Hän kertoi niin

Anonyymi kirjoitti:

ettei hän olisi palannnut kirjoittamaan tänne, jos hänelle hyvin tärkeä haave olisi toteutunut. Koska elämältä putosi pohja pois, oli johonkin saatava purettua vuosien kärsimykset. Ei häntä kiinnostanut ruveta tutustumaan uusiin ihmisiin, eikä hän ollut ajatellut aloittaa parisuhdetta, tai edes ystävyyssuhdetta itselleen täysin tuntemattoman kanssa. Se varmistui hänelle, kun hän tapasi uusia ihmisiä ja vietti jonkin verran aikaa joidenkin kanssa. Kaikki vaikeat vuodet olisivat jääneet kokematta, jos olisi osattu kysyä muutama kysymys. Olisi kartoitettu hänen omaa ajatusmaailmaansa ja tapaansa olla ja elää. Hänet asetettiin toisarvoiseen asemaan muiden ihmisten takia. Luultiinko todella niin että hän olisi ollut valmis auttamaan ketä tahansa? Kuitenkin joillakin oli jo jotain tietoa siitä, että kyseessä on erityispiirteinen ihminen. Se miten toimittiin ei todellakaan sopinut hänen sisäiselle maailmalleen, kaikenlaisen esityksen muodossa. Hänestä sellainen tapa toimia ei koskaan tuntunut rakentavalta tavalta toimia, vaan päinvastoin se hajotti sisäistä maailmaa, koska häntä ei kiinnostanut hänelle vieraat ihmiset. He olivat hänelle tavallaan näkymättömiä jos sattuivat joskus ohimennen kohtaamaan. Erityispiirteinen on turvahakuinen ja siksi muutokset ovat vaikeita ja siksi uudet ihmiset koetaan etäisinä ja eitavoiteltavina. Ahdistus syntyy siitä ristiriidasta kun muut odottavat toisenlaista käytöstä mihin hän ei pysty. Auttamisella saatin aikaan erityispiirteiden vahvistuminen.

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä