Masennuksen takia tk-eläkkeellä olevat

10 vuotta työkyvyttömyyseläkkeellä,jota edelsi työttömyys. Työkyvyttömyyseläke nosti mun tuloja,joten en valita raha-asioista.Olin siis 35 kun pääsin eläkkeelle.Ja työhistoriaa 1 kk vuonna -98.

Mitä tarkoitat tuolla, että "arki pyörisi normaalisti"?

Ajattelen, että jos arkeni pyörisi "normaalisti", kävisin töissä, enkä oli työkyvyttömyyseläkkeellä. Kaipaan sitä normaalia elämää ihan älyttömästi.

Tarkoitan sitä, että jaksaa tehdä kaikki normaaliin arkeen liittyvät asiat: aamutoimet, asioiden hoito, yhteydenpito ystäviin, ihmisten ilmoilla liikkuminen, ruuan laitto, kaupassa käynti yms. Itsellä elämä jämähtänyt lähinnä kotiin neljän seinän sisälle. T. Aloittaja

Itselläni tulee eläkettä muistaakseni kolme vuotta. Siinä samassa vaiheessa eläkkeen saannin kanssa päättyi edunvalvonta, joten raha-asioihin tuli muutos, kun aloin hoitaa ne itse. Mutta työelämässä en ole ollut hyvin pitkään aikaan, joten sinänsä arki ei muuttunut mitenkään.

Tietyllä tapaa eläke rentoutti minua. En ole sidottu tiettyyn lääkäriin ja lyhyisiin kuntoutustukijaksoihin. Eli voin päättää paremmin asuinpaikkani jne. Mutta olen sama entinen hauras itseni. Sekä maailmassa että lähipiirissäni on tapahtunut isoja asioita eläkkeelle jäämiseni jälkeen, ja jokainen asia on kriisiytynyt mielessäni ihan samalla tapaa kuin ennenkin. Ainoa helpottava tekijä on, että siinä vaiheessa ei tarvitse huolehtia toimeentulosta, vaan minimieläke tipahtaa säännöllisesti tililleni. Eli tasaisia hyviä jaksoja on ollut hyvin vähän. Ehkä muutama kuukausi yhteensä.

Tuo hemmetin eristävä koronaepidemia on jo itsessään sellainen tekijä, joka romuttaa hyvinvoinnin, kun kaikki mahdolliset sosiaaliset tapahtumat ovat kiellettyjä. Eli huonosti vaikuttaa hyvinvointiin. Toki siinäkin yhteydessä olen onnellinen eläkkeestä. Nyt vasta se sinnittelyä ilman olisi.

Olen ollut vakavasti masentunut jo lapsesta lähtien, joten "en tiedä paremmasta".

Kuten jo tuossa joku aikaisemmin mainitsikin, että eihän se olisi masennusta jos olisi jotenkin energiaa tehdä ja touhuta asioita.

Lohdutukseksi voin sanoa, että kyllä sieltä jotkut rutiinit tulee ajanmyötä. Nykyisinhän myös ajatellaan niin, että eläkkeeltä pääsee pois, jos kunto sen sallii. Voi opiskella, ja tehdä osa-aika työtä.

Pääsin TK eläkkeelle kesäkuussa 2021. Ei ollut vaikeuksia tottua eläkkeeseen koska olin vuodesta 2016 lähtien ollut kuntoutustuella. Elämä on jo kerinnyt siinä ajassa asettua uomiinsa. Mutta olin kyllä valtavan iloinen kun sain myönteisen päätöksen. Reilu kk meni ihan pilvissä lennellen. Nyt olen jo tottunut siihen ettei tarvitse mennä töihin ja ei tarvii laukata puolen vuoden välein lääkärissä hakemassa lausuntoa kuntoutustuen jatkolle

En tiedä, itsellä myös jo kohta 10 vuotta kuntoutustukea takana. Olen opiskellut kaikenlaista ja valmistunutkin, viisautta, tiedonjanoa ja kielitaitoa löytyy mutta aika v"""n toivotonta tämä on. Omaan tilanteeseen vaikuttaa voimakkaasti myös fyysinen puoli ja kivut. Olen alle kolmekymppinen. Tilanteeni on jostain pahimmasta painajaisestani repäisty

Olisi edes vain se fyysinen puoli, voisin tervein mielin pohtia tilannettani, nauttia elämästäni ja tehdä asioita omalla tavallani. Mutta kun pitää olla se henkinen puoli myös joka värittää näköalan ehdottomuudellaan, musta kurimus sisällä ja riittämättömyyden, epätoivon ja yksinäisyyden tunteet

V"tuttaa. Olen kyllä sitä mieltä että olen mahdollisen eläkkeeni ansainnut

Rauhaa :D

Jos olet tk-eläkkeelle päässyt masennuksesta, niin "normaali" työssäkäynti on utopiaa. Ei siitä mitään tulisi. Mutta mieli voi silti kaivata töihin ja ihmisten pariin. Olisi kiva myös jaksaa huolehtia itsestä ja sisustaa kotia. Mutta kun se vaan ei onnistu.

Minäkin aina ajattelen, että pitäisi tehdä se ja tämä ja tuo, ja olisi kiva laittaa kotia ja, ja, ja... Kaikki vaan lykkääntyy, teen huomenna, huomenna... Sitä se on masennuksen vuoksi eläkkeellä olevan normaali arki.

Minä hain monesti ei tullut kun suurempi masennus vain niitä naljailuja lukea työkkäristä painostetaan hakemaan eläkettä aivan järkyttävän masentavaa jonkun sossun länkytys ahdistaa jo koko ttt. n kohtelu mutta en aijo juosta haukuttavana enää ja turhista b lausunnoista maksaa penniäkään. Pahempi paikka tuo työkkäri on antamaan käskyjä ja diaknooseja kun lääkärit. kun lääkäri sanoo ei eläkettä minua ei sossun tätit juoksuta viekää saatana A vaikka viimeiset vaatteet päältä. toisille heltiää eläke vaikka ei pyydä