Mikä sai ihastumaan

Miehen olemus oli se mikä herätti huomion.

En ihastunut ensinäkemältä ja kyllä se oli joku käsittämätön hetkellinen sielujen yhteen sulautuminen.. kuulostaa tosi pöhköltä mutta sitä se oli. Sen jälkeen kaikki hänessä on tuntunut niin omalta ja ihanalta.

Minäkään en ihastunut ensinäkemältä. Pidin häntä ihan mukavana ja ihan kivannäköisenä miehenä, mutta en miettinyt silloin sen enempää. Mä itseasiassa sain siinä hetkessä, muiden ihmisten käytöksen vuoksi, jopa varsin väärän kuvan hänestä. Keskityin lähinnä siihen mitä teimme - hän opetti mua piirtämään ja selitti paljon juttuja.

Vasta sitten myöhemmin, viikkojen kuluessa, näin paremmin hänen oikean luonteensa. Se tosiaan poikkesi aikatavalla siitä ensikokemuksesta. Vaikutuksen teki hänen ystävällisyytensä, kohteliaisuutensa, kärsivällisyytensä, avuliaisuutensa, jne. Näin tarkemmin myös ne silmät, jotka ovat aika uskomattoman siniset. 💖

Tunne.

Me vaan tuijottaa tapitettiin...

Haluun kuulla lisää <3 nää on ihkuja

En tiedä mikä hänessä oli. Veti puoleensa ja ärsytti samanaikaisesti. Huomasin välittömästi, että hän ymmärsi jotenkin väärin minut. Tai sitten oli vaan tympeän luonteinen. Jossain kohtaa tapahtui jotain, mitä en ymmärrä edelleenkään. Olen kyllä aika paljon omaa itseäni saanut käsitellä tämän asian tiimoilta. Ei varmasti ole aivan hukkaan mennyt aika. Kaikki tiet vievät minusta minuun, mitenkä muutenkaan.

Kahvihuoneessa. Muistan vielä kohdan jossa hän ovaalin mallisen pöydän vierellä istui ja totesi ”meriselitys hyväksytty”. En todella ihastunut edes ensimmäisten vuosien aikana, kun tutustuimme. Pidin häntä saavuttamattomana minulle, kunnes huomasin että hän todella pitää minusta ja alkoi huomioimaan erityisesti. Olemme molemmat vuorotellen olleet ihastuneita, ja varmaan samaan aikaan myös vuosien varrella. Itse kadun edelleen että minulla ei ollut rohkeutta eräänä iltapäivänä istua hänen autoonsa vaikka pyysi. Uskon edelleen että olisimme toisillemme ne juuri oikeat. Elämäntilanteet, kunnioitus, ystävyys, työyhteisö jne ovat jarruttaneet mieltä. Sydämmessäni hänellä on aina erityinen paikka. Ikävä on nyt joka päivä.

Nyrkkeilysäkkiä kun hän hakkasi, pidin kiinni ja hän vilkaisi hymyillen suoraan silmiin. Se vilkaisu upposi sieluun. Hän muutenkin koko olemuksellaan alkoi hajottamaan kuorta sydämeni ympäriltä ajan kuluessa. Kaikinpuolin ihana ihminen. Unelmieni nainen, hänenlaiset ihmiset ovat äärimmäisen harvinaisia. Sitä tunnetta on hankala selittää, tuntuu kuin olisi tuntenut hänet hyvin aikoja sitten vaikka ei koskaan aikaisemmin ole nähnytkään.

Viimeinen niitti oli se, kun hän selittäessään asiaa maski kasvoillaan katsoi kauemmin silmiin. Ne ihanan nauravat ja lempeät silmät. Niihin katsoessa tuntui kuin aika olisi pysähtynyt ja kaikki ympäriltä olisi kadonnut.

Häneen haluaisin tutustua paljon enemmän. Mutta se on mahdotonta. Joten toivon hänelle kaikkea hyvää tälle 2022 vuodelle.

Yleensä ihastun ihmisen persoonaan, siinä on jotain mikä puhuttelee. Tykkään myös kohtuu älykkäistä ihmisistä ja ajatuksista. Mitkä saa minutkin hieromaan älynystyröitäni ja ajattelemaan. Sopivasti ärsykettä ja yhteisymmärrystä, jotain kemiaa niin voi käydä hassusti.

Ehkä oikea aikaisuus, se hetki muuttui romanttiseksi. Ihmisten kemiat ja olosuhteet, ajatukset kuin itsestään, uppoutuvat intohimoiseen läheisyyteen. Juttelimme elämästä ja sen värisävyistä, läsnäolo tuntui hyvältä. Kokonaisuus jätti miellyttävän jälkimaun, erittäin kaunis, viisas, empaattinen ja huumorintajuinen elämän oikein ymmärtänyt, kauniin muotoiset silmät omaava "medusa".
https://youtu.be/s8GzRdZ6280

Hän kysyi ystävällisesti oletko sinä...vastasin ehkä äkäisesti kun ei ollut hyvä päivä mutta kun ymmärsin mitä halusi minun tekevän kaikki muuttui seuraavan puolentunnin kuluessa ja olin jo ihan sekaisin hänestä ja annoin hänelle potkumoponi ettei hänen tarvitse kävellä.

En tiedä. En tavallisesti ihastu hänen tyyppisiin miehiin. Kaiken kaikkiaan tosi ristiriitainen olo jäi kaikesta. Olin silloin monellakin tapaa erikoisessa elämänvaiheessa, ehkä se osui siihen sitten hyvään saumaan sellainen peli.

Oih, kaikki se hänen omaisuutensa.. Olin aiiivan lumoutunut. Kertakaikkisesti! Niimpä minun piti lumota sitten myös hänetkin, tuo 35 vuotta vanhempi perijätärleski.

t. Auervaara