Mutta onpa mukavaa huomata että nämä rauhanajan luistelijat mahdollisen sodan tms. kriisin aikana eivät voikaan jatkaa lonkanvetoaan, vaan joutuvat yhtäkaikki suorittamaan velvollisuutensa suomen kansalaisina.
Allaoleva kaikille tiedoksi ja muistutukseksi tosielämän faktoista:
Kaikki siviilipalveluksen suorittaneet kuuluvat siviilivarantoon sen vuoden loppuun, jona he täyttävät 50 vuotta.
Tämän jälkeen siviilipalvelusvelvollinen kuuluu lisävarantoon, kunnes 60. ikävuosi on päättynyt.
Lisävarantoon kuuluvat myös ne siviilipalvelukseen hyväksytyt, jotka eivät vielä ole aloittaneet siviilipalvelusta tai joilla se on keskeytynyt. Siviilipalvelusvelvollinen on siis kullakin hetkellä joko palveluksessa, siviilivarannossa tai lisävarannossa.
Kun tasavallan presidentti on määrännyt reserviläisiä ylimääräiseen palvelukseen, siviilipalveluskeskus voi määrätä siviilivarantoon kuuluvia ylimääräiseen palvelukseen, jossa siviilipalvelusvelvollisia koulutetaan siviililuonteisiin kriisiajan tehtäviinsä.
Liikekannallepanon sattuessa siviilivarantoon kuuluvia voidaan määrätä näihin tehtäviin.
Täydellisen liikekannallepanon sattuessa myös lisävarantoon kuuluvia voidaan määrätä liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen.
50 vuotta täyttäneitä voidaan kuitenkin määrätä palvelukseen vain eduskunnan päätöksen nojalla.
Kriisitilanteessa siviilipalvelusvelvolliset palvelevat joko siviilipalveluskeskuksen alaisuudessa tai pelastusviranomaisten tai väestönsuojeluun sekä pelastustoimintaan osallistuvien viranomaisten alaisuudessa.
Näitä ovat sosiaali- ja terveysministeriö, terveyden ja hyvinvoinnin laitos, lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea), sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), säteilyturvakeskus, työterveyslaitos, ympäristö- ministeriö, suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset, maa- ja metsätalous- ministeriö, metsähallitus, liikenne- ja viestintäministeriö, Ilmatieteen laitos, liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi), liikennevirasto, viestintävirasto, aluehallinto- virastot ja kuntien eri toimialoista vastaavat virastot ja laitokset.
Lisäksi palvelus voi tapahtua opetusministeriön hallinnonalan viranomaisten alaisuudessa.
Tämän lisäksi siviilipalvelusvelvollisia, kuten kaikkia muitakin kansalaisia, voidaan määrätä valmiuslain ollessa voimassa suorittamaan yleistä työvelvollisuutta.
Tämä työvelvollisuus koskee myös totaalikieltäytyjiä.
Siviilipalvelusvelvollinen on velvollinen tarvittaessa saapumaan palvelukseen heti kutsun saatuaan.
Jotta siviilipalvelusvelvollinen olisi tavoitettavissa, hänen on pidettävä huoli siitä, että hänen osoitteensa, asuinpaikkansa, muut yhteystietonsa sekä hänen palveluskelpoisuuteensa vaikuttavat seikat ovat aina Siviilipalveluskeskuksen tiedossa.
Ihan tuli hyvä mieli tämän lukemisesta.
Allaoleva kaikille tiedoksi ja muistutukseksi tosielämän faktoista:
Kaikki siviilipalveluksen suorittaneet kuuluvat siviilivarantoon sen vuoden loppuun, jona he täyttävät 50 vuotta.
Tämän jälkeen siviilipalvelusvelvollinen kuuluu lisävarantoon, kunnes 60. ikävuosi on päättynyt.
Lisävarantoon kuuluvat myös ne siviilipalvelukseen hyväksytyt, jotka eivät vielä ole aloittaneet siviilipalvelusta tai joilla se on keskeytynyt. Siviilipalvelusvelvollinen on siis kullakin hetkellä joko palveluksessa, siviilivarannossa tai lisävarannossa.
Kun tasavallan presidentti on määrännyt reserviläisiä ylimääräiseen palvelukseen, siviilipalveluskeskus voi määrätä siviilivarantoon kuuluvia ylimääräiseen palvelukseen, jossa siviilipalvelusvelvollisia koulutetaan siviililuonteisiin kriisiajan tehtäviinsä.
Liikekannallepanon sattuessa siviilivarantoon kuuluvia voidaan määrätä näihin tehtäviin.
Täydellisen liikekannallepanon sattuessa myös lisävarantoon kuuluvia voidaan määrätä liikekannallepanon aikaiseen palvelukseen.
50 vuotta täyttäneitä voidaan kuitenkin määrätä palvelukseen vain eduskunnan päätöksen nojalla.
Kriisitilanteessa siviilipalvelusvelvolliset palvelevat joko siviilipalveluskeskuksen alaisuudessa tai pelastusviranomaisten tai väestönsuojeluun sekä pelastustoimintaan osallistuvien viranomaisten alaisuudessa.
Näitä ovat sosiaali- ja terveysministeriö, terveyden ja hyvinvoinnin laitos, lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus (Fimea), sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira), säteilyturvakeskus, työterveyslaitos, ympäristö- ministeriö, suomen ympäristökeskus, ELY-keskukset, maa- ja metsätalous- ministeriö, metsähallitus, liikenne- ja viestintäministeriö, Ilmatieteen laitos, liikenteen turvallisuusvirasto (Trafi), liikennevirasto, viestintävirasto, aluehallinto- virastot ja kuntien eri toimialoista vastaavat virastot ja laitokset.
Lisäksi palvelus voi tapahtua opetusministeriön hallinnonalan viranomaisten alaisuudessa.
Tämän lisäksi siviilipalvelusvelvollisia, kuten kaikkia muitakin kansalaisia, voidaan määrätä valmiuslain ollessa voimassa suorittamaan yleistä työvelvollisuutta.
Tämä työvelvollisuus koskee myös totaalikieltäytyjiä.
Siviilipalvelusvelvollinen on velvollinen tarvittaessa saapumaan palvelukseen heti kutsun saatuaan.
Jotta siviilipalvelusvelvollinen olisi tavoitettavissa, hänen on pidettävä huoli siitä, että hänen osoitteensa, asuinpaikkansa, muut yhteystietonsa sekä hänen palveluskelpoisuuteensa vaikuttavat seikat ovat aina Siviilipalveluskeskuksen tiedossa.
Ihan tuli hyvä mieli tämän lukemisesta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Noin pitkä kirjotus eikä kakkia mainittu kertaakaan? Ei täällä tuommsta lueta, kakista pitää kirjoittaa ja kakin seikkailuista kertoa. Kakki on päiviemme valo ja iltojemme piristys.
Miksi sivareita ei kutsuta koronapalvelukseen ja käytetä jäljitys ja rokotustehtävissä?
Aina ollaan ensimmäisenä armeijaa huutamassa apuun, mihin siinä sotilaita tarvitaan?
Sivarit ei lähe kun ei niistä oo minkhää tekijäksi, mössö nössöt.
Sivarit vastustavat väkivaltaa. Ja piikillä ihmiseen pistäminenhän on sitä pahemmanpuoleista väkivaltaa.
Sota-aikana tarvitaan myös miinanpolkijoita jotta miehet säästyvät.
Niimutku Tavjahan kielsi miinat... suomalaisilta... muuthan niitä kyllä käyttää.