Miten on määritelty keskilämpötilan laskeminen?
Jos olisi vain 2 mittauspaikkaa, olisi yksi tapa laskea keskilämpötila se, ett
01.01. klo 12 otetaan molemmista paikoista lämpötilat muistiin T1 ja T2.
keskilämpötila = (T1 T2) / 2
2 paikkaa ei kuitenkaan riitä maapallon tapauksessa ...
tuskin edes yksi vuorokauden hetkikään...
entä sitten vertailut 100 vuoden taa...
Jos olisi vain 2 mittauspaikkaa, olisi yksi tapa laskea keskilämpötila se, ett
01.01. klo 12 otetaan molemmista paikoista lämpötilat muistiin T1 ja T2.
keskilämpötila = (T1 T2) / 2
2 paikkaa ei kuitenkaan riitä maapallon tapauksessa ...
tuskin edes yksi vuorokauden hetkikään...
entä sitten vertailut 100 vuoden taa...
Vastaukset 67
Vanhimmat
Tuommoisen ongelman ratkaisemiseksi on kehitetty menetelmä nimeltä adjustointi.
Sen avulla saadaan täysin luotettavaa tietoa esimerkiksi Etelämantereen lämpötiloista jos tunnetaan yhdenkin mittausaseman lämpötila jossain Timbuktussa tai Grönlannissa.
Tuo on hyvä kysymys. Suomen osalta koko maa on jaettu 10x10km ruutuihin ja olemassa olevien mittauspisteiden havaintojen perusteella sitten lasketaan pinta-alalla painotettu keskiarvo lämpötiloista.
Koko Maapallon osalta mukana on tietenkin myös merialueilla olevat poijut ja satelliittihavainnot niiltä seuduilta, joissa ei havaintoasemia ole. Esimerkiksi pohjoisnavan ahtojään pinnalla kun ei kovin montaa havaintopistettä sijaitse.
https://duckduckgo.com/?q=measurement of global temperature
Ilmastohörhöt mittaavat lämpötilat saharasta ja yskivän tulivuoren kraaterin reunalta, jotta saavat agendaansa sopivat tulokset.
Erittäin hyvä kysymys, joka osoittaa taas keŕran ihmisen aiheuttaman ilmastonmuutoksen täysin uskon asiaksi.
Melko luotettavan kuvan saa katselemalla yksittäisten mittauspaikkojen trendejä. Pallomme on iso vesivaraaja, joka lämpenee pikku hiljaa.
Rapa Iti sijaitsee Tyynessä valtameressä leveyspiirillä -27. Pinta-ala on 40 km^2 ja vettä ympärillä joka suuntaan ainakin 500 km. Vuodesta 1974 lämpötilan lineaarinen nousutrendi on 0.008 C/vuosi. Trendin 95/95-virherajat /- 0.01 C/vuosi. Virherajojen puitteissa trendi voi olla myös sattumaa.
Honolulussa 0.019 /- 0.01 C/vuosi ( vuodesta 1940 alkaen). Siellä nousutrendi näkyy varmemmin.
On+uskottavaa,+että+"lämminvesivaraaja"+lämpenee+pikku+hiljaa.+Tähän+tarvitaan+energiaa.+Sitä+jää+säästöön,+kun+CO2-pitoisuuden+nousu+häiritsee+tulevan+ja+lähtevän+säteilytehon+tasapainoa.
Helsingin trendi vuodesta 1953 alkaen on 0.037 C/vuosi.
Samat hyvät ennustuslätinät on hihhulilla aina tyrkyllä. Ja aina menevät ennustukset persiilleen niinkuin Hansenilla.
Tämäkin tukee yleistä käsitystä, että pohjosilla alueilla lämpeneminen on nopeampaa.
Täysin tiedemaailman ennusteiden mukaan mennään. Ja senhän sinä jo tiesitkin, mutta aina pitää änkyröidä.
Täsmälleen persiilleen menee alarmistin ennustelut jälleen kerran niinkuin meni Hansenilla ja meni Mannilla joka ei osannut ennustaa edes menneisyyttä.
Onko noissa paikoissa vain yksi lämpömittari ja sen tulos kirjataan... kuinka monta kertaa päivässä?
Helsingin trendiä sekoittaa kaupungin kasvu ja laajeneminen. Jo pelkkä lämmittämiseen liittyvä hukkalämpö on ihan eri tasossa nyt kuin 50-luvulla. Ennen klapit ja koksit kannettiin käsipelillä sisään uuneihin. Nykyään hiiltä poltetaan laivalasteittain. Se nostaa kaupunkien ja niiden lämpötilaa merkittävästi. Näen tämän joka aamu auton lämpömittarista ajaessani Kirkkonummelta Helsinkiin. Noin parin asteen ero talvisessa pakkassäässä.
Olisipa mielenkiintoista nähdä esim. Sodankylän lämpötiladata viimesen sadan vuoden ajalta. Siinä lämpötilan nousu pitäisi näkyä selvimmin, eikä lähellä olevan kaupungin vaikutuksen pitäisi haitata.
Vuodesta 1953 Sodankylän lineaarinen trendi on 0.032 C/vuosi.
https://www.wolframalpha.com/input/?i=temperature in sodankylä
mut paine laskusuunnassa?
Eikös se vaikuta lämpötilaan...
Netistä löytyvän pallomme vuotuisen keskilämpötiladatan vuosimuutosten hajonta datasta laskettuna on 0.10 C. Arvo vaikuttaa suurelta verrattuna esimerkiksi CO2-päästöjen arvioituun vaikutukseen 0.02 C/vuosi. Tuskin kyse on mittausvirheestäkään. Sehän vaimenee keskiarvossa tehokkaasti, tekijällä 1/sqrt(N), kun N on mittapisteiden lukumäärä.
Kun+otetaan+30+vuoden+keskiarvo,+niin+sen+hajonta+on+enää+0.018+C.+Kahden+tällaisen+arvon+vertailun+hajonta+on+0.025+C.
Kun vielä ottaa huomioon sen että mitään globaalia lämpenemistä ei ole tapahtunut moneen vuoteen, niin huomaa helposti, että AGW-hihhulin laskelmilla ei ole mitään tosiasiallista pohjaa.
Jos+oletetaan,+että+tuo+keskilämpötiladatan+0.10+C+hajonta+olisi+täysin+satunnaista+"kohinaa",+niin+100+vuoden+päähän+hajonta+on+1+C+verran+random-walk-prosessissa,+kun+satunnainen+muutos+tulee+aina+edellisen+"päälle".+Kaksi+hajontaa+on+sitten+2+C.+Voidaan+sanoa,+että+95+%+todennäköisyydellä+lämpötilamuutos+on+rajoissa++/-+2+C.
Tuollaisia ennusteskenaarioita voi ajan kuluksi kokeilla Excelillä. Nappulaa F9 painamalla saa aina uuden ennusteen. Kun toivottu skenaario löytyy (melko nopeasti), niin sen voi sitten julistaa totuudeksi - jooko.
RW-ilmastomalli on hyvin yksinkertainen
u=0 #keskiarvo
s=0.10 # hajonta
dT_0=0 # lämpötilamuutoksen alkuarvo
dT_i 1 = dT_i NORMINV(RAND(),u,s) # kieputetaan nollasta 100
Tuolla saa tuntumaa, millaisia skenaarioita puhdas sattuma tuottaa. Käppyröitä katsellessa voisi helposti luulla, että niiden takana on jotakin syvällistä tiedettä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että sattumaa ei voi ennustaa, paitsi tuurilla joskus voi onnistua.
Mutta ilmaston ja sään muutokset eivät ole sattumaa, vaikka ovatkin paljolti ennustamattomia.
Mitenkä ne ilmaston ja sään muutokset ovat ennustamattomia kun kerran tuhannet tiedemiehet tekevät jatkuvasti tuhansia uusia ja parempia ennustuksia. Olisi aika noloa jos mikään niistä tuhansista ennustuksista ei osuisi oikeaan.
Kai olet katsellut 10 päivän sääennusteita. Häntä heiluu aika reilusti. Pitkän aikavälin keskiarvojen ennustaminen on helpompaa.
Minäkin osaan ennustaa globaalin ilmastonlämpenemisen ja ensivuoden Joulupåivän lämpötilan Galapagoksella. Onko riittävän pitkä aika vai laitetaanko 30 vuotta lisää?
Tämä saitti ei ole ihan hyvä paikka oikeasti kysyä tuollaisia... ;)
Mitä väärää saitissa tai kysymyksessä? :)
Tämä on väärä saitti kun täältä saa väärät kysymykset.
Vain satelliiteilla saadaan tarkka lukema, huom.
vai satelliitilla tarkempi kuin Sodankylän elohopeamittarilla? ;)
Se riippuu missä mittausasema sijaitsee. Helsingin ja ympäristön lämmöt huitelee -3,3 - -5,2 asteessa, riippuen sääasemasta. Ilmastonmuutos on aika rajua...
Tänään huiteli Helsingin globaali lämpö nollassa. Todella rajua on lämpeneminen.
Helmikuu oli taas "keskivertoa lämpimämpi".
Täältähän nämä näkee:
https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961
Tuon mukaan helmikuu 2022 oli Etelä- ja Keski-Suomessa vajaat 3 astetta viimeisen 30 vuoden helmikuiden keskiarvoa lämpimämpi. Talvi 2022 (joulu-tammi-helmikuu) oli luokkaa 0.3 astetta kylmempi kuin viimeisten 30 vuoden talvien keskiarvo eli ero on paljon pienempi kuin satunnaisuudesta aiheutuva keskihajonta.
Lämpötilojen keskiarvojen mukaan katsottuna tässä talvessa ei siis Suomessa ollut juurikaan poikkeuksellisuutta viimeiseen 30 vuoteen verrattuna.
"Talvi 2022 (joulu-tammi-helmikuu) oli luokkaa 0.3 astetta kylmempi"
Niinpä, mutta media ei asiaa esitä noin. Vain sen että Helmikuu oli lämmin
:)
Maapallon keskilämpötilan määrittelty laskevan vauhdilla kun kannamme kaikki rahamme ilmastoaneiden pohjattomaan kirstuun.
"Suomen osalta koko maa on jaettu 10x10km ruutuihin ja olemassa olevien mittauspisteiden havaintojen perusteella sitten lasketaan pinta-alalla painotettu keskiarvo lämpötiloista."
Pinta-alalla painotettu keskiarvo, siis mitä harvemmassa mittareita sitä painokkaammin ne lämpötilaa edustavat?
Lämpötilamittauksissa on huomioitava että ne koskevat 2 m maanpinnan yläpuolella olevan ilmamassan lämpötilaa, ei siis mitään maapallon keskilämpötilaa.
Painotuksissa olisi huomioitava edellisten lisäksi myös mittauspisteen korkeus (merenpinnasta), olosuhteet, UHI, maan pintarakenne jne, ja ennen kaikkea millä tilastomenetelmällä keskiarvoa lasketaan, siis, millä painoarvolla huomioidaan esimerkiksi selvästi poikkeavat tai tilapäisesti puuttuvat tulokset.
Jo nämä vaihtoehdot mahdollistavat lukuisia toisistaan paljonkin poikkeavia "täsmällisesti oikeita" tuloksia ilman tarkoitushakuista valikointiakin, joten tilanne on kuin ilmastotieteessä yleisestkin, eli sekavaa kaaosta, josta kukaan ei tiedä enempää kuin mihin haluaa uskoa.
Luulin että kirjoittaja 28.12.2021 20:23
oli laittanut leikillään yhtä tieteellisen perustelun kuin mitä nykyinen ilmastotiedekin tiedettä esittää.
Sen lisäksi että lämpötilatulokset ovat voimakkaasti 'julkaisijansa näköisiä', kiinnittyy huomio graafiseen esitystapaan.
Valtaosa ihmisistä ei viitsi / osaa tulkita graafisia käyrästöjä, niin sopiva asteikon valinta saa jo tavallisenkin muutoksen näyttämään katastrofaaliselta, joka palvelee luonnollisesti lätkämailamiesten ja Jönssien kaltaisten hysteerikkojen julistusta.
niin, se on se pystyakselin katkaisu strategia, vanha kikka jo 80-luvulta. muissakin kuin lämpötiloissa.
Ei sitä silleen määritellä.
Keskilämpätilaa kun halutaan määrittää, niin siinä otetaan huomioon aiemmat lämpötilat ja tulevat lämpötilan vaihtelut, asettamalla rajat, johon sitten pyritään.
Itse mittaushan tapahtuu vedenpinnan nousun seurannalla ja ilmaston käyttäytymistä tutkimalla, joista pyritään kaikki haittatekijät eliminoimaan pois.
Ei siinä mitään mittareita käytetä, voihan niitä olla johonkin jotakin tötteröitä ja asteikkoja asetettukin, mutta ei pidä paikkaansa, sen enempää, kuin venäläinen lupaus.
Ilmastobaneelissahan ne päätetään ja toimen piteitä mitä tarvitaan, se menee kuin venäläinen sota, geopoliittisten tarpeiden mukaan, ainakin niin venäläinen sonoo, mutta eihän sekään pidä vitunkaan vertaa paikkaansa.
Ensimmäinen sääsatelliitti on otettu käyttöön vuonna 1979. Sitä ennen tehdyt mittaukset eivät ole vertailukelpoisia satelliittimittauksiin.
Mutta oisko satelliittien FORTRAN-ohjelmat jo päivitetty ja samalla tarkkuus "parantunut"
https://www.codeproject.com/articles/927/real-programmers-don-t-use-pascal
Mitä vikaa Fortranissa muka on? Kyseessä on vanha ohjelmointikieli, mutta vielä täysin käyttökelpoinen. Ja pankit käyttävät vielä Coboliakin monissa toiminnoissa. Ja käyttävät luultavasti vielä pitkän aikaa.
Ei niihin satelliittimittauksiin voi luottaa, niissä on kalibroimattomat mittarit, jotka näyttävät ihan toisenlaisia lämpöjä kuin tieteelliset konsensustutkijoiden oikeat mittaustulokset.
Höpsis.
Kyllä satelliiteilla voi aivan helposti mitata ilman lämpötilan 2 metrin korkeudella.
Ainakin jos tekee tarkemman mittauksen hiukan adjustoimalla.
Kaikkei helpointa vertailukelpoisten satelliittimittausten tekeminen on sellaisilla satelliiteilla jotka kiitävät 2 metrin korkeudella. Silloin ei tarvita edes mitään adjustointia.
"Mitä vikaa Fortranissa muka on? "
ei kukaan niin sanonutkaan, lue linkki
Tarkoitushakuiset tutkijat eivät tästä välitä. Pääasia, että tutkimusapurahat säilyy. Lopputulos on silloin maksajan halujen mukainen.
Kannattaa käydä katsomassa mvlehden sivuilta mikä on totuus ilmastonmuutoksesta. Tietävät siellä Venäjänmaalla myös totuuden koronarokotuksista ja Ukrainaan tehdyn hyökkäyksen tarpeellisuudesta ja osaavat nuo asiat teille selittää selkokielisesti selvällä Suomen kielellä.
Govorit Moskva!
Denialistien aivotonta lässytystä enimmältään tämäkin ketju.
Hohhoijaa.
Alarmistit kun ei aivoja edes tarvitse. Oletetaan vaan kaikki ja kuunnellaan mitä "tiede sanoo" :-)
"Hei, nyt se sanoo ..."
Noin siis kerrotaan mvlehdessä.
Luet siis mvlehteä...
mutta vastaapa aloittajan kysymykseen.
Kukaan ei ole siihen oikeastaan vastannut, vaan osa on myöntänyt että mahdoton juttu... ;)
Erikoista ettei ilmastotiede ole keksinyt täsmällistä määritelmää lämpötilojen mittaamiseen, niin että vuodet olisivat vertailukelpoisia keskenään.
Adjustointi, interpolaatio, yms. sopivat kyllä pehmeille tieteille, yhteiskuntatieteisiin ja humanismiin, mutta kovat tieteet perustuvat raakaan matematiikkaan ja siinä
pitäisi ilmastonkin pysyä.
Kyse on mittaustarkkuuden paranemisesta, jolloin vanhat mittaukset sisältää kohinaa ja systemaattista mittavirhettä niin paljon, ettei niistä juuri saada tarvittavaa informaatiota johtuen liian lyhyestä mittausajasta: Huonolla mittarilla jonka tarkkuus on 1C voi alkaa ilmastonmuutos selvitä joskus 200 vuoden päästä mittausten alkamisesta. Useaa mittaria käyttämällä päästään tarkempiin tuloksiin huonommillakin mittareilla. Nykyiset mittarit ovat edelleen luotettavampia ja tarkempia. Mutta silti asia johon menee tuhannen vuotta aikaa voi mittausten kannalta olla hitusen haastava.
Adjustointi on kalibroinnin seurausta. Interpolaatio on mittainformaation perusteella laskettu välipiste mittadatasta jollakin tietyllä ajanhetkellä. Molemmat termit ovat ns. kovaa tiedettä - niiden avulla laskennan tarkkuutta saadaan parannettua. Paras tähänastisista ilmastonmuutoksen ennustajista on hiilidioksidin määrän kehitys ilmakehässä. Muitakin tekijöitä voidaan ottaa huomioon, kuten mustan hiilen määrä lumessa seurauksena ilman saasteista.
"Molemmat termit ovat ns. kovaa tiedettä"
Kun on kyse ilmastonlämpenemistieteestä, niin nuo molemmat termit ovat hörhöilyä, jolla ei ole luonnontieteiden kanssa mitään tekemistä. Niinkuin ei ole ilmastonlämpenemistieteellä muutenkaan.
"Interpolaatio on mittainformaation perusteella laskettu välipiste mittadatasta jollakin tietyllä ajanhetkellä.""
Interpolaatio on ilmastonlämpenemistieteilijöiden käyttämä keino tehdä datasta parempaa kuin se onkaan eli puhdas sumutuskeino, jolla herkkäuskoisia vedätetään.
Interpoloimalla saa lisää erittäin todistusvoimaista mittausdataa. Esimerkiksi lämpötilan päiväntasaajalla saa selville keskiarvona napojen lämpötiloista koska päiväntasaaja on tasan napojen puolivälissä.
Jos tiedetään lämpötila kahdessa Maapallon pisteessä, niin interploimalla ympyränkaaria pitkin voi lämpötilan helposti selvittää missä tahansa paikassa Maan pinnalla ja saamme runsaasti lisää dataa ennustusten perusteeksi ja illmastonlämpenemisen todisteeksi.
Tuo on sitä kaikkein kovinta matematiikkaa.
"interploimalla ympyränkaaria pitkin"
olihan tää vitsi? :)
Ympyränkaari menee vesistön tai jäätikön yli... ei huomioida, koska interpolointi :)
Toisaalta voin kuvitella että niin tehdään. Se olisi niin sitä ilmastotutkimusta itseään: "auringon vaikutus eliminoidaan"
mutta
ympyränkaaria pitkin kulkeminen kuvaa juurikin maanpinnan pisteiden suhdetta aurinkoon.
Tuo on kyllä sitä kaikkein "halpahintaisinta matematiikkaa"
Interpolointi on väline, jolla on mahdollista määritellä väliarvoja vain, jos muutos on tarkoin tunnettua.
Maapallon ilmakehän muutokset nyt ovat sen verran satunnaisia, että sekä interpolointi, että ekstrapolointti ovat samaa tarkkuutta kuin pelkkä arvailu, ja lisäksi keskilämpötilan määritelmä missä tahansa yksittäisessä mittauspisteessäkin on aivan muuta kuin aritmeettinen keskiarvo, eli lopputulosten järkevä marginaaliväli kasvaa varmuudella suuremmaksi, kuin edes nykyiset pahimmat skenaariot.
"Mitenkä ne ilmaston ja sään muutokset ovat ennustamattomia kun kerran tuhannet tiedemiehet tekevät jatkuvasti tuhansia uusia ja parempia ennustuksia. Olisi aika noloa jos mikään niistä tuhansista ennustuksista ei osuisi oikeaan."
Oletko kuullut koskaan todistelua siitä miten miljoona kärpästäään ei voi olla väärässä?
Heh !
Onko edelleen puutetta käsittää, mitä eroa on tieteellisen faktan ja erilaisen arvioidun todennäköisyyden välillä ?
Tuskinpa tuo on kovin vaikeata käsittää.
Jokainen täysijärkinen pystyy kyllä huomaamaan sen, mikä on faktaa ja mikä on vilkkaan mielikuvituksen tuotetta. Ilmastonlämpenemistiede ja lämpötilojen interpolointi ja adjustointi kuuluvat tuohon jälkimmäiseen kategoriaan.
Viime kuussa kirjoitettu
"sopiva asteikon valinta saa jo tavallisenkin muutoksen näyttämään katastrofaaliselta"
ja asteikon katkaisusta.
Se on todellakin ilmastonmuutoksen syy.
Jos oltaisiin mitattu lämpötiloja Kelvin-asteikolla ei näillä -1 muutoksilla ketään hätkäytettäisi saati hälytettäisi mihinkään paniikkiin.