Tajusiko kukaan sitä

Koko tyypissä ei ole mitään aitoa, minkä ovat oikeat sosialidemokraatit -joita sentään kunnioitan- myös huomanneet. Kuten viimeksi Arja Alho.

Heinäluoma on mediakalisoituneen politiikan luomus, poliitikon kuori jolla ei ole mitään omaa sanomaa, saati ideologiaa mutta joka pragmaattisesti (ilkeämpi voisi sanoa: opportunistisesti) sopeutuu tilanteeseen kuin tilanteeseen ja yrittää selittää ne parhain päin.

Itsensä ja SAK:n, anteeksi, SDP:n kannalta siis.

Kuvitelkaapa sitä hävityksen kauhistusta mikä syntyisi, jos valtakunnanpolitiikan untuvikko Heinäluoma nousisi jostain syystä pääministeriksi. Ensinnäkään, Heinäluoma ei ole antanut julki yhtään mistään asiasta henkilökohtaisia käsityksiää, on vaan mitäänsanomattomasti todennut, että hänen linjansa oisi "pari piirua ihmisen suuntaan".

Miten tämä -jälleen kerran- mitäänsanomaton väistely -yritys on tulkittavissa? Tarkoittaako se, että Paavo Lipposen linja on ollut pari piirua ihmisen suunnasta poispäin?

Ehkäpä Heinäluoman oma "hyödyllinen idiootti" eli Pekka Ervasti voi selventää asiaa seuraavassa Suomen Kuvalehdessä?

Mielipiteeseen (pari piirua...), mikäli Heinäluoma sellaisen uskaltaisi myöntää sanoneensa, olisi helppo yhtyä; Lipposen linja on ollut kaikkea muuta kuin ihmisen, saati pienen ihmisen linja.

Sen tietävät varmasti ne työttömät, joiden kärsimystä Lipposen lupaama työttömyyden puolitus ei 8 vuoden aikana katkaissut. Sen muistaa varmasti sekä Helsingin kaupunki että ne elintarvikevirastoa työmahdollisuuksineen odottaneet henkilöt, joiden odotukset tai edes mahdollisuudet jäivät toteutumatta.

Pari piirua ihmisen suuntaan ei voine siis ainakaan tarkoittaa Lipposen lupausten limboamista, sosialidemokraattien lupauksille ominaisella tavalla.

Ehkäpä Heinäluoman "pari piirua ihmisen suuntaan" tarkoittaakin SDP:n luopumista kollektiivia ja rakenteita uskonnollisesti palvelevasta suuntautumisesta yksilöllisyyteen ja näin ollen humanismiin ja liberalismiin, mistä toki sosialismikin on eräänlaisena äpäräkasvustona alun perin kotoisin; pitihän älyllisesti ja intellektuaalisti heikomman "aatteen" toki hakea voimaa joukosta ja möykkäturpaisesta kuoromölinästä, jotta pystyi hukuttamaan rationalismin ja silkan (heh heh) maalaisjärjen äänen hetkellisesti alleensa.

Ei sillä, että eurooppalaisesta sosialidemokratiasta olisi enää pitkään aikaan tunnistanut sosialismista jälkeäkään.


Tai mistään muustakaan aatteesta, paitsi silkasta vallassapysymisen halusta ja suurten ikäluokkien eläke-etuuksien turvaamisesta.

Menneiden aikojen anomalia, koko sosialidemokratia, nyt on vain kyse siitä kuinka äkkiä siitä päästään eroon.

Feminismin muotoja:
http://en.wikipedia.org/wiki/Feminism

Amazon feminism
Anarcha-Feminism
cultural feminism
ecofeminism
equity feminism
existentialist feminism
individualist feminism (also known as libertarian feminism)
French
feminism
gender
feminism
lesbian feminism
liberal feminism
male feminism or men's feminism
Marxist feminism (also known as socialist feminism)
material feminism
multi-cultural feminism
pop feminism
post-colonial feminism
postmodern feminism which includes queer theory
pro-sex feminism (also known as sexually
liberal feminism, sex-positive feminism)
psychoanalytical feminism
radical feminism
separatist feminism
social construct feminism
socialist feminism
spiritual feminism
standpoint feminism
third-world feminism
transfeminism
womanism

Millainen feministi Heinäluoma siis on? Tuskin ainakaan sosialistifeministi, sillä SAK ylläpitää niitä rakenteita, joita sosialistifeministit vihaavat.

Heinäluomalle vaihtoehtoista luettavaa seksistisistä aatteista:

http://en.wikipedia.org/wiki/Masculism