Maapallon keskilämpötilan laskeminen

On uskottavaa, että "lämminvesivaraaja" lämpenee pikku hiljaa. Tähän tarvitaan energiaa. Sitä jää säästöön, kun CO2-pitoisuuden nousu häiritsee tulevan ja lähtevän säteilytehon tasapainoa.

Jos ottaa noiden kahden "näytteen" keskiarvon, niin nousutrendi on luokkaa 1.5 C vuosisadassa.

Ilmakehän CO2-pitoisuus nousee 0.5 % vusivauhtia. Nousun kompensoimiseksi tarvitaan 0.8 C lämpötilanousu vuosisadassa ja vesihöyryn vahvistusefekti huomioon ottaen tuplat eli yhteensä 1.6 C vuosisadassa. Ennuste on hyvin linjassa noiden havaintojenkin kanssa.

Helsingin trendi vuodesta 1953 alkaen on 0.037 C/vuosi.

Anonyymi kirjoitti:

On uskottavaa, että "lämminvesivaraaja" lämpenee pikku hiljaa. Tähän tarvitaan energiaa. Sitä jää säästöön, kun CO2-pitoisuuden nousu häiritsee tulevan ja lähtevän säteilytehon tasapainoa.

Jos ottaa noiden kahden "näytteen" keskiarvon, niin nousutrendi on luokkaa 1.5 C vuosisadassa.

Ilmakehän CO2-pitoisuus nousee 0.5 % vusivauhtia. Nousun kompensoimiseksi tarvitaan 0.8 C lämpötilanousu vuosisadassa ja vesihöyryn vahvistusefekti huomioon ottaen tuplat eli yhteensä 1.6 C vuosisadassa. Ennuste on hyvin linjassa noiden havaintojenkin kanssa.

Lue lisää

Samat hyvät ennustuslätinät on hihhulilla aina tyrkyllä. Ja aina menevät ennustukset persiilleen niinkuin Hansenilla.

Anonyymi kirjoitti:

Helsingin trendi vuodesta 1953 alkaen on 0.037 C/vuosi.

Tämäkin tukee yleistä käsitystä, että pohjosilla alueilla lämpeneminen on nopeampaa.

Anonyymi kirjoitti:

Samat hyvät ennustuslätinät on hihhulilla aina tyrkyllä. Ja aina menevät ennustukset persiilleen niinkuin Hansenilla.

Täysin tiedemaailman ennusteiden mukaan mennään. Ja senhän sinä jo tiesitkin, mutta aina pitää änkyröidä.

Anonyymi kirjoitti:

Täysin tiedemaailman ennusteiden mukaan mennään. Ja senhän sinä jo tiesitkin, mutta aina pitää änkyröidä.

Täsmälleen persiilleen menee alarmistin ennustelut jälleen kerran niinkuin meni Hansenilla ja meni Mannilla joka ei osannut ennustaa edes menneisyyttä.

Onko noissa paikoissa vain yksi lämpömittari ja sen tulos kirjataan... kuinka monta kertaa päivässä?

Anonyymi kirjoitti:

Tämäkin tukee yleistä käsitystä, että pohjosilla alueilla lämpeneminen on nopeampaa.

Helsingin trendiä sekoittaa kaupungin kasvu ja laajeneminen. Jo pelkkä lämmittämiseen liittyvä hukkalämpö on ihan eri tasossa nyt kuin 50-luvulla. Ennen klapit ja koksit kannettiin käsipelillä sisään uuneihin. Nykyään hiiltä poltetaan laivalasteittain. Se nostaa kaupunkien ja niiden lämpötilaa merkittävästi. Näen tämän joka aamu auton lämpömittarista ajaessani Kirkkonummelta Helsinkiin. Noin parin asteen ero talvisessa pakkassäässä.

Anonyymi kirjoitti:

Tämäkin tukee yleistä käsitystä, että pohjosilla alueilla lämpeneminen on nopeampaa.

Olisipa mielenkiintoista nähdä esim. Sodankylän lämpötiladata viimesen sadan vuoden ajalta. Siinä lämpötilan nousu pitäisi näkyä selvimmin, eikä lähellä olevan kaupungin vaikutuksen pitäisi haitata.

Anonyymi kirjoitti:

Olisipa mielenkiintoista nähdä esim. Sodankylän lämpötiladata viimesen sadan vuoden ajalta. Siinä lämpötilan nousu pitäisi näkyä selvimmin, eikä lähellä olevan kaupungin vaikutuksen pitäisi haitata.

Lue lisää

Vuodesta 1953 Sodankylän lineaarinen trendi on 0.032 C/vuosi.
https://www.wolframalpha.com/input/?i=temperature in sodankylä

Anonyymi kirjoitti:

Vuodesta 1953 Sodankylän lineaarinen trendi on 0.032 C/vuosi.
https://www.wolframalpha.com/input/?i=temperature in sodankylä

Lue lisää

mut paine laskusuunnassa?
Eikös se vaikuta lämpötilaan...

Kun otetaan 30 vuoden keskiarvo, niin sen hajonta on enää 0.018 C. Kahden tällaisen arvon vertailun hajonta on 0.025 C.

Kun nousutrendi on luokkaa 0.02 C, niin 30 vuoden aikana nousu on 0.6 C. Tähän verrattuna tuo 0.025 C edustaa 4.2 % suhteellista tarkkuutta (1s-tasolla).

Kärsivällisyyttä tarvitaan johtopäätösten vetämisessä.

Anonyymi kirjoitti:

Kun otetaan 30 vuoden keskiarvo, niin sen hajonta on enää 0.018 C. Kahden tällaisen arvon vertailun hajonta on 0.025 C.

Kun nousutrendi on luokkaa 0.02 C, niin 30 vuoden aikana nousu on 0.6 C. Tähän verrattuna tuo 0.025 C edustaa 4.2 % suhteellista tarkkuutta (1s-tasolla).

Kärsivällisyyttä tarvitaan johtopäätösten vetämisessä.

Lue lisää

Kun vielä ottaa huomioon sen että mitään globaalia lämpenemistä ei ole tapahtunut moneen vuoteen, niin huomaa helposti, että AGW-hihhulin laskelmilla ei ole mitään tosiasiallista pohjaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kun vielä ottaa huomioon sen että mitään globaalia lämpenemistä ei ole tapahtunut moneen vuoteen, niin huomaa helposti, että AGW-hihhulin laskelmilla ei ole mitään tosiasiallista pohjaa.

Lue lisää

Jos oletetaan, että tuo keskilämpötiladatan 0.10 C hajonta olisi täysin satunnaista "kohinaa", niin 100 vuoden päähän hajonta on 1 C verran random-walk-prosessissa, kun satunnainen muutos tulee aina edellisen "päälle". Kaksi hajontaa on sitten 2 C. Voidaan sanoa, että 95 % todennäköisyydellä lämpötilamuutos on rajoissa /- 2 C.

Anonyymi kirjoitti:

Jos oletetaan, että tuo keskilämpötiladatan 0.10 C hajonta olisi täysin satunnaista "kohinaa", niin 100 vuoden päähän hajonta on 1 C verran random-walk-prosessissa, kun satunnainen muutos tulee aina edellisen "päälle". Kaksi hajontaa on sitten 2 C. Voidaan sanoa, että 95 % todennäköisyydellä lämpötilamuutos on rajoissa /- 2 C.

Lue lisää

Tuollaisia ennusteskenaarioita voi ajan kuluksi kokeilla Excelillä. Nappulaa F9 painamalla saa aina uuden ennusteen. Kun toivottu skenaario löytyy (melko nopeasti), niin sen voi sitten julistaa totuudeksi - jooko.

Anonyymi kirjoitti:

Tuollaisia ennusteskenaarioita voi ajan kuluksi kokeilla Excelillä. Nappulaa F9 painamalla saa aina uuden ennusteen. Kun toivottu skenaario löytyy (melko nopeasti), niin sen voi sitten julistaa totuudeksi - jooko.

Lue lisää

RW-ilmastomalli on hyvin yksinkertainen
u=0 #keskiarvo
s=0.10 # hajonta
dT_0=0 # lämpötilamuutoksen alkuarvo
dT_i 1 = dT_i NORMINV(RAND(),u,s) # kieputetaan nollasta 100

Anonyymi kirjoitti:

RW-ilmastomalli on hyvin yksinkertainen
u=0 #keskiarvo
s=0.10 # hajonta
dT_0=0 # lämpötilamuutoksen alkuarvo
dT_i 1 = dT_i NORMINV(RAND(),u,s) # kieputetaan nollasta 100

Lue lisää

Tuolla saa tuntumaa, millaisia skenaarioita puhdas sattuma tuottaa. Käppyröitä katsellessa voisi helposti luulla, että niiden takana on jotakin syvällistä tiedettä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että sattumaa ei voi ennustaa, paitsi tuurilla joskus voi onnistua.

Mutta ilmaston ja sään muutokset eivät ole sattumaa, vaikka ovatkin paljolti ennustamattomia.

Anonyymi kirjoitti:

Tuolla saa tuntumaa, millaisia skenaarioita puhdas sattuma tuottaa. Käppyröitä katsellessa voisi helposti luulla, että niiden takana on jotakin syvällistä tiedettä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että sattumaa ei voi ennustaa, paitsi tuurilla joskus voi onnistua.

Mutta ilmaston ja sään muutokset eivät ole sattumaa, vaikka ovatkin paljolti ennustamattomia.

Lue lisää

Mitenkä ne ilmaston ja sään muutokset ovat ennustamattomia kun kerran tuhannet tiedemiehet tekevät jatkuvasti tuhansia uusia ja parempia ennustuksia. Olisi aika noloa jos mikään niistä tuhansista ennustuksista ei osuisi oikeaan.

Anonyymi kirjoitti:

Mitenkä ne ilmaston ja sään muutokset ovat ennustamattomia kun kerran tuhannet tiedemiehet tekevät jatkuvasti tuhansia uusia ja parempia ennustuksia. Olisi aika noloa jos mikään niistä tuhansista ennustuksista ei osuisi oikeaan.

Lue lisää

Kai olet katsellut 10 päivän sääennusteita. Häntä heiluu aika reilusti. Pitkän aikavälin keskiarvojen ennustaminen on helpompaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kai olet katsellut 10 päivän sääennusteita. Häntä heiluu aika reilusti. Pitkän aikavälin keskiarvojen ennustaminen on helpompaa.

Minäkin osaan ennustaa globaalin ilmastonlämpenemisen ja ensivuoden Joulupåivän lämpötilan Galapagoksella. Onko riittävän pitkä aika vai laitetaanko 30 vuotta lisää?

Mitä väärää saitissa tai kysymyksessä? :)

Anonyymi kirjoitti:

Mitä väärää saitissa tai kysymyksessä? :)

Tämä on väärä saitti kun täältä saa väärät kysymykset.

vai satelliitilla tarkempi kuin Sodankylän elohopeamittarilla? ;)

Tänään huiteli Helsingin globaali lämpö nollassa. Todella rajua on lämpeneminen.

Täältähän nämä näkee:

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961

Tuon mukaan helmikuu 2022 oli Etelä- ja Keski-Suomessa vajaat 3 astetta viimeisen 30 vuoden helmikuiden keskiarvoa lämpimämpi. Talvi 2022 (joulu-tammi-helmikuu) oli luokkaa 0.3 astetta kylmempi kuin viimeisten 30 vuoden talvien keskiarvo eli ero on paljon pienempi kuin satunnaisuudesta aiheutuva keskihajonta.

Lämpötilojen keskiarvojen mukaan katsottuna tässä talvessa ei siis Suomessa ollut juurikaan poikkeuksellisuutta viimeiseen 30 vuoteen verrattuna.

Anonyymi kirjoitti:

Täältähän nämä näkee:

https://www.ilmatieteenlaitos.fi/tilastoja-vuodesta-1961

Tuon mukaan helmikuu 2022 oli Etelä- ja Keski-Suomessa vajaat 3 astetta viimeisen 30 vuoden helmikuiden keskiarvoa lämpimämpi. Talvi 2022 (joulu-tammi-helmikuu) oli luokkaa 0.3 astetta kylmempi kuin viimeisten 30 vuoden talvien keskiarvo eli ero on paljon pienempi kuin satunnaisuudesta aiheutuva keskihajonta.

Lämpötilojen keskiarvojen mukaan katsottuna tässä talvessa ei siis Suomessa ollut juurikaan poikkeuksellisuutta viimeiseen 30 vuoteen verrattuna.

Lue lisää

"Talvi 2022 (joulu-tammi-helmikuu) oli luokkaa 0.3 astetta kylmempi"

Niinpä, mutta media ei asiaa esitä noin. Vain sen että Helmikuu oli lämmin
:)

Lämpötilamittauksissa on huomioitava että ne koskevat 2 m maanpinnan yläpuolella olevan ilmamassan lämpötilaa, ei siis mitään maapallon keskilämpötilaa.

Painotuksissa olisi huomioitava edellisten lisäksi myös mittauspisteen korkeus (merenpinnasta), olosuhteet, UHI, maan pintarakenne jne, ja ennen kaikkea millä tilastomenetelmällä keskiarvoa lasketaan, siis, millä painoarvolla huomioidaan esimerkiksi selvästi poikkeavat tai tilapäisesti puuttuvat tulokset.

Jo nämä vaihtoehdot mahdollistavat lukuisia toisistaan paljonkin poikkeavia "täsmällisesti oikeita" tuloksia ilman tarkoitushakuista valikointiakin, joten tilanne on kuin ilmastotieteessä yleisestkin, eli sekavaa kaaosta, josta kukaan ei tiedä enempää kuin mihin haluaa uskoa.

Luulin että kirjoittaja 28.12.2021 20:23
oli laittanut leikillään yhtä tieteellisen perustelun kuin mitä nykyinen ilmastotiedekin tiedettä esittää.

Anonyymi kirjoitti:

Lämpötilamittauksissa on huomioitava että ne koskevat 2 m maanpinnan yläpuolella olevan ilmamassan lämpötilaa, ei siis mitään maapallon keskilämpötilaa.

Painotuksissa olisi huomioitava edellisten lisäksi myös mittauspisteen korkeus (merenpinnasta), olosuhteet, UHI, maan pintarakenne jne, ja ennen kaikkea millä tilastomenetelmällä keskiarvoa lasketaan, siis, millä painoarvolla huomioidaan esimerkiksi selvästi poikkeavat tai tilapäisesti puuttuvat tulokset.

Jo nämä vaihtoehdot mahdollistavat lukuisia toisistaan paljonkin poikkeavia "täsmällisesti oikeita" tuloksia ilman tarkoitushakuista valikointiakin, joten tilanne on kuin ilmastotieteessä yleisestkin, eli sekavaa kaaosta, josta kukaan ei tiedä enempää kuin mihin haluaa uskoa.

Lue lisää

Sen lisäksi että lämpötilatulokset ovat voimakkaasti 'julkaisijansa näköisiä', kiinnittyy huomio graafiseen esitystapaan.
Valtaosa ihmisistä ei viitsi / osaa tulkita graafisia käyrästöjä, niin sopiva asteikon valinta saa jo tavallisenkin muutoksen näyttämään katastrofaaliselta, joka palvelee luonnollisesti lätkämailamiesten ja Jönssien kaltaisten hysteerikkojen julistusta.

Anonyymi kirjoitti:

Sen lisäksi että lämpötilatulokset ovat voimakkaasti 'julkaisijansa näköisiä', kiinnittyy huomio graafiseen esitystapaan.
Valtaosa ihmisistä ei viitsi / osaa tulkita graafisia käyrästöjä, niin sopiva asteikon valinta saa jo tavallisenkin muutoksen näyttämään katastrofaaliselta, joka palvelee luonnollisesti lätkämailamiesten ja Jönssien kaltaisten hysteerikkojen julistusta.

Lue lisää

niin, se on se pystyakselin katkaisu strategia, vanha kikka jo 80-luvulta. muissakin kuin lämpötiloissa.

Mutta oisko satelliittien FORTRAN-ohjelmat jo päivitetty ja samalla tarkkuus "parantunut"

https://www.codeproject.com/articles/927/real-programmers-don-t-use-pascal

Anonyymi kirjoitti:

Mutta oisko satelliittien FORTRAN-ohjelmat jo päivitetty ja samalla tarkkuus "parantunut"

https://www.codeproject.com/articles/927/real-programmers-don-t-use-pascal

Lue lisää

Mitä vikaa Fortranissa muka on? Kyseessä on vanha ohjelmointikieli, mutta vielä täysin käyttökelpoinen. Ja pankit käyttävät vielä Coboliakin monissa toiminnoissa. Ja käyttävät luultavasti vielä pitkän aikaa.

Ei niihin satelliittimittauksiin voi luottaa, niissä on kalibroimattomat mittarit, jotka näyttävät ihan toisenlaisia lämpöjä kuin tieteelliset konsensustutkijoiden oikeat mittaustulokset.

Höpsis.
Kyllä satelliiteilla voi aivan helposti mitata ilman lämpötilan 2 metrin korkeudella.
Ainakin jos tekee tarkemman mittauksen hiukan adjustoimalla.

Anonyymi kirjoitti:

Höpsis.
Kyllä satelliiteilla voi aivan helposti mitata ilman lämpötilan 2 metrin korkeudella.
Ainakin jos tekee tarkemman mittauksen hiukan adjustoimalla.

Kaikkei helpointa vertailukelpoisten satelliittimittausten tekeminen on sellaisilla satelliiteilla jotka kiitävät 2 metrin korkeudella. Silloin ei tarvita edes mitään adjustointia.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä vikaa Fortranissa muka on? Kyseessä on vanha ohjelmointikieli, mutta vielä täysin käyttökelpoinen. Ja pankit käyttävät vielä Coboliakin monissa toiminnoissa. Ja käyttävät luultavasti vielä pitkän aikaa.

Lue lisää

"Mitä vikaa Fortranissa muka on? "

ei kukaan niin sanonutkaan, lue linkki

Tarkoitushakuiset tutkijat eivät tästä välitä. Pääasia, että tutkimusapurahat säilyy. Lopputulos on silloin maksajan halujen mukainen.

Alarmistit kun ei aivoja edes tarvitse. Oletetaan vaan kaikki ja kuunnellaan mitä "tiede sanoo" :-)

"Hei, nyt se sanoo ..."

Anonyymi kirjoitti:

Alarmistit kun ei aivoja edes tarvitse. Oletetaan vaan kaikki ja kuunnellaan mitä "tiede sanoo" :-)

"Hei, nyt se sanoo ..."

Noin siis kerrotaan mvlehdessä.

Anonyymi kirjoitti:

Noin siis kerrotaan mvlehdessä.

Luet siis mvlehteä...
mutta vastaapa aloittajan kysymykseen.

Kukaan ei ole siihen oikeastaan vastannut, vaan osa on myöntänyt että mahdoton juttu... ;)

Kyse on mittaustarkkuuden paranemisesta, jolloin vanhat mittaukset sisältää kohinaa ja systemaattista mittavirhettä niin paljon, ettei niistä juuri saada tarvittavaa informaatiota johtuen liian lyhyestä mittausajasta: Huonolla mittarilla jonka tarkkuus on 1C voi alkaa ilmastonmuutos selvitä joskus 200 vuoden päästä mittausten alkamisesta. Useaa mittaria käyttämällä päästään tarkempiin tuloksiin huonommillakin mittareilla. Nykyiset mittarit ovat edelleen luotettavampia ja tarkempia. Mutta silti asia johon menee tuhannen vuotta aikaa voi mittausten kannalta olla hitusen haastava.
Adjustointi on kalibroinnin seurausta. Interpolaatio on mittainformaation perusteella laskettu välipiste mittadatasta jollakin tietyllä ajanhetkellä. Molemmat termit ovat ns. kovaa tiedettä - niiden avulla laskennan tarkkuutta saadaan parannettua. Paras tähänastisista ilmastonmuutoksen ennustajista on hiilidioksidin määrän kehitys ilmakehässä. Muitakin tekijöitä voidaan ottaa huomioon, kuten mustan hiilen määrä lumessa seurauksena ilman saasteista.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on mittaustarkkuuden paranemisesta, jolloin vanhat mittaukset sisältää kohinaa ja systemaattista mittavirhettä niin paljon, ettei niistä juuri saada tarvittavaa informaatiota johtuen liian lyhyestä mittausajasta: Huonolla mittarilla jonka tarkkuus on 1C voi alkaa ilmastonmuutos selvitä joskus 200 vuoden päästä mittausten alkamisesta. Useaa mittaria käyttämällä päästään tarkempiin tuloksiin huonommillakin mittareilla. Nykyiset mittarit ovat edelleen luotettavampia ja tarkempia. Mutta silti asia johon menee tuhannen vuotta aikaa voi mittausten kannalta olla hitusen haastava.
Adjustointi on kalibroinnin seurausta. Interpolaatio on mittainformaation perusteella laskettu välipiste mittadatasta jollakin tietyllä ajanhetkellä. Molemmat termit ovat ns. kovaa tiedettä - niiden avulla laskennan tarkkuutta saadaan parannettua. Paras tähänastisista ilmastonmuutoksen ennustajista on hiilidioksidin määrän kehitys ilmakehässä. Muitakin tekijöitä voidaan ottaa huomioon, kuten mustan hiilen määrä lumessa seurauksena ilman saasteista.

Lue lisää

"Molemmat termit ovat ns. kovaa tiedettä"

Kun on kyse ilmastonlämpenemistieteestä, niin nuo molemmat termit ovat hörhöilyä, jolla ei ole luonnontieteiden kanssa mitään tekemistä. Niinkuin ei ole ilmastonlämpenemistieteellä muutenkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on mittaustarkkuuden paranemisesta, jolloin vanhat mittaukset sisältää kohinaa ja systemaattista mittavirhettä niin paljon, ettei niistä juuri saada tarvittavaa informaatiota johtuen liian lyhyestä mittausajasta: Huonolla mittarilla jonka tarkkuus on 1C voi alkaa ilmastonmuutos selvitä joskus 200 vuoden päästä mittausten alkamisesta. Useaa mittaria käyttämällä päästään tarkempiin tuloksiin huonommillakin mittareilla. Nykyiset mittarit ovat edelleen luotettavampia ja tarkempia. Mutta silti asia johon menee tuhannen vuotta aikaa voi mittausten kannalta olla hitusen haastava.
Adjustointi on kalibroinnin seurausta. Interpolaatio on mittainformaation perusteella laskettu välipiste mittadatasta jollakin tietyllä ajanhetkellä. Molemmat termit ovat ns. kovaa tiedettä - niiden avulla laskennan tarkkuutta saadaan parannettua. Paras tähänastisista ilmastonmuutoksen ennustajista on hiilidioksidin määrän kehitys ilmakehässä. Muitakin tekijöitä voidaan ottaa huomioon, kuten mustan hiilen määrä lumessa seurauksena ilman saasteista.

Lue lisää

"Interpolaatio on mittainformaation perusteella laskettu välipiste mittadatasta jollakin tietyllä ajanhetkellä.""

Interpolaatio on ilmastonlämpenemistieteilijöiden käyttämä keino tehdä datasta parempaa kuin se onkaan eli puhdas sumutuskeino, jolla herkkäuskoisia vedätetään.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on mittaustarkkuuden paranemisesta, jolloin vanhat mittaukset sisältää kohinaa ja systemaattista mittavirhettä niin paljon, ettei niistä juuri saada tarvittavaa informaatiota johtuen liian lyhyestä mittausajasta: Huonolla mittarilla jonka tarkkuus on 1C voi alkaa ilmastonmuutos selvitä joskus 200 vuoden päästä mittausten alkamisesta. Useaa mittaria käyttämällä päästään tarkempiin tuloksiin huonommillakin mittareilla. Nykyiset mittarit ovat edelleen luotettavampia ja tarkempia. Mutta silti asia johon menee tuhannen vuotta aikaa voi mittausten kannalta olla hitusen haastava.
Adjustointi on kalibroinnin seurausta. Interpolaatio on mittainformaation perusteella laskettu välipiste mittadatasta jollakin tietyllä ajanhetkellä. Molemmat termit ovat ns. kovaa tiedettä - niiden avulla laskennan tarkkuutta saadaan parannettua. Paras tähänastisista ilmastonmuutoksen ennustajista on hiilidioksidin määrän kehitys ilmakehässä. Muitakin tekijöitä voidaan ottaa huomioon, kuten mustan hiilen määrä lumessa seurauksena ilman saasteista.

Lue lisää

Interpoloimalla saa lisää erittäin todistusvoimaista mittausdataa. Esimerkiksi lämpötilan päiväntasaajalla saa selville keskiarvona napojen lämpötiloista koska päiväntasaaja on tasan napojen puolivälissä.
Jos tiedetään lämpötila kahdessa Maapallon pisteessä, niin interploimalla ympyränkaaria pitkin voi lämpötilan helposti selvittää missä tahansa paikassa Maan pinnalla ja saamme runsaasti lisää dataa ennustusten perusteeksi ja illmastonlämpenemisen todisteeksi.
Tuo on sitä kaikkein kovinta matematiikkaa.

Anonyymi kirjoitti:

Interpoloimalla saa lisää erittäin todistusvoimaista mittausdataa. Esimerkiksi lämpötilan päiväntasaajalla saa selville keskiarvona napojen lämpötiloista koska päiväntasaaja on tasan napojen puolivälissä.
Jos tiedetään lämpötila kahdessa Maapallon pisteessä, niin interploimalla ympyränkaaria pitkin voi lämpötilan helposti selvittää missä tahansa paikassa Maan pinnalla ja saamme runsaasti lisää dataa ennustusten perusteeksi ja illmastonlämpenemisen todisteeksi.
Tuo on sitä kaikkein kovinta matematiikkaa.

Lue lisää

"interploimalla ympyränkaaria pitkin"

olihan tää vitsi? :)
Ympyränkaari menee vesistön tai jäätikön yli... ei huomioida, koska interpolointi :)

Toisaalta voin kuvitella että niin tehdään. Se olisi niin sitä ilmastotutkimusta itseään: "auringon vaikutus eliminoidaan"
mutta
ympyränkaaria pitkin kulkeminen kuvaa juurikin maanpinnan pisteiden suhdetta aurinkoon.

Anonyymi kirjoitti:

Interpoloimalla saa lisää erittäin todistusvoimaista mittausdataa. Esimerkiksi lämpötilan päiväntasaajalla saa selville keskiarvona napojen lämpötiloista koska päiväntasaaja on tasan napojen puolivälissä.
Jos tiedetään lämpötila kahdessa Maapallon pisteessä, niin interploimalla ympyränkaaria pitkin voi lämpötilan helposti selvittää missä tahansa paikassa Maan pinnalla ja saamme runsaasti lisää dataa ennustusten perusteeksi ja illmastonlämpenemisen todisteeksi.
Tuo on sitä kaikkein kovinta matematiikkaa.

Lue lisää

Tuo on kyllä sitä kaikkein "halpahintaisinta matematiikkaa"

Interpolointi on väline, jolla on mahdollista määritellä väliarvoja vain, jos muutos on tarkoin tunnettua.

Maapallon ilmakehän muutokset nyt ovat sen verran satunnaisia, että sekä interpolointi, että ekstrapolointti ovat samaa tarkkuutta kuin pelkkä arvailu, ja lisäksi keskilämpötilan määritelmä missä tahansa yksittäisessä mittauspisteessäkin on aivan muuta kuin aritmeettinen keskiarvo, eli lopputulosten järkevä marginaaliväli kasvaa varmuudella suuremmaksi, kuin edes nykyiset pahimmat skenaariot.

Heh !

Onko edelleen puutetta käsittää, mitä eroa on tieteellisen faktan ja erilaisen arvioidun todennäköisyyden välillä ?

Anonyymi kirjoitti:

Heh !

Onko edelleen puutetta käsittää, mitä eroa on tieteellisen faktan ja erilaisen arvioidun todennäköisyyden välillä ?

Tuskinpa tuo on kovin vaikeata käsittää.
Jokainen täysijärkinen pystyy kyllä huomaamaan sen, mikä on faktaa ja mikä on vilkkaan mielikuvituksen tuotetta. Ilmastonlämpenemistiede ja lämpötilojen interpolointi ja adjustointi kuuluvat tuohon jälkimmäiseen kategoriaan.