Olen nyt erakoitunut aika täydellisesti. Minulla pelkoon poistua kotoa liittyy ajatus, ettei minulla olisi oikeutta mennä edes kävelemään ulos. Olen niin huono ja arvoton, etten saisi "häiritä" olemassaolollani muita ihmisiä. Järjellä tajuan, että minulla on yhtäläinen oikeus mennä vaikka sinne lenkkipolulle. Onkohan täällä kukaan saanut jostain apua tällaiseen? Miten saisin rohkeutta?
Mistä rohkeutta poistua kotoa?
Anonyymi
11279
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Mene vaan olet ihan samalainen kuin muut ihmiset.Saat olla omasi toki ja rauhassa.
Katso mitä luonto antaa sinulle,siellä on todella paljon hyvää.
Näe luonnon kauneus ja sen tuoma rauha.
Pienin askelin eteenpäin, sillä olet tärkeä!
Sinä,et häiritse ketään !
Olet ihminen, kuin me muut .
Rakkautta elämääsi toivon !
Pienin askelin elämään, eikö vain..?
Kiitos rohkaisevista sanoista. On kyllä ihana tietää, että tuolla maailmalla on kaltaisiasi hyviä ihmisiä.
Tänään on ollut niin toivoton olo. Itkettää vaan, kun en uskalla mennä viemään edes roskia. Olen niin pettynyt itseeni... Miten oonkaan päätynyt tähän tilanteeseen...
Tulisi nöyrästi kohdata tämä ”henkilö” joka saa sinun tuntemaan arvottomuutta, ja siitä johtuvaa pelkoa. Usko pois se olet sinä itse, joka sanelet säännöt itse kunkin arvosta, näin meitä epäsuorasti opetetaan täällä kunnian kentillä. Itseäni auttoi, kun tutustuin tällaiseen integroitumattomaan hahmoon. Kutsu pelkosi teelle, keskustelkaa miten peloista vapautuu, pelkohan on expertti siinä asiassa.
"Itseäni auttoi, kun tutustuin tällaiseen integroitumattomaan hahmoon."
Mielenkiintoista, voitko kertoa tästä "tekniikasta" lisää?
-ap
Mitä tapahtuu tai voi tapahtua, jos lähdet ulos?
Onkohan kotipaikkakunnallasi jotain järjestöä, josta tulisi ystävä viemään sinut ulos, jos ihan hirveästi pelottaa. Siinä näkisit, että saat varmasti liikkua ihan rauhassa. Ja jos joku sattuisikin tervehtimään, vastaat: "Päivää, päivää!"
tai vaikka vaan terve tai hei tai millä muulla tahansa sanalla. Se mikä omaan suuhun parhaiten sopii
Nyt oon ollut kolme viikkoa poistumatta kotoa lainkaan. Pelkään ihan kaikkea mahdollista, mitä ulkomaailmassa voi tapahtua... Jos oiskin mahdollisuus tukihenkilöön, mutta en ole löytänyt sellasta tahoa, jonka kautta niitä saisi.
Tuntuu, etten kestä enää. Oon aivan yksin. En osaa ratkaista tätä mitenkään...
Olisi ehkä viisainta, että soittaisit huomenna terveyskeskukseen ja varaisit ajan hoitajalle. Sinne menoon voisit vaikka valmistautua juttelemalla chatissa jonkun tukihenkilön kanssa. Spr:llä on ystävä palvelu josta voi pyytää ystävää. Se ei ole tarkoitettu vain vanhuksille vain myös vaikka mielenterveyden kanssa kamppaileville. Ota yhteyttä oman kuntasi spr:ään
Tai...hiukan tarkennusta. Ajoit autollasi päivällä keskustaan päin. Että se siitä erakkoelämästä.
Sekin vielä, että miksi lähettelet niitä 502 Bad Gatevay sivuja koneelleni?
Terv. 100m luoteeseen patioiltasi
Mieli.fi - sivuston kautta saisitko apua tilanteessasi pikaisesti? Kriisipuhelin ja chattimahdollisuus on 24h/vrk. Apua on tarjolla, haethan sitä ❤️
Parempaa huomista sinulle. Toivottavasti olet päässyt kynnyksen yli.
Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo. Tsemppiä.