Minulla on suunnaton ikävä häntä, kun on hukkateillä ulottumattomissani unten mailla.
Pikkuinen halinalleni, mussukkaiseni. Elämäni päivänsäde
Pikkuinen halinalleni, mussukkaiseni. Elämäni päivänsäde
Rakastan koiraani
Anonyymi
271364
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 27
Vanhimmat
Tiedän tunteen. Katsoin ohjelmaa missä ihmiset luopu koiristaan olosuhteiden takia.
Todella surullista. Kun se koira otetaan niin se on perheenjäsen eikä siitä luovuta, vaikka olosuhteet olisi millaiset. Kuolema tai vankila voi erottaa, ei muu.
Koirasta voi luopua jos se saa hyvän kodin ne kyllä sopeutuvat.
Olikohan se ohjelma Koiralle koti? Minäkin katsoin, ja tuli kyllä surullinen olo. Vanha yhdeksänvuotias narttu Martta laitettiin uuteen kotiin. Eihän se välttämättä enää olisi edes elänyt montaa vuotta.
Ei taida olla mikään hyvänmielen ohjelmaformaatti tuommoinen. Kukahan valopää on keksinyt, että tehdäänpä tv-ohjelma koirasta luopumisesta..?
Oli ja Martan puolesta tuli mullekin surullinen olo. Kohtahan sillä olisi alkanut vanhuus ja olisi lähinnä nukkunut. En voi ymmärtää sitä, että luopuvat. Voi se saada uuden kodin, mutta ei se koskaan ymmärrä miksi sen omat ihmiset sen hylkäsi.
En tiedä kuka keksi enkä katso itse toista kertaa. Tuli vaan paha mieli siitä.
Formaatit kehittyy. Eiköhän seuraava ole lapselle parempi koti.
Samaa mieltä. Mulla on toinen sijoituskoira meneillään. Koirat on tyytyväisiä ja sopeutuvat nopeasti kun on hyvät olot. Ne ymmärtävät, pian, että tämä on nyt uusi koti, missä saa rapsutuksia, ruokaa ja vettä.
Ohjelmassa oli hyvät perusteet koirista luopumiseen ja koirat saivat sopivat uudet kodit.
Huutolaisaikaan oli ja meni. Ymmärrän mitä tarkoitat, mutta lapsihuutokauppa on silti erittäin epämiellyttävä ajatus, että eiköhän adoptiojärjestelmä byrokraattisuuksineen ole ihan hyvä. Muuten kaikenmaailman maailmanparantajat ryhtyisivät tuohon ilman oikeita edellytyksiä pitää huolta tai lapsityövoimaa kaipaavat. Vieraat mukulat pellolle ja omat lellittäväksi sisälle. Sivusta
Mäkin kaipaan vielä koiraani vaikka siitä on jo yli kymmenen vuotta, kun joutui luopumaan koiran sairastuttua vakavasti. Pitkään oli perheenjäsen, neljätoista vuotta. Luppakorva, pennuksi sanoin loppuun asti, ihana karvakorva, joka osasi lohduttaa, kun oli murheita, tuli viereen istumaan ja pisti päänsä syliin, kai vaistosi ett tarvin lohdutusta.
kuuntelin koko lapsuuden narun päässä ulisevaa koiraa ja kun muutin omilleni sama jatkui naapurin suunnalta ainakin kymmenen vuotta.
en kaipaa koiraa enkä koiria. enkä juuri koiraihmisiä koska siellähän se ongelma piilee.
Täällä suunnalla ei ole ongelmaa. Koira on perheenjäsen. Ei ulise narun päässä tosiaankaan
Samaa mieltä. Ja jo kos koira ulisee narun päässä jatkuvaan niin se pitää ottaa sisälle. Ei kukaan ilokseen ulise jatkuvaan. Maaseudulla noin pitävät..
Kyllä minäkin ulisisin, jos koko ajan narun päässä pidettäisiin.
Eläinrääkkäystä
....❤️
Tuo voi olla ongelma https://youtu.be/STATfS9T1TE
Ei pidä syyllistää, jos joutuu luopumaan koirasta. Sitä voi itse vaikka sairastua, eikä kykene enää tarjoamaan koiralle sitä elämää, mitä se tarvitsee. Koirat tarvitsevat liikuntaa ja virikkeitä. Hyvin touhukkaalta näytti tuokin 9 vuotias Martta. Parempi kuitenkin uusi koti, kuin viedä terve koira lopetettavaksi. Sillä voi olla laadukasta elämää vielä 4 vuotta jäljellä. Yleensä koirat vanhenevat 14 vuotiaana ja alkaa tulla vaivoja.
Miten niillä ei muka olisi aikaa sille koiralla. Yksinasuvillakin on ja mies oli terve. Ei liikuntarajoite ole este koiralle. Näytti olevan vapaana aidatulla pihalla. Se jo kertoo, kun tuollaiseen ohjelmaan lähtee mukaan, etä aika valopää on oltava. Julkisuutta haetaan koiran kustannuksella.
Koirakin on vain ihminen.
Niin ja ihminenkin on vain koira. Sivusta.
Kyllähän ihmisetkin muodostavat uusioperheitä. Ei se koiran uudelleen sijoittaminen ole sen kummempaa kuin eroperheiden lasten kohtalo.
Koira luopuu kaikista perheenjäsenistään. Et voi verrata sitä uusioperheeseen. Sehän on kuin huostaanotto. Lapsi tai koira laitetaan vieraille ihmisille ilman ketään itselle tärkeää.
Koiralle se uusi perhe on tärkeä. Ihmisten virhe on se, että inhimillistetään eläintä. Koira on eläin jolla on eläimen vaistot . Koiraeläimet luonnossakin vaihtavat laumaansa jos on tarvis.
Johan pennuille jo pienenä opetetaan laumanvaihdon askkoset kun se repäistään emon lämpimästä hoivasta ja sisarustensa parista ihan vieraaseen ympäristöön ilman ketään tuttujansa. Ettepäs te nyt itke ja säälittele sitä asiaa.
Tai sijoitukseen joutuvien lasten kohtalo. Revitään omasta perheestä pois ja työnnetään sijoitukseen vieraiden ihmisten luokse. Erolapset sentään viettävät silti aikaa omien vanhempiensa kanssa.
Löysäsit sen menemään? Kyllä se nälkä koiran takasin tuo.
Kuinka moni uskaltaisin kirjoittaa noita negatiivisia kommentteja omalla nimellään? Veikkaan ettei moni.
Kodinvaihtajien omistajien elämäntilannetta ei kukaan voi yhden 15minuutin pätkästä päätellä. Kukaan koiran vanha tai uusi omistaja ei varmasti tässä julkisuutta ole hakemassa ohjelman tiimoilta. Tarkoituksena ollut varmasti löytää hyvät kodit.
Oma mielipiteeni Marttaan liittyen. 9 vuotiaalla koiralla voi olla ties kuinka monta vuotta edessä koska kyseessä terve, koulutettu ja aktiivinen koira. Järkevää ja aikuista käytöstä omistajilla oli tiedostaa ettei ole tarjota koiralle mitä tarvitsee. Lopettaminen kuulostaisi brutaalilla ja itsekkäältä teolta tuollaisen ja usein muunkin tapauksen kohdalla.