No, etpä lähettänyt joulu ja uuden vuoden toivotuksia. Minkälainen ystävä se on? Joka vuosi olen ne sinulle lähettänyt. Tänä vuonna odotin, että laittaisit ensin. No, en laita minäkään.
Ystävänä halusit olla
Anonyymi
20702
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 20
Vanhimmat
Mä elän vähän toisenlaisessa tilanteessa, jossa tollaisia asioita ei edes mieti.
Siinähän elät, et ole ystävyyden arvoinen.
Kyllä olen. Sunlaisen ihmisen kanssa en tekemisissä haluaisi olla. Tulisi turvaton olo ymmärtämättömyydestä.
Ymmärrän enemmän, jos kertoisit asioita. Ei voi tietää, miksi toinen käyttäytyy tuolla tavalla, jos ei asioista puhuta. En jaksa tätä soutamista ja huopaamista. Puhu!
Missä ja kenelle? Yksin seinille ja nimettömille? Ei kiitos. Arvostan itseäni pikkusen enemmän.
Osaat kyllä löytää kanavan tähänkin, jos haluat. Koen, että et halua riittävästi. Itse olen tehnyt kaiken mahdollisen hänen suhteensa. Muuta en voi, jos hän ei tule vastaan.. eikä kannata. Niin se vain on. Hänen valinta!
En pysty. Olen niin huonossa kunnossa. Outoa että kukaan ei auta.
pyydä niin sinulle annetaan kyllä sinua kuullaan, avaa sydämesi
Älä viitsi naurattaa. Olen tehnyt niin ja kokenut traumatisoivaa käytöstä. Nyt olen kuopassa josta en itse pääse ylös.
älä ole kärsimätön odota
Yksikin päivä tässä tilanteessa on liikaa, aiheutuu haittaa
En usko, että olet hän, mies jota tässä nyt ajattelen. En kuitenkaan haluaisi, että hänellä olisi jokin asia huonosti. Jos, kuitenkin tunnet jonkun kenelle jutella, tee se! Älä jää yksin. Ehkä et ole mies, vaan nainen... sama ohje. Ystäväksi ei tulla yksipuolisella viestittelyllä ja murheetkin on hyvä jakaa.
Semmoinen ystävä joka vaan on olevinaan ystäväsi.
Yksipuolinen ystävyys on loppujen lopuksi yhtä tyhjän kanssa.
Itse olin se joka aina kysyi kuulumisia tai toivotti hyvää joulua. Pidemmän päälle se tuntui siltä kun itse huudat jotain ja kaiku vastaa.
Hän ei koskaan oma aloitteisesti kysynyt mitään.
Ja kun en kysynyt mitään , hiljaista oli hänenkin puolelta.
Lakkasin vain hänelle olemasta.
Se sattui kaikista eniten. Tuli tunne etten ollut hänelle koskaan yhtään mitään.
Tyhjän sai pyytämättäkin.
Samaa "aloitetta" teki myös aloittaja aina...
Aloittaja kyseli kuulumisia ja toivotti juhlapäivinä ties mitä. Kysyi ja uteli hänen asioitaan, hän ei koskaan!
Ei tullut minkälaista toivotusta, eikä tule täältäkään.
Hänen vuoronsa lähettää! Joka vuosi olen läjettänyt ensin.
Helppoa sitä on vastata toisen toivotukseen, kun toinen tekee sen.
Mies ei koskaan lähetä ensin toivotuksia, miksi nainenkaan sitten tekisi niin.
Mitä apua sinä tarvitset? Voisit ilmaista sen suoraan sille ystävälle, jonka tiedät sinua auttavan.
Ei ole enää ketään keltä pyytää apua. Niiltä joilta olen pyytänyt ei sitä ole tullut. Toisten vastuulla.