Helsinkiä tulisi alkaa tyhjentää pikimiten

Suomessa vakavasti pohtia Helsingin väen puolittamista tulevaisuudessa
Vaikka se riipaisee alueen " suuria" johtajia, se tehtävä monen muunkin syyn takia.
Jos ikävä vertaus sallitaan; Aasialainen influenssa oli vuosina 1957–1958 pandemiaksi laajentunut influenssaepidemia, jonka viruksen tyyppi on A H2N2. Virus sairastutti arviolta 900 miljoonaa ihmistä ja tappoi maailmanlaajuisesti 1–4 miljoonaa, luultavimmin 2 miljoonaa henkeä.
Suomessa tautiin sairastui noin kolmasosa väestöstä ja kuoli 1 300 ihmistä. Suurin osa kuolemista johtui sekundaarisesta bakteerikeuhkokuumeesta. Aasialainen influenssaepidemia oli ensimmäinen, jonka aikana bakteerien aiheuttamia keuhkokuumeita pystytiin hoitamaan antibiooteilla.

Menen äärilaitaan; jos sattuisi että Putin alkaisi laajentaan impeurumiaan entisiin Venäjän alusmaihin, niin silloin pääkohteenaan on Helsinki. Silloin alkaisi suuri väen siirto muualle laajaan maahan. Suomen venäläisväestön historia eroaa harvinaislaatuisella tavalla Euroopan ja Baltian maiden venäläisväestön historiasta. Suomen autonomian aikana 1808–1917 Suomi oli etuoikeutetussa asemassa Venäjään nähden. Myöhemmin YYA-Suomi erottui puolestaan sekä läntisestä Euroopasta että Itä-Euroopan maista. Suomen ja Venäjän välille kehkeytyi autonomian ajoista lähtien aivan omanlaisenskanssakäymisen traditio. Niin kuin nytkin, se oli vahvasti sidoksissa kaupalliseen toimintaan.

Suomi on Euroopan Unioniin liittymisen myötä kansainvälistynyt ja vahvistanut
asemaansa itsenäisenä, taloudellisesti menestyvänä valtiona. Suomen kuvaa on
kansainvälisesti kirkastanut menestyksekäs politiikka ja rauhanomaiset suhteet
rajanaapuri Venäjän kanssa. Venäläisväestö on kautta Suomen historian ollut
suhteellisen pieni ja siihen liittyvät poikkeukselliset kasvuluvut selittyvät mm.
venäläisen sotaväen määrän kasvulla 125 000 miehellä Venäjän vallan lopulla
sekä Lokakuun vallankumouksen jälkeisillä pakolaisaalloilla Suomeen. Monet
Venäjältä tulleet emigrantit kuitenkin jatkoivat matkaansa Suomesta sellaisiin
houkuttelevampiin kohteisiin kuten Ranskaan, Saksaan ja Tšekkoslovakiaan, jossa
presidentti Masaryk tuli tunnetuksi suopeasta suhtautumisestaan
venäläispakolaisiin. Sotien välisenä aikana venäläisväestön määrä vakiintui.
Uusi tilanne syntyi, kun Venäjältä alkoi nk. paluumuutto Suomeen presidentti
Koiviston ja hallituksen tekemien päätösten pohjalta. Venäläisperäisen väestön
määrä Suomessa alkoi 1990-luvulla kasvaa.