Kun Poroshenko valittiin Presidentiksi hyökkäy uhkailullaan ja sai Olikarkki armeijoilla kuin lännen prokandalla 1,3 mijoon pakolaisiksi, niin pitäisi ymmärtää meilläkin mikä on todellinen juoni, eikö opittu Jukoslavian hajottamisesta ja Libyan tuhoamisesta mitään, paskiaiset !?
Eiko hallintoääliöt ymmärrä että kuka Ukrainassa yrittää suojella ja kuka hyökkääjä !?
Anonyymi
4<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Kaikkihan alkoi janukovitsin kähminnästä ja vääryyksistä. Sitten se lähti pakoon ( venäjälle?) ja yhä on pakomatkallaan. Kansa suuttui sen huijauksiin ja väärinkäytöksiin.
Turha selitellä muuta.
Totuus on juuri näin. Hän oli sitoutunut Venäjän pyrkimyksiin heikentää Ukrainaa, omaa maataan. Sana petturi on hänen sarjassaan kevyt ilmaisu.
Voisiko se katkokirjoittaja yrittää muutakin kuin kusettaa suomalaisia tarinoillaan. Valheet paljastetaan täällä armotta. Nuo valheet ovat bumerangeja Suomessa, on lukija sitten minkä tahansa kotimaisen puolueen kannattaja. Suomi on demokratia, jossa voimmme keskenämme olla äänekkäästikin eri mieltä, mutta ulkoisen vaaran me torjumme ja kurmuutamme yksimielisinä.
Tämä tiedoksi valheitten kylväjille.
Putin lihoo ja kansa laihtuu.
Tarvitseeko sanoa enempää?
Venäjän kansa ei tahdo sotaa eikä tarvitse Krimiä.
Siksi vaalit piti huijata ja oppositio laittaa vankilaan.
On typerä selitellä väkivaltaisen eliitin toimia demokratialla ja suojelulla, kun se laittaa omaa kansaa riviin teloitettavaksi.
Sota tulee, mutta sen aloittaa Venäjän kansa johtajiaan vastaan. Siinä sa oligargit sitten seistä Ukrainan rajalla Nagantit käsissään esittää kansaa.
Venäjän nuoriso kerää tietoa, kasvattaa ymmärrystä, aikuistuu ja ryhtyy toimeen tarpeelliseen.
Putin oligarkkeineen vanhenee, polvet horjuu ja päät hyytyvät.
Valta vaihtuu samoin varastetun omaisuuden haltijat.
Armeija kutistuu palkka-armeijaksi, sillä reserville ei sota maistu, tarut ja valheelliset sankaritarinat suuresta isänmaallisesta sodasta eivät enää pure. Nuo tarinat peittyvät julkiseen totuuteen vankileireistä, teloituksista ja Ukrainalle aiheutetusta punaisesta nälästä.
Venäjä muuttuu. Tämän päivän Putinhallinnon strategian ja tosi tulevaisuuden välillä on vallankumouksen kokoinen ristiriita. Valheet palavat tulessa, totuudet eivät pala.
Venäjän toivo on suuressa nuorisossa.