järisevän patterille 19.2.1940.
Hajaryhmitetty ja naamioitu patteri pysyi hyvin suojassa aina maaliskuun alkuun asti. Sanottiinkin, että kun Kaarnajoki ampui, niin Järisevälle kostettiin. 1.3.40 Kaarnajoen patterialueelle kohdistui kuitenkin tulimyrsky. Hajaryhmitys ja lujat linnoitteet osoittivat nyt lopullisesti merkityksensä. Lisäksi hiekkainen kangasmaasto vaimensi alueelle iskeytyvien kranaattien räjähdysvoimaa. varsinaisia tykkiasemia eivät maaliskuun alun tuli-iskut vaurioittaneet. Talvisota kulki loppuaan kohti. Kaarnajoen tykkien irrotus ja siirto taaemmas aloitettiin 11.3. Siirto muuttui rauhanteon myötä kaluston evakuoinniksi Savonlinnan alueelle.
Taipaleenjoen pohjoispuolelle lähelle entistä Kaarnajoen patteria siirrettiin jatkosodan aikana toukokuussa 1943 Saunaniemestä kaksi 152 millimetrin merikanuunaa. Patteri sai nimekseen Kaarnajoki II. Tämän patterin tykit siirrettiin vuoden 1944 toukokuussa Ääniselle. Vanhoihin talvisodan aikaisiin asemiin sijoitettiin kesäkuun lopulla kolme kuuden tuuman Canet-tykkiä. Tykit ehtivät olla asemissaan vajaat kaksi viikkoa. Ne siirrettiin 8.7. mennessä Kurkijoen Kurkiniemeen. "- Anonyymi
Koko Taipaleen puolustus kesti vain näiden tykkien ansiosta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Koko Taipaleen puolustus kesti vain näiden tykkien ansiosta.
Kaarnajoki - Järisevä, siinä eräs tärkeä syy siihen, miksi Taipale kesti Talvisodassa!
Ilman noita tykkejä ei hommasta olisi tullut mitään.
Käykääpäs katsomassa Suomenlinnassa sitä tykkiä, josta on putki halki. Se on Vickers-Armstrong 120mm
TAIPALE-JÄRISEVÄN HAAVOITTUNUT 120mm TYKKI
>Talvisodan toisena päivänä alkoi tämä putki ulvahdella ja 6.12.1939 se ampui 162 laukausta torjuen vihollisen hyökkäyksen Vuoksen yli. Samana päivänä alkoi patteriin kohdistua vihollisen terässade, mikä jatkui sodan loppuun asti. Patteria vastaan ammuttiin yli 100000 laukasta ja tykistötulen kiivaus kohosi ajoittain 100 laukkaukseen minuutissa.
Helmikuun 1940 ankarissa torjuntataisteluissa tykki sai useita osumia, se hautautui soraan suuntaus- ja lukkolaitteiden vaurioituessa. Silti se osallistui helmikuun 19 päivänä jäätaisteluun, jolloin sen putkeen ilmestyi halkeama. Tästä huolimatta ammuntaa jatkettiin ilman suuntauslaitteita putkea pitkin tähdäten, laukaisemisen tapahtuessa vasaralla iskien. Täysosuma vihollisen hyökkäysvaunuun muutti hyökkäyksen lopulliseksi paoksi.
Tässä taistelussa tykki ampui viimeisen 648:n laukauksensa joka räjähti putken suussa. Taistelujen tauottua otettiin tämä tykki mukaan todisteeksi siitä sitkeydestä, millä kaikki aselajit Taipaletta puolustivat. Vasta rauha luovutti Taipaleen viholliselle. <
Täällä on lisää aiheesta
http://www.sakkola.fi/historia/Suvannon-monta-roolia.htm
Sivut 21-29
http://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwjJydPuyYn1AhVyx4sKHQe0DFwQFnoECAIQAQ&url=http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/1975_3.pdf&usg=AOvVaw3wqrrCA_b0kvf2fx4lLW6f - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kaarnajoki - Järisevä, siinä eräs tärkeä syy siihen, miksi Taipale kesti Talvisodassa!
Ilman noita tykkejä ei hommasta olisi tullut mitään.
Käykääpäs katsomassa Suomenlinnassa sitä tykkiä, josta on putki halki. Se on Vickers-Armstrong 120mm
TAIPALE-JÄRISEVÄN HAAVOITTUNUT 120mm TYKKI
>Talvisodan toisena päivänä alkoi tämä putki ulvahdella ja 6.12.1939 se ampui 162 laukausta torjuen vihollisen hyökkäyksen Vuoksen yli. Samana päivänä alkoi patteriin kohdistua vihollisen terässade, mikä jatkui sodan loppuun asti. Patteria vastaan ammuttiin yli 100000 laukasta ja tykistötulen kiivaus kohosi ajoittain 100 laukkaukseen minuutissa.
Helmikuun 1940 ankarissa torjuntataisteluissa tykki sai useita osumia, se hautautui soraan suuntaus- ja lukkolaitteiden vaurioituessa. Silti se osallistui helmikuun 19 päivänä jäätaisteluun, jolloin sen putkeen ilmestyi halkeama. Tästä huolimatta ammuntaa jatkettiin ilman suuntauslaitteita putkea pitkin tähdäten, laukaisemisen tapahtuessa vasaralla iskien. Täysosuma vihollisen hyökkäysvaunuun muutti hyökkäyksen lopulliseksi paoksi.
Tässä taistelussa tykki ampui viimeisen 648:n laukauksensa joka räjähti putken suussa. Taistelujen tauottua otettiin tämä tykki mukaan todisteeksi siitä sitkeydestä, millä kaikki aselajit Taipaletta puolustivat. Vasta rauha luovutti Taipaleen viholliselle. <
Täällä on lisää aiheesta
http://www.sakkola.fi/historia/Suvannon-monta-roolia.htm
Sivut 21-29
http://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&ved=2ahUKEwjJydPuyYn1AhVyx4sKHQe0DFwQFnoECAIQAQ&url=http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/1975_3.pdf&usg=AOvVaw3wqrrCA_b0kvf2fx4lLW6fLaatokan rannikkotykistö muodostui Järisevän rannikkolinnakkeesta ja Kaarnajoen patterista. Järisevä sijaitsi Järisevänniemessä Taipaleenjoen pohjoispuolella. Siellä oli yksi 120- ja kaksi 87-millimetristä tykkiä. Kaarnajoen patteri sijaitsi sisämaassa kilometrien päässä Kaarnajoelta Koverojan koillispuolella. Siellä oli neljä 152-millimetristä tykkiä. Laatokan rannikkotykistö antoi merkittävää tulitukea Taipaleen lohkolle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheim-linja
Sivut 20-28:
http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/1975_3.pdf
19. 2. vihollinen uusi hyökkäyksensä kohdistaen sen Järisevän niemeen suunnilleen samanlaisilla voimilla kuin 11. 2. ja vahvistettuna vapaaehtoisista komsomooleista kokoonpannulla 97. HiihtoP:lla. Kenttätykit suuntasivat tulensa viholliseen, sillä 120 m/m tykistä oli korkeussuuntakoneisto särkynyt kokonaan, kilpi oli murskana tykkipihalla ja lukkokin korjauksen alaisena. Vihollisen ensimmäisenä etenevät osastot olivat päässeet jo 1,5 km etäisyydelle ja hyökkäysvaunut (5 kpl) n. 1 km etäisyydelle, pääosaston ollessa 3—4 km päässä. Linnakkeen 120 m/m tykki saatiin sikäli kuntoon, että putkea myöten suunnattiin ja laukaiseminen suoritettiin lyömällä vasaralla iskuriin. Kolmannella laukauksella halkesi putki pahasti, mutta ammuntaa jatkettiin ja kuudennella laukauksella saatiin osuma hyökkäysvaunuun, joka syttyi palamaan. Toiset vaunut pyörsivät ympäri ja tempasivat jalkaväen mukaan pakoon. Kaarnajoki ja Ylläppää tulittivat samanaikaisesti vihollisen pääosastoa. Vihollinen yritti kauempana ryhmittyä uudelleen, mutta tykistötuli pakoitti sen epäjärjestyksessä perääntymään Igolkan niemen suuntaan. Koko taistelun ajan vihollinen ampui myös raskaalla tykistöllään. Järisevä menetti kaatuneena 1 miehen ja vihollinen n. 200 miestä, 2 hyökkäysvaunua ja runsaasti jv-aseita. Kannaksen lohkon tykistö osoitti pystyvänsä suojaamaan Kannaksen Armeijan vasemman sivustan. III AK:n taholta oli Kannaksen lohkon tykistö useaan otteeseen saanut tunnustusta hyvin suoritetusta työstään. Järisevän linnakkeen pommitus jatkui päivittäin sodan päättymiseen saakka. Kenttätykkipatteri suoritti voimiensa mukaan linnakkeen tulitehtävät, sillä varsinaiset linnakkeen tykit olivat jo tehtävänsä suorittaneet. Kaarnajoki, Ylläppää ja Konevitsa saivat sodan viimeisenä kuukautena kestää monia ilmapommituksia. Sulkulinnakkeet vetivät edelleen puoleensa vihollisen tykistötulta. Kannaksen Lohkon tykistö seisoi paikoillaan sodan loppuun saakka. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Laatokan rannikkotykistö muodostui Järisevän rannikkolinnakkeesta ja Kaarnajoen patterista. Järisevä sijaitsi Järisevänniemessä Taipaleenjoen pohjoispuolella. Siellä oli yksi 120- ja kaksi 87-millimetristä tykkiä. Kaarnajoen patteri sijaitsi sisämaassa kilometrien päässä Kaarnajoelta Koverojan koillispuolella. Siellä oli neljä 152-millimetristä tykkiä. Laatokan rannikkotykistö antoi merkittävää tulitukea Taipaleen lohkolle.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Mannerheim-linja
Sivut 20-28:
http://www.rannikonpuolustaja.fi/archive/1975_3.pdf
19. 2. vihollinen uusi hyökkäyksensä kohdistaen sen Järisevän niemeen suunnilleen samanlaisilla voimilla kuin 11. 2. ja vahvistettuna vapaaehtoisista komsomooleista kokoonpannulla 97. HiihtoP:lla. Kenttätykit suuntasivat tulensa viholliseen, sillä 120 m/m tykistä oli korkeussuuntakoneisto särkynyt kokonaan, kilpi oli murskana tykkipihalla ja lukkokin korjauksen alaisena. Vihollisen ensimmäisenä etenevät osastot olivat päässeet jo 1,5 km etäisyydelle ja hyökkäysvaunut (5 kpl) n. 1 km etäisyydelle, pääosaston ollessa 3—4 km päässä. Linnakkeen 120 m/m tykki saatiin sikäli kuntoon, että putkea myöten suunnattiin ja laukaiseminen suoritettiin lyömällä vasaralla iskuriin. Kolmannella laukauksella halkesi putki pahasti, mutta ammuntaa jatkettiin ja kuudennella laukauksella saatiin osuma hyökkäysvaunuun, joka syttyi palamaan. Toiset vaunut pyörsivät ympäri ja tempasivat jalkaväen mukaan pakoon. Kaarnajoki ja Ylläppää tulittivat samanaikaisesti vihollisen pääosastoa. Vihollinen yritti kauempana ryhmittyä uudelleen, mutta tykistötuli pakoitti sen epäjärjestyksessä perääntymään Igolkan niemen suuntaan. Koko taistelun ajan vihollinen ampui myös raskaalla tykistöllään. Järisevä menetti kaatuneena 1 miehen ja vihollinen n. 200 miestä, 2 hyökkäysvaunua ja runsaasti jv-aseita. Kannaksen lohkon tykistö osoitti pystyvänsä suojaamaan Kannaksen Armeijan vasemman sivustan. III AK:n taholta oli Kannaksen lohkon tykistö useaan otteeseen saanut tunnustusta hyvin suoritetusta työstään. Järisevän linnakkeen pommitus jatkui päivittäin sodan päättymiseen saakka. Kenttätykkipatteri suoritti voimiensa mukaan linnakkeen tulitehtävät, sillä varsinaiset linnakkeen tykit olivat jo tehtävänsä suorittaneet. Kaarnajoki, Ylläppää ja Konevitsa saivat sodan viimeisenä kuukautena kestää monia ilmapommituksia. Sulkulinnakkeet vetivät edelleen puoleensa vihollisen tykistötulta. Kannaksen Lohkon tykistö seisoi paikoillaan sodan loppuun saakka.TAIPALE-JÄRISEVÄN HAAVOITTUNUT 120 mm TYKKI
Talvisodan toisena päivänä alkoi tämä putki ulvahdella ja 6.12.1939 se ampui 162 laukausta torjuen vihollisen hyökkäyksen Vuoksen yli. Samana päivänä alkoi patteriin kohdistua vihollisen terässade, mikä jatkui sodan loppuun asti. Patteria vastaan ammuttiin yli 100000 laukasta ja tykistötulen kiivaus kohosi ajoittain 100 laukkaukseen minuutissa.
Helmikuun 1940 ankarissa torjuntataisteluissa tykki sai useita osumia, se hautautui soraan suuntaus- ja lukkolaitteiden vaurioituessa. Silti se osallistui helmikuun 19 päivänä jäätaisteluun, jolloin sen putkeen ilmestyi halkeama. Tästä huolimatta ammuntaa jatkettiin ilman suuntauslaitteita putkea pitkin tähdäten, laukaisemisen tapahtuessa vasaralla iskien. Täysosuma vihollisen hyökkäysvaunuun muutti hyökkäyksen lopulliseksi paoksi.
Tässä taistelussa tykki ampui viimeisen 648:n laukauksensa joka räjähti putken suussa. Taistelujen tauottua otettiin tämä tykki mukaan todisteeksi siitä sitkeydestä, millä kaikki aselajit Taipaletta puolustivat. Vasta rauha luovutti Taipaleen viholliselle.
Väliaho Olavi Laatokan puolustajat. Karjalan Kirjapaino Oy, 1995, 349 kuva- ja karttasivut s., 1.p.
Tästä kirjasta löytyy Järisevän kuuluisan (Vickers- ?) Armstrong 120 mm tykin tarina sivulta 72 alkaen.
Toinen mainio kirja on Tyyntä ja myrskyä - Taistelutarinoita rannikolta -kirja.
Siinä on 13 juttua Laatokalta ja mm. sen linnakkeista ja tietenkin se tarina kuuluisasta Järisevän Armstrong -tykistä, joka tänäänkin on putki haljenneena esillä Suomenlinnassa! Järisevän patterin kuuluisimman tykin tarina löytyy alun perin juuri tästä Tyyntä ja myrskyä -kirjasta itsensä aseteknikko V. Tähkäpään kertomana. Mielestäni juuri tämä samainen Tähkäpää oli se sama tarinan "aseseppä", joka viilasi vihollistulituksissa ja -pommituksissa romuttuneen tykin lukon kuntoon ja suoritti tykillä sen viimeiseksi jääneen "vasara-ammunnan". Hän laittoi "omatekoisen varanallipiikin", jota hän sitten vasaralla käytteli kunnes yksi venäläinen panssari sai täysosuman ja niin tämä 19.2.1940 jään yli alkanut venäläisten panssarein tuettu hyökkäys Laatokalta Taipaleen rintaman sivustaan / selustaan torjuttiin. Tässä viimeisessä ammunnassa Armstrong 120 mm- tykin putki halkesi ja sillä ammuttiin vielä senkin jälkeen. Vihon viimeisellä laukauksella, eli n:o 648 ammus räjähti putken suussa. Talvisodan lopussa rikkonainen tykki haluttiin kuljettaa Suomeen muistoesineeksi.
Tyyntä ja myrskyä - Taistelutarinoita rannikolta
Simonen N. - Valkama E-V. - Perkki J. - Silvast P.
Rannikkotykistön Upseeriyhdistys, 1953, 240 kartta s., 1. p
Tähkäpään osuus aseseppänä tykin korjaukseen, ammuntoihin ja lopulta evakuointiin vahvistetaan Laatokan puolustajat -kirjassa.
Väliaho Olavi Laatokan puolustajat. Karjalan Kirjapaino Oy, 1995
- Anonyymi
Aika huonoja esimerkkejä on talvisodan jalkaväen hyökkäysten torjunta, jos halutaan esittää rannikkotykistö yleisesti voitokkaana, ne olivat kuitenkin pieniä kahakoita, eikä niihin osallistunut edes taistelulaivoja.
Niitä voi arvioida yksittäisinä taisteluina, joissa rannikkotykistö oli osallisena.
Toisessa maailmansodassa kaikki suuremmat rannikkotykistön vastaiset operaatiot päätyivät aina rannikkotykistön häviöön.- Anonyymi
Talvisodan alussa 1.12.1939 amiraali Tributsin johtama osasto, johon kuului risteilijä Kirov ja kaksi hävittäjää lähestyi Russarö linnoitusta, joka niiden oli tarkoitus eliminoida suunniteltujen maihinnousujen turvaamiseksi. Russarö aloitti hakutulituksen 15 merimailin etäisyydeltä.
Kirov vastasi epätarkasti. Russarö sai osuman hävittäjä Stremitelnyihin. Tämä poistui etelään.
Russarön tulitus jatkui vielä 10 minuuttia. Tällöin Kirov sai osumia ja vaurioitui vakavasti. Se jouduttiin hinaamaan silloiseen tukikohtaansa Tallinnaan. Kirovin korjaus kesti pitkään, mutta en heti löytänyt tarkkoja tietoja siirä
Maihinnoususuunnitelmista jouduttiin luopumaan.
Rannikkotykistömme onnistuminen oli siis täydellinen. Osasyinä olivat onnistuneet toimet kantaman ja tarkkuuden kehittämiseksi, joita tehtiin 1930-luvulla. - Anonyymi
14.12.1939 hävittäjät Gnevnyi ja Grozjastsija lähestyivät Utötä ja aloittivat tulituksen 7 merimailin päästä. Utön patteri vastasi ja osui hävittäjistä lähimpään. Tämä syttyi tuleen, jonka jälkeen hävittäjät poistuivat.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Talvisodan alussa 1.12.1939 amiraali Tributsin johtama osasto, johon kuului risteilijä Kirov ja kaksi hävittäjää lähestyi Russarö linnoitusta, joka niiden oli tarkoitus eliminoida suunniteltujen maihinnousujen turvaamiseksi. Russarö aloitti hakutulituksen 15 merimailin etäisyydeltä.
Kirov vastasi epätarkasti. Russarö sai osuman hävittäjä Stremitelnyihin. Tämä poistui etelään.
Russarön tulitus jatkui vielä 10 minuuttia. Tällöin Kirov sai osumia ja vaurioitui vakavasti. Se jouduttiin hinaamaan silloiseen tukikohtaansa Tallinnaan. Kirovin korjaus kesti pitkään, mutta en heti löytänyt tarkkoja tietoja siirä
Maihinnoususuunnitelmista jouduttiin luopumaan.
Rannikkotykistömme onnistuminen oli siis täydellinen. Osasyinä olivat onnistuneet toimet kantaman ja tarkkuuden kehittämiseksi, joita tehtiin 1930-luvulla.Kyseessä oli yksittäinen pienimuotoinen hyökkäys, kuten jo avauksessa todettiin:
"Pieniä yksittäisiä laivasto-osastoja on toki torjuttu satunnaisesti."
Eli ei kumoa sitä, että rannikkotykistö hävisi pääsääntöisesti laivastolle. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyseessä oli yksittäinen pienimuotoinen hyökkäys, kuten jo avauksessa todettiin:
"Pieniä yksittäisiä laivasto-osastoja on toki torjuttu satunnaisesti."
Eli ei kumoa sitä, että rannikkotykistö hävisi pääsääntöisesti laivastolle.Ei minun tarvitse mitään kumota!
Olen sanonut ja väittänyt, että AINA KUN SUOMESSA RT ja neukkulaiva kohtasivat niin naapuri otti pataan! Kumoa itse se! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei minun tarvitse mitään kumota!
Olen sanonut ja väittänyt, että AINA KUN SUOMESSA RT ja neukkulaiva kohtasivat niin naapuri otti pataan! Kumoa itse se!"Olen sanonut ja väittänyt, että AINA KUN SUOMESSA RT ja neukkulaiva kohtasivat niin naapuri otti pataan!"
Et muuten ole. ennen tätä.
Miksi pitäisi kumota joitain yksittäisten pienimuotoisten taistelujen tulosta?
Kyllä dokumentit ovat olemassa.
Kyseessä on siitä, että, pääsääntöisesti rannikkotykistö hävisi laivastolle.
Ei Suomen rannikkotykistöä vastaan koskaan hyökännyt mikään suuri tulivoimainen laivasto-osasto. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei minun tarvitse mitään kumota!
Olen sanonut ja väittänyt, että AINA KUN SUOMESSA RT ja neukkulaiva kohtasivat niin naapuri otti pataan! Kumoa itse se!"AINA KUN SUOMESSA RT ja neukkulaiva kohtasivat niin naapuri otti pataan"
Mikä on valhe. Tuuloksenjoella rannikkotykit eivät pystyneet estämään maihinnousua, vaan tuhoutuivat. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"AINA KUN SUOMESSA RT ja neukkulaiva kohtasivat niin naapuri otti pataan"
Mikä on valhe. Tuuloksenjoella rannikkotykit eivät pystyneet estämään maihinnousua, vaan tuhoutuivat.Eivät tuhoutuneet, koska olivat siirretty jo muualle!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Olen sanonut ja väittänyt, että AINA KUN SUOMESSA RT ja neukkulaiva kohtasivat niin naapuri otti pataan!"
Et muuten ole. ennen tätä.
Miksi pitäisi kumota joitain yksittäisten pienimuotoisten taistelujen tulosta?
Kyllä dokumentit ovat olemassa.
Kyseessä on siitä, että, pääsääntöisesti rannikkotykistö hävisi laivastolle.
Ei Suomen rannikkotykistöä vastaan koskaan hyökännyt mikään suuri tulivoimainen laivasto-osasto.Ei, mutta sen kerran kun neukku tuli kantaman päähän se hävisi aina.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei, mutta sen kerran kun neukku tuli kantaman päähän se hävisi aina.
Ei aina, vaikkakin usein.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eivät tuhoutuneet, koska olivat siirretty jo muualle!
Älä keksi satuja. Rannikkoa puolustamaan jätetyt rannikkotykit tuhoutuivat.
- Anonyymi
Kiinteät asemat on menneitä lumia .
- Anonyymi
Sitä taas ei le kukaan kiistänyt!
Itse puhuin Suomen meririntamasta 1939-1944!
- Anonyymi
Summa summarum: neukku epäonnistui täydellisesti RT:tä vastaan.
- Anonyymi
Kyllä pääsääntöisesti rannikkotykistö hävisi aina laivastolle, Suomen rannikkotykistön osuus oli lähinnä toimia tukena maavoimille.
Mitään suurempia laivaston hyökkäyksiä Suomen rannikkotykistöä vastaan ei edes suoritettu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kyllä pääsääntöisesti rannikkotykistö hävisi aina laivastolle, Suomen rannikkotykistön osuus oli lähinnä toimia tukena maavoimille.
Mitään suurempia laivaston hyökkäyksiä Suomen rannikkotykistöä vastaan ei edes suoritettu.Ei neukku epäonnistunut ainakaan Tuuloksenjoella.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei neukku epäonnistunut ainakaan Tuuloksenjoella.
Jossa ei ollut rannikkotykistöä enää jäljellä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jossa ei ollut rannikkotykistöä enää jäljellä.
Oli taistelukertomusten mukaan, ennen kuin maihinnousu laivasto tuhosi tykit.
- Anonyymi
Aika monesta patterista jouduttiin tuhottuna tai muuten vallattuna kesällä 1944 luopumaan
Asemasotavaihe päättyi venäläisten 9.6.1944 Kannaksella aloittamaan suurhyökkäykseen. Ensimmäisenärannikkotykistöyksiköistä suurhyökkäyksen torjuntaan osallistui everstiluutnantti T Reposen komentamanRTR 2:n Kellomäellä ollut kolmetykkinen 10” järeä patteri, joka avasi 10.6. aamulla tulen vihollisenhyökkääviä maavoimia vastaan joutuen heti vihollisen ilmavoimien ja järeän tykistön kiivaan tulen
kohteeksi. Vihollisen saavutettua patterin tasan siitä jouduttiin tuhottuna luopumaan jo 11.6. aamuyöllä,joten patteri ehti suorittaa ammuntoja vain vajaan vuorokauden olemassaoloaikanaan. Viivytystaistelua
jatkoivat tehokkaasti ensin rykmentin moottoroidut patterit, torjuntakomppanioista muodostettu os.Fridell ja rautatiepatteri. Saarenpään ja Tiurin pattereiden tulella tuettiin rykmentin mantereella olleidenjoukkojen vetäytymistä Koiviston saarille 17.6. sekä mantereella vetäytyviä suomalaisjoukkoja. Koiviston
saarista jouduttiin yleiskehityksen takia luopumaan 22./23.6. välisenä yönä. Evakuointi onnistui hyvinvihollisen ilmavoimien ollessa tukemassa Tuuloksen maihinnousua Laatokalla. Samoihin aikoihin paine
Viipurinlahden saaria kohtaan kasvoi ja kulminoitui 30.6.-5.7. käytyihin Teikarsaaren verisiin taisteluihin,jotka vaativat molemmilta puolilta suuret tappiot. Vaikka Teikarsaaresta ja Melansaaresta jouduttiinkinylivoimaisen vihollisen paineesta luopumaan, jäivät Teikarsaaren taistelut rannikkotykistön ja sen urheidentorjuntakomppanioiden ja rannikkopataljoonien kunniakirjaan. Syystäkin rannikkojääkärimme jatkavat
Teikarin taistelijoiden perinteitä. Puolustus kesti eversti A E Lyytisen komentaman RTR 22 toimestaViipurinlahden länsirannalla, eikä vihollinen saanut jalansijaa mantereella, toisin kuin talvisodassa. Tilannevakiintui entisestään, kun Ääniseltä saapuneiden joukkojen saavuttua Viipurinlahden rannikkojoukoista
muodostettiin eversti P Enkaisen komentama 1. Rannikkodivisioona.
- Anonyymi
Eipä Italian vahva rannikkotykistö ollut juuri mikään vastus sen enempää Sisillaan kuin itse Italian niemimaalle kohdistuneille maihinnousuille.
- Anonyymi
Puhuimme Suomesta… älä siirrä taas maalitolppia! Muualla kävi toisin
- Anonyymi
Sinä olet ainoa, joka puhuu vain Suomesta ja Neuvostoliitosta, koska tapasi mukaan haluat vain trollata ja sotkea keskustelua. Aiheestakaan et tiedä mitään, kuten selvisi kommentistasi Tuuloksen maihinnousuun.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sinä olet ainoa, joka puhuu vain Suomesta ja Neuvostoliitosta, koska tapasi mukaan haluat vain trollata ja sotkea keskustelua. Aiheestakaan et tiedä mitään, kuten selvisi kommentistasi Tuuloksen maihinnousuun.
Tiedän toki ja sehän sinua jurppiikin! Ei RT massiivista maihinnousua estä, mutta torjuu helposti yksittäisen sotapaatin lähentelyt!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tiedän toki ja sehän sinua jurppiikin! Ei RT massiivista maihinnousua estä, mutta torjuu helposti yksittäisen sotapaatin lähentelyt!
Jos tietäisit, se kävisi kyllä ilmi kommenteistasi. Olet pelkkö aikaasi (turhaan) kuluttava trolli.
- Anonyymi
Normandian maihinnousu 6.6.1944 on sotahistorian tunnetuin. Runsas kaksi viikkoa myöhemmin tehtiin Laatokan Karjalassa maihinnousu, jonka seuraukset olisivat voineet olla varsin tuhoisat Suomelle. Sen teki Neuvostoliiton 70. Merijalkaväkiprikaati juhannusaattona Tuulokseen.
Aatonaattona kesäkuun 22. päivänä noin kello 20.40 Haapanan majakan tähystäjät tavoittivat kiikareillaan suuren pohjoista kohti höyryävän laivasaattueen. Siihen kuului puolensataa alusta – mm. viisi tykkivenettä, kaksi panssaroitua tykistöalusta, kaksi sukellusvenettä jai 19 varsinaista maihinnousualusta. Saattueen yläpuolella lenteli sitä suojaavia hävittäjäkoneita.
Juhannusaattona pian puoliyön jälkeen saattueen alukset alkoivat ryhmittyä Alavoisten edustalle. Kolmisen tuntia myöhemmin ensimmäinen maihinnousporras siirtyi kuljetusaluksista maihinnousualuksiin. Siirtymistä tuki noin 180 lentokonetta, jotka tuhosivat mm. suomalaisen kaksitykkisen Tuuloksen rannikkopatterin.
Maihinnousu- ja syöksyveneiden miehistöt rantautuivat lähes ongelmitta kello 5.30, sillä rannikkopatterin tuhouduttua ei ranta-alueelle kyennyt enää ampumaan mikään muu suomalainen tykistöyksikkö – ne olivat liian kaukana. Lentorykmentti 4:n pommituslaivue teki parhaansa, mutta kykeni vain upottamaan yhden ja sytyttämään tuleen kaksi alusta.
Pari tuntia myöhemmin ensimmäinen maihinnousuporras oli jo kaivamassa asemia kolmisen kilometriä Tuuloksenjoen suusta lounaaseen. Aseina lähes kaikilla miehillä oli konepistoolit. Sillanpäällä oli tuota pikaa leveyttä kolme ja syvyyttä puolisen kilometriä. Lisää merijalkaväkeä tuli toisen hyökkäysaallon myötä. Maihinnousijoiden kokonaisvahvuus oli noin 3 600 miestä. Kalustona oli mm. kolmisenkymmentä tykkiä ja runsas puolensataa kranaatinheitintä. Ampumatarvikkeita oli 150 tonnia.
Mutta mihin Karjalan rintaman venäläinen sodanjohto maihinnousulla pyrki?
Ja kuten tekstistä näetvsuomalaisilla oli peräti kaksi tykkiä rannalla ja ne tuhottiin ilmasta käsin!- Anonyymi
Käsittämätöntä on se, että noin ilmiselvän maihinnousupaikan lähistölle ei ollut sijoitettu reservejä tai kenttätykistöä. Riski oli hyvin tiedossa kun se oli sotapelissä aiemmin jo havaittu ja siksi päätetty rakentaa ohitustie. joka sitten pelastikin joukkomme tuholta.
Armeijakunnankin olisi luullut olevan huolissaan selustastaan ja ainakin Aunuksen Ryhmän olisi tullut se varmistaa. Ja Päämajan homma olisi ollut varmistaa, että Aunuksen Ryhmä on hommansa hoitanut. Tapahtumien kulussa kaikki nuo lenkit pettivät. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Käsittämätöntä on se, että noin ilmiselvän maihinnousupaikan lähistölle ei ollut sijoitettu reservejä tai kenttätykistöä. Riski oli hyvin tiedossa kun se oli sotapelissä aiemmin jo havaittu ja siksi päätetty rakentaa ohitustie. joka sitten pelastikin joukkomme tuholta.
Armeijakunnankin olisi luullut olevan huolissaan selustastaan ja ainakin Aunuksen Ryhmän olisi tullut se varmistaa. Ja Päämajan homma olisi ollut varmistaa, että Aunuksen Ryhmä on hommansa hoitanut. Tapahtumien kulussa kaikki nuo lenkit pettivät.Onneksi oli paikalle rakennettu kiertotie, jota käytettiin vetäytyessä!
- Anonyymi
"Ja kuten tekstistä näetvsuomalaisilla oli peräti kaksi tykkiä rannalla ja ne tuhottiin ilmasta käsin!"
Niin, rannikkotykistöä oli ja neuvostolaivaston ilmavoimat tuhosivat ne. Maihinnousun uhka oli tiedossa, silti alueella oli vain pieni määrä vanhoja tykkejä, ei kenttätykistöä tukena eikä reservejä lähistöllä maihinnousun varalata. Ei hän Napoleonin tasoista johtamista.
Sotapeli, jossa maihinnousuvaara huomattiin, käytiin käsittääkseni Oeschin ollessa Aunuksen Ryhmän komentajana. Hän työskenteli yhdessä Päämajan kanssa. Vaikka hänen ajatuksensa lienee ollut huoltoyhteyksien varmistaminen maihinnousun sattuessa toista tietä pitkin, hän tuli toimineeksi erityisen kaukonäköisesti, koska rakennettu tie pelasti suomalaiset joukot sitten kun hän itse ei enää ollut niitä johtamassa. Sotapeli varmasti kertoi myös sen, miten reservit ja tykistö kannattaisi sijoittaa, mutta seuraava komentaja Talvela ei niistä piitannut. Sen sijaan jo valmistunutta tietä Talvela ei sentään voinut hävittää maastosta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ja kuten tekstistä näetvsuomalaisilla oli peräti kaksi tykkiä rannalla ja ne tuhottiin ilmasta käsin!"
Niin, rannikkotykistöä oli ja neuvostolaivaston ilmavoimat tuhosivat ne. Maihinnousun uhka oli tiedossa, silti alueella oli vain pieni määrä vanhoja tykkejä, ei kenttätykistöä tukena eikä reservejä lähistöllä maihinnousun varalata. Ei hän Napoleonin tasoista johtamista.
Sotapeli, jossa maihinnousuvaara huomattiin, käytiin käsittääkseni Oeschin ollessa Aunuksen Ryhmän komentajana. Hän työskenteli yhdessä Päämajan kanssa. Vaikka hänen ajatuksensa lienee ollut huoltoyhteyksien varmistaminen maihinnousun sattuessa toista tietä pitkin, hän tuli toimineeksi erityisen kaukonäköisesti, koska rakennettu tie pelasti suomalaiset joukot sitten kun hän itse ei enää ollut niitä johtamassa. Sotapeli varmasti kertoi myös sen, miten reservit ja tykistö kannattaisi sijoittaa, mutta seuraava komentaja Talvela ei niistä piitannut. Sen sijaan jo valmistunutta tietä Talvela ei sentään voinut hävittää maastosta.korjaus
*Maihinnousun uhka oli tiedossa, silti alueella oli vain pieni määrä vanhoja tykkejä, ei kenttätykistöä tukena eikä reservejä lähistöllä maihinnousun varalta. Ei ihan Napoleonin tasoista johtamista.*
- Anonyymi
1941 joulukuussa Suomen rannikkotykistö sai osumia suureen NL laivaan ja se jäi ajelehtimaan päätyen lopulta Viron rannikolle ja miinakenttään. Laiva katkesi lopulta.
https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Josif_Stalin_(laiva) - Anonyymi
Rannikkotykistö siirtyi pyörille Suomessakin 30 vuotta sitten, kun kenttätykistön tulenjohto muuttui rannikkotykistön malliseksi laskijalla tapahtuvaksi. Samoilla aseilla saattoi nyt ampua merelle, kun Nenosen kupongit lensi roskiin.
- Anonyymi
Ohjuksiin on siirrytty, mm, Saab valmistaa ohjuksia.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan412981Ruumis kanavassa
Mikä juttu eilen ollut poliisit palokunta ambulanssi ja ruumis auto sillalla. Tekikö itsemurhan272844- 1202298
Onko tässä paljon lääkettä..
Keski-ikäselle 43v Ketipinor 100mg Brintellix 10mg Venlafaxin 75mg Xanor 1mg Propral 40mg Xatral CR 10mg Esomepratsol 42281432Ei mitään menetettävää
Arvostin ja kunnioitin sun tunteita. Menit nyt liian pitkälle. Mulla ei ole enää mitään menetettävää ja sä tulet sen huo1631326- 111256
Oi! Jorma Uotinen ja Helena Lindgren paljastivat yllätysuutisen: "Rakkaudella"
Professori, tanssija, koreografi, Tanssii Tähtien Kanssa -tuomari Jorma Uotinen ja Suomen meikkitaiteen pioneeri, laulaj121063- 74979
Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää39912Riittäisi juoruakkoille puhumista tässä kylässä
On mennyt mahottomaksi touhut. Taksi renki kuskaa akkaansa töihin lienekkö mitään lupaa yrittäjältä tähän touhuun. Kylän13792