Kannattaa ajatuksella lukea, siinä on hyvä lähtökohta totuuspohjaiselle asiakeskustelulle myös EU/Nato/Usa politikoille, sikäli kun ajattelemaan kykenevät.
"Puheenvuoro
Ylimalkaiset Ukrainan-hyökkäysarviot ovat Venäjän voitto
NICO LAMMINPARRAS
Turun Sanomat
7:00
PUHEENVUORO
Ukrainan sotilastiedustelun johtajan arvio Venäjän kaavailemasta hyökkäyksestä kiihdytti turvallisuuspoliittista keskustelua Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Prikaatikenraali Budanovin mukaan invaasio käynnistyy tammi-helmikuun vaihteessa, eikä talvikaan ole esteenä.
Kreml tyrmäsi arvion heti paniikinluontina ja väittää Kiovan valmistelevan Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen aseellista valtausta. Koska pelkkä retorinen sodankäynti jatkuu kahdeksatta vuotta, moni tuhahtelee, että mikä tekee tästä kerrasta erityisen.
Ele kertoo turtumuksesta yhteen kriisin vaikutusalueista – taisteluun tietoavaruuden hallinnasta. Infolukutaito joutuu aina koetukselle konflikteissa, mutta perusohjeena voi pitää kaikenkattavaa kritiikkiä: yhteenottoon tarvitaan kaksi, ja kummallakin on intressinsä. Samoin prikaatikenraali Budanovilla, vaikkei tämän henkilökohtaisia pontimia tässä yhteydessä ole mahdollista arvioida.
Toisin kuin muissa, alkuperäisjutussa Ukrainan kokoamaa tietoa Venäjän joukoista visualisoitiin kartalla. Sotatieteisiin liukuva analyysi herättää lukuisia kysymyksiä invaasion toteuttamisesta sekä ukrainalaisarvion perusteista.
Ensiksi, jos hyökkäysajankohta on alkukevät, miten selittyy se ristiriita, että vuotta aiemmin karkeasti suomalaista taisteluosastoa vastaavia venäläisosastoja majaili alueella talven yli pysyvästi vähiten, vain 28?
Marraskuun lopun luvuksi kerrotaan 40 yksikköä, mutta tällöinkin määrä jää kolmasosaan Ukrainan armeijasta. Prikaatikenraalin haastattelun mukaan venäläisiä on 94 000, kun taas Ukrainan asevoimat oman historiikkinsa sanoin kohosi kevääseen 2016 mennessä 275 000:een.
Kremlin mukaan näistä 45 prosenttia on valmiudessa maan itäosassa. Toisaalta kevään 2021 harjoitus osoitti Venäjän nopeasti kykenevän laajempiin joukkojen keskityksiin.
Ilmeisesti tähän epäsuhtaan törmättiin niin Ukrainassa kuin maailmallakin vasta ensiarvioiden jälkeen, sillä vain rapiassa viikossa spekuloitiin jo venäläisten miesmäärän lähes kaksinkertaistuvan.
Silti lukujen epätasapaino ei häviä: vaikka venäläisten pääluku kohoaisikin 175 000 henkeen, olisi Ukrainalla vielä laaja reservi. Uudenaikaisen aseistuksen ja koulutuksen riittävyyttä miltei 300 000 ukrainalaiselle tulisi arvioida erikseen, vaikka – tai oikeammin, koska – Yhdysvallat lupaa varustetoimituksia.
Kyynisesti katsoen Venäjän väitetyn invaasiosuunnitelman ei tarvitse edes olla todellinen, järjestyihän keskustelu Washingtonin kanssa heti, ja Kreml sai juuri Kiinan tuen turvatakuuagendalleen.
Esitetyt päähyökkäyssuunnat kartassa toimivat viitteellisinä, mutta siinäkin tapauksessa ne vaikuttavat vahvasti yksinkertaistetuilta. Mekanisoitujen osastojen liike edellyttää tiestöä, mutta eteneminen pääväyliä pitkin taidetaan kätevästi pysäyttää asutuskeskuksissa.
Ukrainan laakiolla liikkumista ja joukkojen levittäytymistä jäntevöittäisi totta kai maan jäätyminen, mihin myös Budanov viitannee talviolosuhteita kommentoidessaan.
Suuntanuolten halkoma alue Dnepr-joesta itään kuului Venäjään Andrusevon rauhasta 1667 alkaen. Keski- ja Itä-Ukraina mainitaankin usein etelän ohella Venäjän-mielisiksi, mutta väitetyn invaasion telaketjuihin jäävien keskisen Kiovan ja itäisen Sumyn hallintoalueiden venäjänkielisten osuus viimeisimmässä, vuoden 2001 laskennassa, nousi vain 7 ja 15,5 prosenttiin.
Hersonin hallintoalueella etelässä osuus kohosi neljäsosaan, mutta korrelaatio äidinkielen ja Moskovan-mielisyyden välillä tuskin on yksioikoinen.
Kyynisesti katsoen Venäjän väitetyn invaasiosuunnitelman ei tarvitse edes olla todellinen, järjestyihän keskustelu Washingtonin kanssa heti, ja Kreml sai juuri Kiinan tuen turvatakuuagendalleen. Osa jäsenmaista tukee Ukrainaa, mutta kokonaisuutena EU ja NATO empivät.
Minskin sopimusten täyden toimeenpanon osalta demokratian nimeen vannova länsi taas puhuu itsensä syvemmälle pussiin: miten kansanvaltaisuutta korostava voi aseistaa yhtä osapuolta ilman, että se vaatii samoja vapauksia myös toiselle?
Suurempaa etulyöntiasemaa Venäjä tuskin avoimella yhteenotolla voisi enää saavuttaa.
Kirjoittaja on entisten neuvostotasavaltojen konflikteihin, etenkin Moldova-Transnistriaan, erikoistunut tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa."
"Puheenvuoro
Ylimalkaiset Ukrainan-hyökkäysarviot ovat Venäjän voitto
NICO LAMMINPARRAS
Turun Sanomat
7:00
PUHEENVUORO
Ukrainan sotilastiedustelun johtajan arvio Venäjän kaavailemasta hyökkäyksestä kiihdytti turvallisuuspoliittista keskustelua Euroopassa ja Yhdysvalloissa. Prikaatikenraali Budanovin mukaan invaasio käynnistyy tammi-helmikuun vaihteessa, eikä talvikaan ole esteenä.
Kreml tyrmäsi arvion heti paniikinluontina ja väittää Kiovan valmistelevan Donetskin ja Luhanskin kansantasavaltojen aseellista valtausta. Koska pelkkä retorinen sodankäynti jatkuu kahdeksatta vuotta, moni tuhahtelee, että mikä tekee tästä kerrasta erityisen.
Ele kertoo turtumuksesta yhteen kriisin vaikutusalueista – taisteluun tietoavaruuden hallinnasta. Infolukutaito joutuu aina koetukselle konflikteissa, mutta perusohjeena voi pitää kaikenkattavaa kritiikkiä: yhteenottoon tarvitaan kaksi, ja kummallakin on intressinsä. Samoin prikaatikenraali Budanovilla, vaikkei tämän henkilökohtaisia pontimia tässä yhteydessä ole mahdollista arvioida.
Toisin kuin muissa, alkuperäisjutussa Ukrainan kokoamaa tietoa Venäjän joukoista visualisoitiin kartalla. Sotatieteisiin liukuva analyysi herättää lukuisia kysymyksiä invaasion toteuttamisesta sekä ukrainalaisarvion perusteista.
Ensiksi, jos hyökkäysajankohta on alkukevät, miten selittyy se ristiriita, että vuotta aiemmin karkeasti suomalaista taisteluosastoa vastaavia venäläisosastoja majaili alueella talven yli pysyvästi vähiten, vain 28?
Marraskuun lopun luvuksi kerrotaan 40 yksikköä, mutta tällöinkin määrä jää kolmasosaan Ukrainan armeijasta. Prikaatikenraalin haastattelun mukaan venäläisiä on 94 000, kun taas Ukrainan asevoimat oman historiikkinsa sanoin kohosi kevääseen 2016 mennessä 275 000:een.
Kremlin mukaan näistä 45 prosenttia on valmiudessa maan itäosassa. Toisaalta kevään 2021 harjoitus osoitti Venäjän nopeasti kykenevän laajempiin joukkojen keskityksiin.
Ilmeisesti tähän epäsuhtaan törmättiin niin Ukrainassa kuin maailmallakin vasta ensiarvioiden jälkeen, sillä vain rapiassa viikossa spekuloitiin jo venäläisten miesmäärän lähes kaksinkertaistuvan.
Silti lukujen epätasapaino ei häviä: vaikka venäläisten pääluku kohoaisikin 175 000 henkeen, olisi Ukrainalla vielä laaja reservi. Uudenaikaisen aseistuksen ja koulutuksen riittävyyttä miltei 300 000 ukrainalaiselle tulisi arvioida erikseen, vaikka – tai oikeammin, koska – Yhdysvallat lupaa varustetoimituksia.
Kyynisesti katsoen Venäjän väitetyn invaasiosuunnitelman ei tarvitse edes olla todellinen, järjestyihän keskustelu Washingtonin kanssa heti, ja Kreml sai juuri Kiinan tuen turvatakuuagendalleen.
Esitetyt päähyökkäyssuunnat kartassa toimivat viitteellisinä, mutta siinäkin tapauksessa ne vaikuttavat vahvasti yksinkertaistetuilta. Mekanisoitujen osastojen liike edellyttää tiestöä, mutta eteneminen pääväyliä pitkin taidetaan kätevästi pysäyttää asutuskeskuksissa.
Ukrainan laakiolla liikkumista ja joukkojen levittäytymistä jäntevöittäisi totta kai maan jäätyminen, mihin myös Budanov viitannee talviolosuhteita kommentoidessaan.
Suuntanuolten halkoma alue Dnepr-joesta itään kuului Venäjään Andrusevon rauhasta 1667 alkaen. Keski- ja Itä-Ukraina mainitaankin usein etelän ohella Venäjän-mielisiksi, mutta väitetyn invaasion telaketjuihin jäävien keskisen Kiovan ja itäisen Sumyn hallintoalueiden venäjänkielisten osuus viimeisimmässä, vuoden 2001 laskennassa, nousi vain 7 ja 15,5 prosenttiin.
Hersonin hallintoalueella etelässä osuus kohosi neljäsosaan, mutta korrelaatio äidinkielen ja Moskovan-mielisyyden välillä tuskin on yksioikoinen.
Kyynisesti katsoen Venäjän väitetyn invaasiosuunnitelman ei tarvitse edes olla todellinen, järjestyihän keskustelu Washingtonin kanssa heti, ja Kreml sai juuri Kiinan tuen turvatakuuagendalleen. Osa jäsenmaista tukee Ukrainaa, mutta kokonaisuutena EU ja NATO empivät.
Minskin sopimusten täyden toimeenpanon osalta demokratian nimeen vannova länsi taas puhuu itsensä syvemmälle pussiin: miten kansanvaltaisuutta korostava voi aseistaa yhtä osapuolta ilman, että se vaatii samoja vapauksia myös toiselle?
Suurempaa etulyöntiasemaa Venäjä tuskin avoimella yhteenotolla voisi enää saavuttaa.
Kirjoittaja on entisten neuvostotasavaltojen konflikteihin, etenkin Moldova-Transnistriaan, erikoistunut tohtorikoulutettava Helsingin yliopistossa."
Vastaukset 5
Vanhimmat
Pitkään, lähes kymmenen vuotta on mennyt täysin yksinpuheluna ja Venäjä syytöksinä tapahtumista, jotka on länsidemokratian käynnistämiä.
Vasta nyt, ensimmäinen varovainen ulostulo, jossa viitataan sellaiseen mahdollisuuteen, ettei olekaan mennyt lännen toiminta ihan niin kuin Strömssössä.
Olisivat kysyneet neuvoa Taviolta ja homma olisi jo hoidettu.
Niin että pihalla olet ja aiot pihalla pysyäkin, ja huudella kommentteja jotka eivät mitenkään liity asioihin. Hienoa, mallikasta toimintaa taas antipersulta.
Taas tarinaa, joka ei liity aloitukseen, eikä mihinkään. Vaihteeksi hyökkäys kommentoijaa kohti ja käsittämätön tarina hymiöineen. Hienostihan se kai antipersulla menee mielenhäiriössään rykiessä.
Miten tämä copy/paste harjoitus liittyy Perussuomalaisiin ??