Mierin ,ostanko taittolapaisen potkurin 29 jalkaiseen purjeveneeseen.Veneessä on nyt kiinteä potkuri.Tuleeko nopeutta lisää 0,1 tai 0,2 solmua?Taittolapaiset potkurit ovat kamalan kalliita.
Kun kersana oltiin isän kanssa kalassa ja hän halusi soutaa perämoottorin sijaasta...niin hän sanoi,että nosta peräprutkun potkuri ylös vedestä,niin on helpompi soutaa!Eli kyllä se ehkä jotain vaikuttaa nopeuteen,mutta kannattaako maksaa 1500€ kyseisestä kapistuksesta?
Nopeusero taittolapainen potkuri vastaan kiinteä?
Anonyymi
58
1413
Vastaukset
- Anonyymi
Ei kannata eikä tarvitse maksaa 1500 € 29-jalkaiseen. 3-lapaiset voi tuon verran maksaa, mutta eivät ole tarpeen. 2-lapaisia saa uutena reilusti alle tonnilla ja käytettyinä muutamalla satasella.
Ei ole mitään yhtä nopeuseroa. Riippuu veneestä, potkurista ja olosuhteista. Suurimmillaan ero on silloin, kun vauhti on selkeästi alle runkonopeuden. Eli aina kryssillä, keskituuleen saakka myötätuulessa ja kaikilla suunnilla kevyessä tuulessa. Keskituulesta ylöspäin sivutuulessa vaikutus on olematon, koska rungon vastus on silloin valtava, samoin purjeista tuleva voima.
Kryssillä lisävastus näkyy sekä vauhdissa että nousukulmassa ja on varsin huomattava, jos potkuri on normaalisti mitoitettu. Helposti lähtee 10% VMG:stä pois.- Anonyymi
Kyllä kannattaa, veneeseen rahansa sijoittava saa mielihyvä tuottoa ja mielikuvana vauhti kiihtyy, kuin matin ja tepon legedaarisessa laulussa, tämä on purjehdus varusteiden psygologinen vaikutus.
- Anonyymi
Pieneen veneeseen riittää hyvin kaksilapainen.
- Anonyymi
Kaksilapainen on tehokkain potkuri, tai yksilapainen olisi, mutta tasapaino kiusaa.
Joidenkin on pakko varustaa useammalla lavalla, kun ei ole tilaa pitkille hessunkorville, faktaa on, että kaksilapainen on tehokkain valinta
- Anonyymi
Ero täysin marginaalinen, ei maksa vaivaa. Enemmän aika/vauhtihäviötä tulee jo ohjausvirheissä ja trimmeissä. Hupiveneilijälle kiinteälapainen on enemmänkin etu.
- Anonyymi
Onkohan tuo noin yksioikoista?
Kovasti on noita taittolapaisia kehitelty ja lähes kaikilla itseään kunnioittavalla purjehtijalla on sellainen veneessään.
Voisi luulla, että jos edut olisivat marginaalisia, niin pihimmät tuskin lähtisivät sellaista asentamaan.
Minäkin tunsin erään ääripihin purjehtijan, jolla oli taittolapainen Radice - tosin halvin kaksilapainen.
Kysymys kiinteälapaisen omistajille.
Annatteko potkurin pyöriä vapaasti vai kytkettekö vaihteen päälle purjehdittaessa? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onkohan tuo noin yksioikoista?
Kovasti on noita taittolapaisia kehitelty ja lähes kaikilla itseään kunnioittavalla purjehtijalla on sellainen veneessään.
Voisi luulla, että jos edut olisivat marginaalisia, niin pihimmät tuskin lähtisivät sellaista asentamaan.
Minäkin tunsin erään ääripihin purjehtijan, jolla oli taittolapainen Radice - tosin halvin kaksilapainen.
Kysymys kiinteälapaisen omistajille.
Annatteko potkurin pyöriä vapaasti vai kytkettekö vaihteen päälle purjehdittaessa?Taittolapa ok jos purjehtii, useimmiten mennään kuitenkin koneella, niin kiinteälapainen on parempi. Nykyään purjehdus niistä tuulensuunnasta on kovin marginaalista joissa taittolavan hyöty on suurin, joten väittäisin että suurempi hyöty olisi tehokkaammalla potkurilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Taittolapa ok jos purjehtii, useimmiten mennään kuitenkin koneella, niin kiinteälapainen on parempi. Nykyään purjehdus niistä tuulensuunnasta on kovin marginaalista joissa taittolavan hyöty on suurin, joten väittäisin että suurempi hyöty olisi tehokkaammalla potkurilla.
Ei ole kiinteälapainen parempi kuin hyvä taittolapa. Noitahan on paljon vertailtu eri lehdissä. Parhailla taittolavoilla aina suurempi huippunopeus ja pienempi kulutus matkavauhdilla kuin verrokkina olevalla kiintolavalla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onkohan tuo noin yksioikoista?
Kovasti on noita taittolapaisia kehitelty ja lähes kaikilla itseään kunnioittavalla purjehtijalla on sellainen veneessään.
Voisi luulla, että jos edut olisivat marginaalisia, niin pihimmät tuskin lähtisivät sellaista asentamaan.
Minäkin tunsin erään ääripihin purjehtijan, jolla oli taittolapainen Radice - tosin halvin kaksilapainen.
Kysymys kiinteälapaisen omistajille.
Annatteko potkurin pyöriä vapaasti vai kytkettekö vaihteen päälle purjehdittaessa?Laitetaanhan pieniin perämoottoreihinkin kiillotettuja rosteripotkureita vaikka maalattu alumiininen on oikeastaan parempi, niin tietysti pienessäkin purkkarissa pitää olla kolmilapainen taittopotkuri.
Tuppasi aikoinaan jäädä kaksilapainen taittolapakin vapaalla pyörimään ellei muistanut koneen sammutuksen jälkeen käyttää vaihdetta päällä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onkohan tuo noin yksioikoista?
Kovasti on noita taittolapaisia kehitelty ja lähes kaikilla itseään kunnioittavalla purjehtijalla on sellainen veneessään.
Voisi luulla, että jos edut olisivat marginaalisia, niin pihimmät tuskin lähtisivät sellaista asentamaan.
Minäkin tunsin erään ääripihin purjehtijan, jolla oli taittolapainen Radice - tosin halvin kaksilapainen.
Kysymys kiinteälapaisen omistajille.
Annatteko potkurin pyöriä vapaasti vai kytkettekö vaihteen päälle purjehdittaessa?Potkurin pyöriminen vapaalla ei sovi kaikille vaihdelaatikoille, joten kannattaa selvittää mikä sopii omaan kippoon.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onkohan tuo noin yksioikoista?
Kovasti on noita taittolapaisia kehitelty ja lähes kaikilla itseään kunnioittavalla purjehtijalla on sellainen veneessään.
Voisi luulla, että jos edut olisivat marginaalisia, niin pihimmät tuskin lähtisivät sellaista asentamaan.
Minäkin tunsin erään ääripihin purjehtijan, jolla oli taittolapainen Radice - tosin halvin kaksilapainen.
Kysymys kiinteälapaisen omistajille.
Annatteko potkurin pyöriä vapaasti vai kytkettekö vaihteen päälle purjehdittaessa?Suosittelen lukemaan vaihteiston käyttiksestä mitä valmistaja sanoo, yksiselitteistä vastausta ei voi antaa.
Joissain vaihteissa se on ok ja toisissa kielletty... - Anonyymi
Miksi vaihtaa dynema köysiä, miksi hioa pohja tasaiseksi, miksi vaihtaa hiilikuitu purjeet, miksi hankkia merkki purjehdus vaatteet farkkujen ja ruskean nahkatakin sijaan.
Siksi, että vauhti kiihtyy....
- Anonyymi
Eikös se taittolapainen ole hitaampi? Ja pakittaessa hankalampi.
- Anonyymi
Haetaan varmaankin lisänopeutta purjehtiessa. Koneajossa taittolapa ja kinteälapainen hyviä molemmat,, pakittaessakin on ainakin omassa toiminut taittolapapotkuri mainiosti.
- Anonyymi
On.
- Anonyymi
Kuten jo aiemminkin todettu, on hyvä taittolapainen nopeampi koneajossa ja paljon nopeampi purjehtiessa. Pakillakaan ei eroa ole kiinteälapaisen hyväksi. Eikä todellakaan tarvita kallista kolmilapaista.
- Anonyymi
Nykyisin jonnekin piilotetussa LYS-taulukossa muistan nähneeni joidenkin venemallien kohdalla eri tasoituslukuja potkurityypin mukaan. Suuruusluokkaan 1,12 vs 1,11.
Siis alle prosentin ero. Häviän tyypillisesti kisoissa samanlaisille veneille huomattavasti enemmän.- Anonyymi
Tuo 0,01 LYS-ero ei alkuunkaan riittänyt kompensoimaan tyypillistä kiinteän ja taittolavan todellista eroa. Kaikki vakavammin kilpailevat laittoivat taittolapapotkurin.
Sama koskee Finratingiä, ORC:tä ja IRC:tä.
Jos kiinteälapaisesta annettaisiin täysi hyvitys, tyypillisesti yli 5%, joku laittaisi siihen optimoidun potkurin. ORC:ssä sentään mitataan potkurin halkaisija, lapojen lukumäärä ja määritellään miniminopeus koneella, joka tosin on hyvin hidas. LYSissä olisi voinut laittaa leikkiveneen 5 cm potkurin ja saada hyvityksen kiinteälapaisesta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tuo 0,01 LYS-ero ei alkuunkaan riittänyt kompensoimaan tyypillistä kiinteän ja taittolavan todellista eroa. Kaikki vakavammin kilpailevat laittoivat taittolapapotkurin.
Sama koskee Finratingiä, ORC:tä ja IRC:tä.
Jos kiinteälapaisesta annettaisiin täysi hyvitys, tyypillisesti yli 5%, joku laittaisi siihen optimoidun potkurin. ORC:ssä sentään mitataan potkurin halkaisija, lapojen lukumäärä ja määritellään miniminopeus koneella, joka tosin on hyvin hidas. LYSissä olisi voinut laittaa leikkiveneen 5 cm potkurin ja saada hyvityksen kiinteälapaisesta.Tämä on hyvä tietää: voi pistää isomman osan huonosta purjehtimisestaan potkurin piikkiin.
- Anonyymi
Alkuperäiseen kysymykseen, purjehdus ja veneen kanssa puuhailu on harrastus. Veneeseen voi hankkia erilaisia varusteita ihan mielensä ja kukkaronsa mukaan. Yachting Monthly teki suuren potkuritestin vuosia sitten. Kannattaa googlata. Linkki löytyy ainakin Flexofoldin nettisivujen kautta.
- Anonyymi
Ja tässä se linkki.
https://www.yachtingmonthly.com/gear/folding-and-feathering-propeller-test-29807
- Anonyymi
Vaihdoin taittolapaan kun vanha meni rikki. En tietenkään pysty ottamaan kantaa onko sillä ollut vaikutusta nopeuteen, mutta mikä oli myönteinen yllätys on että ruori tuntuu paljon rauhallisemmalta kun purjehtii .
- Anonyymi
Se johtuu siitä,että purjehdittaessa lavat ovat kiinni,eivätkä jarruta veneen kulkua niin kuin kiinteällä potkurilla.Ei tarvitse paljon miettiä jos on edes vähän purjehtinut,kun ymmärtää kuinka hyvä ratkaisu taittolapapotkurin hankita on!Aina on tietysti perusvalittajia ,jotka ovat erimieltä ,niin tästä asiasta kuin kaikista muistakin asioista!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se johtuu siitä,että purjehdittaessa lavat ovat kiinni,eivätkä jarruta veneen kulkua niin kuin kiinteällä potkurilla.Ei tarvitse paljon miettiä jos on edes vähän purjehtinut,kun ymmärtää kuinka hyvä ratkaisu taittolapapotkurin hankita on!Aina on tietysti perusvalittajia ,jotka ovat erimieltä ,niin tästä asiasta kuin kaikista muistakin asioista!
Jarrutus tietenkin yksi asia, mutta ohjaukseen takuulla vaikuttaa paljon enemmän kiinteälapaisen tuottama pyörre peräsimeen.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jarrutus tietenkin yksi asia, mutta ohjaukseen takuulla vaikuttaa paljon enemmän kiinteälapaisen tuottama pyörre peräsimeen.
Kun kirjoitin että tuntuu rauhallisemmalta niin tarkoitin juuri sitä että pyörre on pienempi.
- Anonyymi
Kannattaa sitten tarkkailla sen taittolapaisen kuntoa. Kaverilta lähti taittolapaisesta toinen lapa tangentin suuntaan kesken koneajon. Sen verran pahat vauriot tuli, että vakuutusyhtiö lunasti veneen.
- Anonyymi
Kerroppa tarkemmin vaurioista. Olen kuullut kymmenistä tippuneista potkureista ja yksittäisistä lavoista. Potkuriskselikin olen kuullut irronneen. Mutta en ole yhdessäkään noista kuullut mitään muuta vahinkoa tulleen.
Taittolapapotkurin kiinnitys vaatii huolellisuutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Kerroppa tarkemmin vaurioista. Olen kuullut kymmenistä tippuneista potkureista ja yksittäisistä lavoista. Potkuriskselikin olen kuullut irronneen. Mutta en ole yhdessäkään noista kuullut mitään muuta vahinkoa tulleen.
Taittolapapotkurin kiinnitys vaatii huolellisuutta.Akseli vääntyi, akselin tukiskegi (vai mikä sen oikea nimi nyt onkaan) repesi irti, jäljelle jäänyt lapa kaiversi pohjaan uran, ei sentään reikää tehnyt. En tiedä tuliko vaihteistoon tms. jotain.
Mutta nyt kun muistelen niin tuossa taidettiin epäillä jotain osumaa, uppotukki tms. mutta varmuutta ei tietenkään ollut.
Vene oli 80-luvun alun ranskis. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Akseli vääntyi, akselin tukiskegi (vai mikä sen oikea nimi nyt onkaan) repesi irti, jäljelle jäänyt lapa kaiversi pohjaan uran, ei sentään reikää tehnyt. En tiedä tuliko vaihteistoon tms. jotain.
Mutta nyt kun muistelen niin tuossa taidettiin epäillä jotain osumaa, uppotukki tms. mutta varmuutta ei tietenkään ollut.
Vene oli 80-luvun alun ranskis.Jatkettiinko tuossa siis ajoa, vaikka on taatusti ollut hurja tärinä ja pauke? Ei ilmeisesti ollut kovinkaan arvokas vene, jos tuosta meni lunastukseen. Joku alle 30-jalkainen?
- Anonyymi
Ostin pari vuotta sitten Flex-O-Foldin 26-jalkaiseen.
Maksoi 800e.
Vanhaan Radicen taittolapaan verrattuna pakkiteho on hitusen parempi, eteenpäin menee sen reilut 7 solmua kaasu pohjassa kuten vanhallakin.
Oikeastaan suurta eroa noissa ei koneajossa huomaa, mutta tietysti uusi on aika paljon paremmin viimeistelty.
Ja purjehtiessa käsketään laittamaan pakki päälle, ettei potkuri ala pyöriä ja avaudu virtauksen voimasta. Toinen syy varmaankin on vaihteiston rakenteessa (merivaihteen ohjekirja sanoo saman pakin päälle laitosta purjehduksen aikana).
Kun kone ei käy, laatikon sisäinen voitelu ei toimi, vaikka potkuriakseli pyörisikin.
Toisekseen, vastustaa se pyöriväkin potkuri purjehtiessa, oli sitten kiinteä tai taittolapainen.
Perämoottoriveneellä voi tosiaan kokeilla, jätä potkuri veteen ja souda. Pistä vaihde vapaalle ja souda. Nosta kone ylös ja souda. Kyllä siinä eroa on ja paljon...Tuo on toki hyvä tapa pohtia että paljonko propelli ottaa vastaan, joskaan se ei ihan totuudenmukaista ole, koska kun ihmispolo väsyy soutaessaan niin todellinen vastus saa jo ihan normisoudustakin 'lisävastusta'. Tuuli ei silleen väsy.
Selvää on että kiinteä propelli joka ottaa vastaan lukittuna tai pyörivänä, aiheuttaa nopeushukkaa. Lukemina toki tuo on aivan selvästi havaittavissa, mutta käytännössä en huomannut eroa kiinteän ja taittuvan välillä lainkaan (veneessä massaa 5 tonnia). Veikkaan kuitenkin että omat ohjailuvirheeni yms tuo hitautta enemmän kuin potkurin vastus. Ajallisesti ei siis mitään eroa tällaiselle matkapurjehtijalle. Kisailijoille ja niille jotka tykkää puristaa sen viimeisenkin solmun kymmenyksen ulos, se on toki kokonaan toinen asia (he varmasti ovat tarkempia ohjaamaankin kuin minä ;-)
Paperilla tuo vastus olisi jotakuinkin seuraava (Yacht Magazine No 5, February 1997, pages 24-28):
Drag at 8 kn:
Fixed propeller 15x13" blocking 420 N, turning 180 N
Autoprop 15" blocking 75 N, turning 670 N
Gori 18x14" 12 N
Maxprop 15x13" 13.5 N
Sailprop 15x13" 16 N
Volvoprop 18x14" 62.5 N"
Tästä nähdään että taittolapa antaa selvää etua, se on selvä. Ainakaan autopropia ei kannata antaa pyöriä.- Anonyymi
simeonut kirjoitti:
Tuo on toki hyvä tapa pohtia että paljonko propelli ottaa vastaan, joskaan se ei ihan totuudenmukaista ole, koska kun ihmispolo väsyy soutaessaan niin todellinen vastus saa jo ihan normisoudustakin 'lisävastusta'. Tuuli ei silleen väsy.
Selvää on että kiinteä propelli joka ottaa vastaan lukittuna tai pyörivänä, aiheuttaa nopeushukkaa. Lukemina toki tuo on aivan selvästi havaittavissa, mutta käytännössä en huomannut eroa kiinteän ja taittuvan välillä lainkaan (veneessä massaa 5 tonnia). Veikkaan kuitenkin että omat ohjailuvirheeni yms tuo hitautta enemmän kuin potkurin vastus. Ajallisesti ei siis mitään eroa tällaiselle matkapurjehtijalle. Kisailijoille ja niille jotka tykkää puristaa sen viimeisenkin solmun kymmenyksen ulos, se on toki kokonaan toinen asia (he varmasti ovat tarkempia ohjaamaankin kuin minä ;-)
Paperilla tuo vastus olisi jotakuinkin seuraava (Yacht Magazine No 5, February 1997, pages 24-28):
Drag at 8 kn:
Fixed propeller 15x13" blocking 420 N, turning 180 N
Autoprop 15" blocking 75 N, turning 670 N
Gori 18x14" 12 N
Maxprop 15x13" 13.5 N
Sailprop 15x13" 16 N
Volvoprop 18x14" 62.5 N"
Tästä nähdään että taittolapa antaa selvää etua, se on selvä. Ainakaan autopropia ei kannata antaa pyöriä.Kyllähän sen eron helposti mittarista näkee. Kun purjeiden oston jälkeen pyörimään jääneen taittolapapotkurin pysäyttää, tulee useampi kymmenys lisää nopeutta. Ja vaikka niistä kymmeyksistä ei piittaisikaan, on pyörivän potkurin jurnutuksen loppuminen huomattava parannus olosuhteisiin. Kiintolapaisen kanssa vain lokilukemat vain putoavat puolella solmulla, kun potkurin pysäyttää.
Anonyymi kirjoitti:
Kyllähän sen eron helposti mittarista näkee. Kun purjeiden oston jälkeen pyörimään jääneen taittolapapotkurin pysäyttää, tulee useampi kymmenys lisää nopeutta. Ja vaikka niistä kymmeyksistä ei piittaisikaan, on pyörivän potkurin jurnutuksen loppuminen huomattava parannus olosuhteisiin. Kiintolapaisen kanssa vain lokilukemat vain putoavat puolella solmulla, kun potkurin pysäyttää.
Tuollaista puolen solmun nopeuden vajoamista ei minulla ainakaan ole näkynyt, johtunee veneen massasta? Itse en siis ole havainnut, tai sanotaan paremminkin että en ole edes katsonut tuot akun ei sillä tavalla ole tullut mieleen. Mutta mielenkiinnosta pitää tuo ensi kesänä tehdä.
- Anonyymi
simeonut kirjoitti:
Tuo on toki hyvä tapa pohtia että paljonko propelli ottaa vastaan, joskaan se ei ihan totuudenmukaista ole, koska kun ihmispolo väsyy soutaessaan niin todellinen vastus saa jo ihan normisoudustakin 'lisävastusta'. Tuuli ei silleen väsy.
Selvää on että kiinteä propelli joka ottaa vastaan lukittuna tai pyörivänä, aiheuttaa nopeushukkaa. Lukemina toki tuo on aivan selvästi havaittavissa, mutta käytännössä en huomannut eroa kiinteän ja taittuvan välillä lainkaan (veneessä massaa 5 tonnia). Veikkaan kuitenkin että omat ohjailuvirheeni yms tuo hitautta enemmän kuin potkurin vastus. Ajallisesti ei siis mitään eroa tällaiselle matkapurjehtijalle. Kisailijoille ja niille jotka tykkää puristaa sen viimeisenkin solmun kymmenyksen ulos, se on toki kokonaan toinen asia (he varmasti ovat tarkempia ohjaamaankin kuin minä ;-)
Paperilla tuo vastus olisi jotakuinkin seuraava (Yacht Magazine No 5, February 1997, pages 24-28):
Drag at 8 kn:
Fixed propeller 15x13" blocking 420 N, turning 180 N
Autoprop 15" blocking 75 N, turning 670 N
Gori 18x14" 12 N
Maxprop 15x13" 13.5 N
Sailprop 15x13" 16 N
Volvoprop 18x14" 62.5 N"
Tästä nähdään että taittolapa antaa selvää etua, se on selvä. Ainakaan autopropia ei kannata antaa pyöriä.Miten olet yrittänyt huomata kiinteän ja taittolapaisen eroa? Oletko siis vaihtanut kiinteästä taittolapaiseen tai toiseen suuntaan? Oliko vaihto edes kesken kauden?
Miten sitten voit verrata niitä toisiinsa?
Kyllä se tyypillinen kiinteälapainen hidastaa vauhtia 5-10% olosuhteista riippuen. Siis eroa on saman verran kuin 10-20% pidempään veneeseen. Huomaatko eroa 30- ja 35-jalkaisen vauhdissa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Miten olet yrittänyt huomata kiinteän ja taittolapaisen eroa? Oletko siis vaihtanut kiinteästä taittolapaiseen tai toiseen suuntaan? Oliko vaihto edes kesken kauden?
Miten sitten voit verrata niitä toisiinsa?
Kyllä se tyypillinen kiinteälapainen hidastaa vauhtia 5-10% olosuhteista riippuen. Siis eroa on saman verran kuin 10-20% pidempään veneeseen. Huomaatko eroa 30- ja 35-jalkaisen vauhdissa.Kiinteälapaisen potkurin vastusta voi purjehtiessa kokeilla ämpärillä. Tavallinen 10 l ämpäri aiheuttaa saman vastuksen kuin 18" kiinteälapainen. Yli 6 solmussa ei taida enää perusmuovisankainen kestää eikä ihan helpolla köydestäkään enää kiinni pidä, kun veto on 40 kg luokkaa.
15" kiinteälapaista varten pitää löytää ämpäri, jonka halkaisija on n. 20 cm. Anonyymi kirjoitti:
Miten olet yrittänyt huomata kiinteän ja taittolapaisen eroa? Oletko siis vaihtanut kiinteästä taittolapaiseen tai toiseen suuntaan? Oliko vaihto edes kesken kauden?
Miten sitten voit verrata niitä toisiinsa?
Kyllä se tyypillinen kiinteälapainen hidastaa vauhtia 5-10% olosuhteista riippuen. Siis eroa on saman verran kuin 10-20% pidempään veneeseen. Huomaatko eroa 30- ja 35-jalkaisen vauhdissa.En tokikaan väittänyt ettei se muuta, korostinhan tuota nimenomaan tekstissäni, kerroin vain että en ole siinä huomannut mitään radikaalia muutosta. Mutta muutosta toki on, senhän näkee tuosta postaamastani laskelmasta.
Olen vaihtanut kesken kauden (2019) taittolavasta kiinteään, kun taittolapa otti ja irtosi, ja vettä oli sen verran kölin alla että jalat ei yltänyt pohjaan. Nyt siis runsaat 2 kautta kiinteälapaisella. En muista että olisin kiinnittänyt millään lailla huomiota vauhdinmuutoksiin, sellainen toki on ja oli, mutta ei niin radikaali että se olisi jotenkin erityisesti pannut merkille tai olisi pitänyt muuten tärkeänä. Sen sijaan pienet ohjailuvirheet ja väärät reittivalinnat puolittaa hyvin helposti keskinopeudenkin, ja se on jo 50% joten en ole solmun kymmenyksiä laskenut ;-)
Varmaan on totta että sen 5-10% vauhti paranee taittolavalla, mutta minulle se ei ole kovin merkityksellistä näissä vauhdeissa, lomalainen kun olen. Jos päivälegi on vaikka 40NM, olen merellä 2-4 mailia pidempään, niin sillä ei suurta merkitystä minulle.
Saattaahan sitä joskus vaihtaa takaisin taittolapaan, mutta olen ainakin nyt tyytyväinen kiinteälapaiseen.- Anonyymi
simeonut kirjoitti:
Tuollaista puolen solmun nopeuden vajoamista ei minulla ainakaan ole näkynyt, johtunee veneen massasta? Itse en siis ole havainnut, tai sanotaan paremminkin että en ole edes katsonut tuot akun ei sillä tavalla ole tullut mieleen. Mutta mielenkiinnosta pitää tuo ensi kesänä tehdä.
Ei veneen massa tässä mitään vaikuta, ainoastaan voimat ratkaisevat. Massan vaikutus taas eteenpäin viemään tarvittaviin voimiin on aika pieni ja sehän on kompensoitu jo valitsemalla isompi kone ja isompi potkuri.
- Anonyymi
simeonut kirjoitti:
Tuo on toki hyvä tapa pohtia että paljonko propelli ottaa vastaan, joskaan se ei ihan totuudenmukaista ole, koska kun ihmispolo väsyy soutaessaan niin todellinen vastus saa jo ihan normisoudustakin 'lisävastusta'. Tuuli ei silleen väsy.
Selvää on että kiinteä propelli joka ottaa vastaan lukittuna tai pyörivänä, aiheuttaa nopeushukkaa. Lukemina toki tuo on aivan selvästi havaittavissa, mutta käytännössä en huomannut eroa kiinteän ja taittuvan välillä lainkaan (veneessä massaa 5 tonnia). Veikkaan kuitenkin että omat ohjailuvirheeni yms tuo hitautta enemmän kuin potkurin vastus. Ajallisesti ei siis mitään eroa tällaiselle matkapurjehtijalle. Kisailijoille ja niille jotka tykkää puristaa sen viimeisenkin solmun kymmenyksen ulos, se on toki kokonaan toinen asia (he varmasti ovat tarkempia ohjaamaankin kuin minä ;-)
Paperilla tuo vastus olisi jotakuinkin seuraava (Yacht Magazine No 5, February 1997, pages 24-28):
Drag at 8 kn:
Fixed propeller 15x13" blocking 420 N, turning 180 N
Autoprop 15" blocking 75 N, turning 670 N
Gori 18x14" 12 N
Maxprop 15x13" 13.5 N
Sailprop 15x13" 16 N
Volvoprop 18x14" 62.5 N"
Tästä nähdään että taittolapa antaa selvää etua, se on selvä. Ainakaan autopropia ei kannata antaa pyöriä.Hei Simeonut......puhut ihan puutaheinää!Kun teet molemmilla potkureilla samat virheet,niin kuin kerroit....niin kai on sanomattakin selvää,että taittuvalapainen on nopeampi!
- Anonyymi
simeonut kirjoitti:
En tokikaan väittänyt ettei se muuta, korostinhan tuota nimenomaan tekstissäni, kerroin vain että en ole siinä huomannut mitään radikaalia muutosta. Mutta muutosta toki on, senhän näkee tuosta postaamastani laskelmasta.
Olen vaihtanut kesken kauden (2019) taittolavasta kiinteään, kun taittolapa otti ja irtosi, ja vettä oli sen verran kölin alla että jalat ei yltänyt pohjaan. Nyt siis runsaat 2 kautta kiinteälapaisella. En muista että olisin kiinnittänyt millään lailla huomiota vauhdinmuutoksiin, sellainen toki on ja oli, mutta ei niin radikaali että se olisi jotenkin erityisesti pannut merkille tai olisi pitänyt muuten tärkeänä. Sen sijaan pienet ohjailuvirheet ja väärät reittivalinnat puolittaa hyvin helposti keskinopeudenkin, ja se on jo 50% joten en ole solmun kymmenyksiä laskenut ;-)
Varmaan on totta että sen 5-10% vauhti paranee taittolavalla, mutta minulle se ei ole kovin merkityksellistä näissä vauhdeissa, lomalainen kun olen. Jos päivälegi on vaikka 40NM, olen merellä 2-4 mailia pidempään, niin sillä ei suurta merkitystä minulle.
Saattaahan sitä joskus vaihtaa takaisin taittolapaan, mutta olen ainakin nyt tyytyväinen kiinteälapaiseen.Kyllä kai takuu korvaa,jos lapa on pudonnut?ellet kiinnittänyt itse...kannattas jättää ammattimiehille tuollaiset työt!Ja kyllä se raivostuttaa....ja varmaan silloin on yhden tekevää onko taittolapainen vai kiinteä potkuri ja miten paljon parempi tuo se potkuri on joka vajosi huonon kiinnityksen takia pohjaan!
- Anonyymi
Täällä myös yksi, joka suunnittelee seuraavan potkurin olevan kiinteälapainen.
Kaksilapainen kiinteä tuskin jarruttaa mitenkään huomattavasti vauhteja, jos purjeet ja trimmi ovat mitenkään kunnossa.
Tunnustan, että trimmaajana olen aivan sysipaska, mutta juuri tästä syystä ei potkurillakaan ole merkitystä. Ja juhannuksen jälkeen pohja on jo niin paskassa muutenkin ettei potkuri ole pääasiallinen vastuksen aiheuttaja.
Ja jos ei vauhti riitä, lisää rättiä salkoon.....- Anonyymi
Näin mäkin tuon oon ajatellu, enkä viitti maksaa tonnia siitä että voi Hangossa saunassa kehuu että kylläpä tultiin taas lujaa ja onneks li taittolapapotkuri, niin saatiin 0,1 solmua lisää faarttia, joka on tottakai kovin ratkaisevaa :-) :-) :-)
- Anonyymi
Onko sulla kahveliriki, johon voi sen latvapurjeen lisätä? 10% pois nopeudesta kiinteälapaisella, toiset 10% huonolla trimmillä 15-20% likaisella pohjalla... Eihän noita prosentteja sentään yhteen lasketa, mutta purjeduksen ilo kyllä menee vähemmästäkin. On meinaan varsin v-mäinen ohjattava sellainen rysä.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko sulla kahveliriki, johon voi sen latvapurjeen lisätä? 10% pois nopeudesta kiinteälapaisella, toiset 10% huonolla trimmillä 15-20% likaisella pohjalla... Eihän noita prosentteja sentään yhteen lasketa, mutta purjeduksen ilo kyllä menee vähemmästäkin. On meinaan varsin v-mäinen ohjattava sellainen rysä.
Lähinnä ajattelin genuaa/genaakkeria/spinnua....
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Lähinnä ajattelin genuaa/genaakkeria/spinnua....
Purjeen lisääminen auttaa vain, tuulta on alle 6 m/s. Hurjan paljon helpommalla saa lisävauhdin poistamalla ne turhat jarrut. Puhumattakaan siitä, miten paljon pienempi homma on vähän trimmata purjeita kuin nostaa niitä lisää.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko sulla kahveliriki, johon voi sen latvapurjeen lisätä? 10% pois nopeudesta kiinteälapaisella, toiset 10% huonolla trimmillä 15-20% likaisella pohjalla... Eihän noita prosentteja sentään yhteen lasketa, mutta purjeduksen ilo kyllä menee vähemmästäkin. On meinaan varsin v-mäinen ohjattava sellainen rysä.
Mullakin on kiinteä rusetti, ja ottaa varmaan vastaan enemmän kuin taittolapa, ja taitolapa ottaa enemmän vastaan kuin ylös nostettu perämoottori tai ei ollenkaan konetta. Vaikka on kiinteälapainen, niin ei vi***ta yhtään purjehtia, nastaa hommaa se on.
Mutta jos jotakin harmittaa kiinteä laa, niin se kai sitten asentaa sellaisen? Jokaiselle jotakin, oman mielihalun ja kukkaron mukaan. Näin on hyvä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Purjeen lisääminen auttaa vain, tuulta on alle 6 m/s. Hurjan paljon helpommalla saa lisävauhdin poistamalla ne turhat jarrut. Puhumattakaan siitä, miten paljon pienempi homma on vähän trimmata purjeita kuin nostaa niitä lisää.
No mitäs jos tuulee yli sen 6 m/s?
Mitä helkkarin väliä sillä potkurilla sitten enää on?
Ja aika harvoin muuten tuolla ulkona on alle 6 sekuntimetrin tuulia.
No joo, tietysti kesäisessä korkeapaineessa, jolloin purjeilla vene ei liiku muutenkaan mihinkään.
Suurimman osan kaudesta tuulee niin paljon, että veneen alla olevalla potkurilla ei tosiasiassa ole yhtään mitään merkitystä, jos eteneminen tapahtuu purjein.
Toisaalta taas alle 4 m/s tuulessa vene liikkuu muutenkin niin hitaasti, ettei potkurin jarruvaikutusta juurikaan ole. Onko tullut koskaan mieleen? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mitäs jos tuulee yli sen 6 m/s?
Mitä helkkarin väliä sillä potkurilla sitten enää on?
Ja aika harvoin muuten tuolla ulkona on alle 6 sekuntimetrin tuulia.
No joo, tietysti kesäisessä korkeapaineessa, jolloin purjeilla vene ei liiku muutenkaan mihinkään.
Suurimman osan kaudesta tuulee niin paljon, että veneen alla olevalla potkurilla ei tosiasiassa ole yhtään mitään merkitystä, jos eteneminen tapahtuu purjein.
Toisaalta taas alle 4 m/s tuulessa vene liikkuu muutenkin niin hitaasti, ettei potkurin jarruvaikutusta juurikaan ole. Onko tullut koskaan mieleen?Onkos tullut mieleen, että potkurin ja luultavasti monen muun (karhea pohja, huonot purjeet, huono osaaminen/kiinnostus) takia vene ei kulje alle 4 m/s tuulissa?
Mun vene kulkee 4 m/s tuulessa 5-7 solmua ja 3 m/s tuulessa 4,5-6 solmua tuulensuunnasta riippuen. Kryssivauhdit 4,7/5,5 solmua, mutta toki VMG vain 3,5/4,2 solmua.
Potkuri jarruttaa reilusti vielä 6 m/s tuulessa tai missä vaan tuulessa kryssillä. 6 m/s tuulessa myös lähellä myötätuulta olevilla kulmilla, jolloin vauhtia ei paljoa ole spinnullakaan. Vasta 8-10 m/s tuulessa alkaa plattiksellakin vauhtia olla sen verran, ettei potkurin vaikutus ole enää kummoinen. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No mitäs jos tuulee yli sen 6 m/s?
Mitä helkkarin väliä sillä potkurilla sitten enää on?
Ja aika harvoin muuten tuolla ulkona on alle 6 sekuntimetrin tuulia.
No joo, tietysti kesäisessä korkeapaineessa, jolloin purjeilla vene ei liiku muutenkaan mihinkään.
Suurimman osan kaudesta tuulee niin paljon, että veneen alla olevalla potkurilla ei tosiasiassa ole yhtään mitään merkitystä, jos eteneminen tapahtuu purjein.
Toisaalta taas alle 4 m/s tuulessa vene liikkuu muutenkin niin hitaasti, ettei potkurin jarruvaikutusta juurikaan ole. Onko tullut koskaan mieleen?Toi 6 m/s on yleisesti käytetty veneiden suunnittelutuuli. Siihen saakka tuulesta voi ottaa max voiman, kovemmalla tuulella latistetaan/vähennetään purjeita. Siis lisäämällä purjetta ei potkurin vastusta voi kompensoida yli 6 m/s tuulessa. Spinnu ja genaakkeri ovat luonnostaan käytössä avotuulissa, oli potkuri minkälainen hyvänsä ja ero potkureiden välillä säilyy.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Toi 6 m/s on yleisesti käytetty veneiden suunnittelutuuli. Siihen saakka tuulesta voi ottaa max voiman, kovemmalla tuulella latistetaan/vähennetään purjeita. Siis lisäämällä purjetta ei potkurin vastusta voi kompensoida yli 6 m/s tuulessa. Spinnu ja genaakkeri ovat luonnostaan käytössä avotuulissa, oli potkuri minkälainen hyvänsä ja ero potkureiden välillä säilyy.
Oli ehkä. Nykyään monet veneet alkavat latistamaan paljon aiemmin. Sivutuulessa (siis juuri 90 asteen tosituulessa) juuri mikään vene ei kanna täyskokoista spinnua. Jo 4 m/s on varsin sporttista menoa spinnulla tuossa. Sandhamn-Utö on tultu 7 kn keskinopeudella tosituulen käymättä kertaakaan yli 5 m/s.
5 m/s vedetään jo reilusti hekkiä eikä isoa voi skuutata tehokkaimmilleen.
- Anonyymi
Ex-veneessäni oli kaksilapainen Radice -taittolapa. En muista enää tuumia ja nousuja, mutta nykyinen omistaja vaihtoi kolmilapaiseen taittolapapotkuriin. Hän kertoi että nyt vene (akseliveto, eväköli ja skegi, 36 jalkaa) kääntyy pakilla helposti molempiin suuntiin, matkanopeus samalla kierroslukulueella kasvoi hieman ja ennen kaikkea, tärinä ja kampeaminen hävisivät.
- Anonyymi
No nythän kaveri puhuu ihan tuubaa....jos on tärinää ja kampeamista,niin silloin on säädöt päin honkia tai jostain ostettu sinnepäin oleva taittolapainen potkuri joka ei sovi siihen koneeseen.Halvalla saa,mutta kun sijoittaa rahaa enemmän,niin saa sellaista tavaraa joka toimii!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No nythän kaveri puhuu ihan tuubaa....jos on tärinää ja kampeamista,niin silloin on säädöt päin honkia tai jostain ostettu sinnepäin oleva taittolapainen potkuri joka ei sovi siihen koneeseen.Halvalla saa,mutta kun sijoittaa rahaa enemmän,niin saa sellaista tavaraa joka toimii!
Eipä tuo mitään tuubaa ollut. Akseli rihdattu ja suora, moottorin tyynytkin vaihdettiin ja potkuri aikanaan pakasta vedetty Radice.
Että haistappa sitä itteensä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Eipä tuo mitään tuubaa ollut. Akseli rihdattu ja suora, moottorin tyynytkin vaihdettiin ja potkuri aikanaan pakasta vedetty Radice.
Että haistappa sitä itteensä.Onko tyynyt riittävän pehmeät?
- Anonyymi
Mulla on 2,5 tuuman akseli, entäs sun veneessä. Potkuri on myös iso mölliäinen neljä lapaa 23" x 28" kyllä jarruttaa menoa, niin että nolottaa Hangon saunaan tulla viimeisenä...
- Anonyymi
Ole onnellinen, että se jarruttava potkuri on vielä tallella. Ilman sitä et pääsisi liikkumaan tuumaakaan.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ole onnellinen, että se jarruttava potkuri on vielä tallella. Ilman sitä et pääsisi liikkumaan tuumaakaan.
Höh, rättit auki taivasta kohden , jotta home pöllähtää ja vanha sotaratsu kirmaa kohti aavanmeren tuolle puolen hangosta Visbyn murtajan suojaan, hitaasti ja nautinnolla, kuten naiset haluavat😘
Kyllä siinä tuuma toisensa perään liukuu
- Anonyymi
Miten nämä samat hemmot pystyvät ajamaan autolla mitenkään rajoitusten mukaan?
Johan se Skodan katolla oleva antenni jarruttaa menoa ja vahaamaton auto.....
Pitääkö muka purjehtiessa aina pyrkiä maksimoimaan vauhti kaikissa olosuhteissa ja kaikilla tuulensuunnilla?
Pitääkö pohjan olla oikeastaan kuparoitu ja peilinkiiltävä, silloinhan siihen ei tartu mikään? Ja hyvällä purjetasapainolla peräsimenkin voi nostaa ylös.
Miten on kansirakenteiden tuulenvastuksen laita? Vastaisessa joku sprayhood pistää vastaan aivan helvetisti?
Samoin kaikenlaiset ankarolinat, kaideverkot jne.
Ja sitten mietitään jonkun potkurin vastusta ja kuvitellaan, että jokainen satamasta lähtö on kisatilanne.
Purjehtikaa joskus huviksenne vaikka Välimerelle ja takaisin. Tulee vähän perspektiiviä siihen trimmaamiseen, pohjan puhtauteen ja potkurin vastustavaan voimaan... :).
Jokainen tekee tietysti kuten itse parhaaksi näkee. Laminaattipurjeet ja krominkiiltävä veneen pohja eivät kuitenkaan käsittääkseni kuulu ihan perusharrastajan viikonloppupurjehduksiin....
Itselleni henk. koht. riittää, kunhan vene ei kallistu liikaa ja perille pääsee joskus. Kilpapurjehdus retkisatamasta toiseen on sitten joidenkin toisten elämän suola.
Ei sovi meikäläiselle :).- Anonyymi
Sitä se on. Retkisatamakilpailu on armoton. Auki taittuva potkuri on silloin toiseksi paras. Myöhään saapuvat jäävät ilman laituripaikkaa. Kilpailuun osallistuvat sellaisetkin jotka eivät tiedä osallistuvansa ja ne on niitä ainaisia häviäjiä. Fiksuimmat suuntaa omavalintaiseen luonnonsatamaan mitä ei ole karttaan merkitty ja palvelusatamassa käydään keskipäivällä tarpeen mukaan.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tällä kertaa Marinia kadehtii Minäminä Päivärinta
Kokoomuksen tyhjäntoimittelija itkeä tuhertaa, kun kansainvälinen superstaramme ei leiki hänen kanssaan. Oikean puoluee4151740Miksi jollain jää "talvi päälle"
Huvittaa kastoa ullkona jotain vahempaa äijää joka pukeutuu edelleen kun olisi +5 astetta lämmittä vaikka on helle keli1761370- 1051368
Miksi koulut pakottavat
Lapset uimaan sekaryhmänä? Murrosikäiset tunnetusti häpeilevät vartalossa tapahtuvia muutoksia. Tulee turhia poissaoloja1171285- 451036
- 63946
Suomen Pallolitto: Tasoryhmät lasten jalkapallossa - Erätauko-tilaisuus ma 20.5.2024
Tasoryhmät lasten ja nuorten jalkapallossa herättävät paljon keskustelua. Mitä tasoryhmät ovat ja mikä on niiden tarkoit0910Susanne Päivärinta kirjassaan: Sannalla nousi valta päähän, Big Time!
Päivärinta toteaa ettei ole nähnyt kenenkään muuttuvan niin totaalisesti kuin Marinin, eikä siis todellakaan parempaan s92881Se katse silloin
Oli hetki, jolloin katseemme kohtasivat. Oli talvi vielä. Kerta toisensa jälkeen palaan tuohon jaettuun katseeseen. Tunt32866Mitä et hyväksy miehessä/naisessa josta olet kiinnostunut?
Itse en halua, että miehellä olisi lapsia!114859