Parrakkaalle miehelle vaalealle

Mitä se ylipäänsä kertoo jos ehdokkaita on samalla hetkellä monia. Tavoittelemisen arvoinen vaatiiko muutakin kuin itsen valituksi tulemisen arvuuttelua. Sen osoittamista että on ykkösvalintansa. Jos kumpikaan ei tätä toisestaan tiedä, se voi jonkun koitua jonkun aktiivisemman hyväksi, joka valmis panemaan itsensä peliin. Yrittänyttä ei laiteta.

Kyllä se sut huolii, vaikka liian pitkä ootkin

Tämä on hyvä kysymys! Usein hieman paheksutaan sitä, että ihminen ottaa aikaa, ja suorittaa tarkkailua vastakkaisesta sukupuolesta. Onko se sallitumpaa naiselle vai miehelle? Miksi on sallitumpaa naisen istua päivällisellä miehen kanssa, kauniisti ehostettuna ja puettuna? Tai sallitumpaa miehen ohjata naista, salin hämärimpään kahdelle tarkoitettuun pöytään. Kertooko se ihmisen epävarmuudesta vai luuloista? Harvoin elämässä kävellään keskellä jalkakäytävää, katse eteenpäin suunnattuna, ja vastaan kävelee suoraan katseeseen vastaava olento, se jonka toivoisi tuovan rauhan.
Voisiko ajatella olevansa SE, jonka toinen valitsi monen joukosta, erityisominaisuuksien vuoksi. Ihminen valitsee aluksi partnerinsa tunteen perusteella, jo muutaman viikon jälkeen alkaa puntaroimaan yhtäläisyyksiä, ja sopivuuksia. Se on epävarmaa aikaa, silloin rohkeus punnitaan, ja jos on realistinen, havaitsee kaiken oikein. Sanoisin kuitenkin että rakkaus ilman puntaroimista, hetkessä, on maailman hienoin asia. Joskus ihmisillä on haaveita, harvoin niissä istutaan keinutuolissa, usein niissä kohdataan,kadotaan ja uudestaan tavataan.
https://youtu.be/wiNq7QmHwxw

Vaimohan sillä kotona on!